Koillismaan Uutiset
Koillismaan Uutiset

Valtuusto yhdisti yläkoulut

  • Julkaistu
Kuusamon kaupunginvaltuusto siunasi maanantaisessa kokouksessaan lopullisesti taajaman yläkoulujen yhdistymisen. Ensi syksystä lähtien nykyisen Torangin yläkoulun oppilaat siirtyvät Nilolle ja Kirkkokedon alakoulun 3.-6. -luokkalaiset puolestaan Torangin koululle. Kirkkokedolle jäävät eskarilaiset sekä 1.-2. -luokkalaiset. Yhdistymisen myötä Nilolle rakennetaan 450 neliön verran lisää luokkatilaa, jonka kustannusarvio on vajaa miljoona euroa. Yläkoulujen yhdistäminen tuo vuosittaista säästöä kaupungille kasvatus- ja sivistystoimenjohtajan Erkki Hämäläisen mukaan noin 300.000-400.000 euroa 6-7 opettajaviran lakkauttamisen myötä. valtuuston kokousTaajaman yläkoulujen yhdistäminen vietiin valtuustossa läpi kahdella äänestyksellä. Ensimmäisellä kierroksella vastakkain asetettiin perussuomalaisten ja vihreiden yhteinen esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi kokoomuksen esitystä vastaan, jossa vaadittiin yhdistämisen lykkäämistä vuodella. Kokoomuksen esitys voitti äänin 33-8. Toisen kierroksen äänestyksessä kokoomuksen esitys hävisi hallituksen esitykselle yläkoulujen yhdistämisestä äänin 15-28. Hallituksen esityksen puolesta äänestivät demareiden ja keskustan valtuutetut Kirsti Karvosta lukuunottmatta. Myös vasemmiston Tarmo Raatikainen oli hallituksen esityksen kannalla.

Kiireellisyys ihmetytti

Koulujen yhdistäminen kirvoitti valtuustossa yli kolmituntisen, erittäin värikkään ja paikoin kiivaankin keskustelun, jossa perussuomalaisten, kokoomuksen ja vihreiden valtuutetut ihmettelivät vuoronperään asian kiireellistä eteenpäin viemistä sekä keskustelukulttuurin puutetta. – Nyt valtuusto on tekemässä sellaista muutosta, joka koskettaa yhtä suurta joukkoa koululaisia, kuin kaikki tähän astiset muutokset Kuusamon koulurakenteessa yhteensä. Ja nyt tätä asiaa ollaan junttaamassa läpi ilman riittävää keskustelua. Asiasta ei olla myöskään keskusteltu Nilolla, eikä siitä olla keskusteltu Torangissakaan kuin pintaraapaisun verran, ihmetteli vihreiden valtuutettu Jyrki Mäkelä. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Hannu Ervasti korosti, ettei yhdistäminen tapahdu vuodessa. – Uudistus on sinänsä aivan välttämätön, mutta näin kiireellisellä aikataululla ei kaikkia pedagogisia seikkoja ehditä millään ottaa huomioon, joten otetaan vuosi lisäaikaa. Myös Perussuomalaisten Joukamo Kortesalmen mukaan asiaa on runnottu läpi niin kovalla kiireellä, ettei missään vaiheessa ole tuotu esille edes vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kustannuksineen. – Edes kaupunginhallituksen jäsenille ei ole pyynnöistä huolimatta mahdollistettu tutustumista keskustaajaman kyseisiin koulurakennuksiin, totesi Kortesalmi. Jaana Jurmu (sd.) puolestaan ihmetteli sitä, että nyt kun kerrankin ollaan toimittu ripeästi, niin sekään ei kelpaa. – Myös se on myönteistä, että yhdistymisen myötä meillä on mahdollisuus saada toinen koulukuraattorin virka, totesi Jurmu. Keskustan Heikki Härkönen perusteli yhdistämistä kapungin huonolla taloustilanteella. – Meidän taloustilanne näyttää tulevina vuosina todella huolestuttavalta ja tämä yläkoulujen yhdistäminen on sellainen rakenteellinen uudistus, joka meidän täytyy ennakoivana toimenpiteenä tehdä.

Asiantuntijaryhmän myötämielisyyteen vaikutettu

Mäkelä peräänkuuluutti myös asiaa valmistelleen, koulujen rehtoreista koostuneen asiantuntijatyöryhmän vastuuta. – Työryhmän tehtävänä olisi ollut tuoda esille eri vaihtoehtoja. Nyt meidän valtuutettujen on täytynyt sekin työ tehdä. Myös siihen voidaan vaikuttaa, että saadaan tällaisen työryhmän jäsenet myötämielisiksi yhdistymisen puolesta. Jos jollekin luvataan parempipalkkainen työ, toiselle lisää tiloja ja kolmennelle sanotaan, että hänen kouluun ei kosketa, niin kyllä työryhmän jäsenistä ainakin muutama saadaan olemaan samaa mieltä, totesi Mäkelä. Hannu Ervasti tiedusteli puolestaan, kuinka monta kertaa työryhmä on kokoontunut sekä onko kokouksista pidetty pöytäkirjaa ja ovatko ne julkisia ja voidaanko niistä puhua.

Ratkaisun takana oppilasmäärien lasku ja heikkenevä talous

Kasvatus- ja sivistystoimenjohtajan Erkki Hämäläisen mukaan nyt tehdyn päätöksen keskeisimpiä syitä ovat oppilasmäärän raju lasku sekä kunnan heikkenevä talous. – Taajaman yläkoulujen oppilasmäärä on ollut enimmillään yli 750 lasta ja nyt määrä on hieman yli 400 lasta. Kuusamossa oppilaskohtainen kustannus perusopetuksessa on suurempi kuin Kainuussa tai missään muualla Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Esimerkiksi Ylivieskaan verrattuna, jossa on lapsia saman verran kuin meillä, Kuusamossa on perusopetuksessa kolme opettajaa enemmän. Oppilasmäärän lasku vaikuttaa myös opetussuunnitelmaan. On selvää, että kun oppilasmäärä pienenee, vaikuttaa se myös valinnaisryhmien syntyyn. Ratkaisussa on lähdetty siitä, että sillä halutaan turvata taajaman yläkoulun oppilaille monipuolinen perusopetus ja valinnaisuus. Yhdistyminen antaa mahdollisuksia uudenlaisten pedagogisten opetuksellisten ratkaisujen toteuttamiseen, kuten esimerkiksi joustavan perusopetuksen ryhmän perustamiseen, jota koulun väki on itse Kuusamoon toivonut. Nyt syntyvien säästöjen myötä on myös mahdollista perustaa toinen koulukuraattorin virka. Kuusamon kaupunki investoi seuraavan kolmen vuoden aikana taajaman peruskouluihin vajaa kolme miljoonaa euroa.          

Trackback from your site.