Lämsänkylän kota sai tulikasteensa pilkkiviikolla

Kirjoittanut klo 9.26 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Metsästysseura ja kalastuskunta rakensivat talkoilla ja tuella uuden kokoontumispaikan kyläläisille   Komean punalautainen ja huopakattoinen Lämsänkylän kota herätti huomiota Erämaa Kuusamo -pilkkiviikon Joukamojärven kisoissa sunnuntaina. Talkoilla ja Ely-keskuksen tuella tehty kota on Lämsän Erämiesten ja Joukamon kalaveden osakaskunnan yhteinen ponnistus. – Tästä tulee kylän yhteinen sydän, sanoo Erämiesten puheenjohtaja Mikko Nevala.   Uusi kota seisoo ylväänä tontilla, joka ostettiin kaupungilta 1970-luvun alussa. Sen jälkeen metsästysseura ja kalastuskunta ovat rakentaneet Joukamojärven rantaan majan, rantasaunan ja hirviliiterin. Nyt kokonaisuuden kruunaava kota valmistui alkuvuodesta ja on kaikkien kyläläisten käytettävissä. Alun perin tontilla on sijainnut kylän koulu, jonka tuli tuhosi kaksi kertaa. Toisen palon jälkeen vuonna 1955 uutta koulua ei enää rakennettu, vaan lapset siirrettiin lähikylien kouluihin Tammelaan ja Kemilään. Viereisen tontin asuntolarakennus on nykyisin yksityisellä vapaa-ajankäytöllä.   Suuri ponnistus pienelle kylälle   Lämsän Erämiesten puheenjohtaja Mikko Nevala kertoo, että kodan rakennustyöt olivat suuri ponnistus noin 30 asukkaan kylälle. Kustannusarvio oli 62.000 euroa ja kota rahoitettiin omilla ja lainatuilla rahoilla sekä Ely-keskuksen ja kaupungin tuella. – Talkootöitä tehtiin yli 1.500 tuntia ja mukana oli 55 eri talkoolaista. Kauimmaiset olivat mökkiläisiä Helsingistä saakka. Uudessa kodassa on kaikki nykyajan mukavuudet. Nevalan mukaan se on paitsi kylän hirviseurueen, myös kaikkien muiden käytettävissä. – Puheenjohtajana olen luvannut kodan ilmaiseksi kaikkien tasavuotisia syntymäpäiviä juhlivien käyttöön, hän kertoo.   Kiitosta puitteille ja järjestelyille   Sunnuntaina kodalla riitti ihailijoita, kun Erämaa Kuusamo -pilkkiviikon toinen osakilpailu järjestettiin Joukamojärvellä. Kalaisa järvi ja hyvä puitteet saivat kiitosta niin järjestäjiltä kuin kisailijoitakin. – Kaikki palvelut ovat tässä lähellä ja perille pääsee pinnoitettua tietä pitkin, Nevala kiteytti kehut. Joukamojärvellä pilkki sunnuntaina yli 300 kalamiestä ja -naista. Komeimman saaliin sai naisten sarjan voittaja Marianne Viinikainen, joka nosti kirkasvetisestä järvestä 14,575 kiloa kalaa. Miesten yleisen sarjan voittajan Timo Oksasen saalis oli 12,831 kiloa. Hyvin onnistui myös nuorten sarjan voittaja, kuusamolainen Janne Männikkö, joka pilkki neljän kisatunnin aikana 10,362 kiloa kalaa. Erämaa Kuusamo pilkkiviikko päättyy perjantaina 15. huhtikuuta Poussunjärvelle. Sen jälkeen pilkitään vielä lauantaina Kuusamojärven Lahtelassa ja sunnuntaina kisataan kiiskipilkinnän...

lue lisää

Kaupunki kiitti Enni Rukajärveä asenteesta ja MM-menestyksestä

Kirjoittanut klo 16.43 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Lumilautailija Enni Rukajärvi sai onnittelut ja kiitokset kotikaupungiltaan Kuusamolta tiistaina. Kaupunginhallituksen kahvittelutilaisuudessa tuoretta kaksinkertaista MM-hopeamitalistia muistettiin kukkasin ja kirjekuorella. Kuoren sisällön suuruus ratkeaa myöhemmin tänään tiistaina pidettävässä kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hännisen mukaan Enni Rukajärvi on parasta mahdollista mainosta luontokaupunki Kuusamolle. – Olet puhunut taimenkannan puolesta ja ottanut rohkeasti kantaa puhtaan luonnon ja sen arvojen vaalimiseksi. Lisäksi olet erinomainen esikuva nuorille muistuttaen heitä muun muassa hyvistä käytöstavoista, kiitteli Hänninen. Hymyilevä ja rentoutunut Rukajärvi totesi tilaisuudessa, että oli hienoa päättää vaikea kausi nappisuorituksiin Kiinan MM-kisoissa. – Nyt tuntuu hyvältä olla taas kotona Kuusamossa, hän kertoi. Kilpailujen osalta Ennin kausi on ohi, mutta hän on mukana huhtikuussa Pyhällä ja Rukalla järjestettävissä lautailukauden...

lue lisää

Kaupungin tilit väännettiin reilut 630.00 euroa plussalle

Kirjoittanut klo 14.14 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamo teki jo kolmannen perättäisen voitollisen tuloksen, mutta viime vuodesta jäätiin roimasti   Kuusamon kaupunki teki viime vuonna reilut 100.000 euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen. Tilikauden tuloksen käsittelyn jälkeen ylijäämäksi saatiin reilut 634.000 euroa. Kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan kyseessä oli kolmas perättäinen positiivinen tulos, mikä antaa vahvan pohjan alueen kehittämiseen. Edellisvuoden reilun 3,8 miljoonan euron ylijäämästä jäätiin nyt kuitenkin roimasti.   Kuusamon kaupungin vuoden 2015 vuosikate on 5.253.811,73 euroa ja tilikauden tulos on 107.057,85 euroa. Lopullinen tulos kasvaa reiluun 630.000 euroon, kun tilikauden tulokseen lisätään 507.000 euroa kehittämis- ja investointirahastosta seudullisiin kehittämishankkeisiin käytettyjen menojen kattamiseksi. Sen lisäksi tulokseen lisätään 20.388 euroa henkilöstön kehittämisrahastosta henkilöstön kehittämiseen käytettyjen menojen kattamiseksi. Tuloksen jälkeen kaupungin taseessa on nyt reilut 11, 6 miljoonaa euroa ylijäämää. Positiiviseen tulokseen kaupunkia siivittivät muun muassa toimialojen talousarvioalitukset. Kaupunginhallitus alitti talousarvion reilulla 450.000 eurolla. Perusturva alitti muutetun talousarvionsa 133.700 ja kasvatus- ja sivistystoimi reilulla 415.800 eurolla. Yhdyskuntatekniikka alitti talousarvionsa 699.500 eurolla.   Työttömyys väheni   – Myönteisen kehityksen merkkinä on muun muassa työttömyyden väheneminen 80 henkilöllä. Vuoden lopussa työttömiä oli kuitenkin edelleen 1057, mikä muistuttaa meitä tuhannen työpaikan tavoitteen tärkeydestä, kirjoittaa Manninen talouskatsauksessaan. Kaupunki aikoo osaltaan vaikuttaa alueensa elinvoimaan vakinaistamalla 50 määräaikaista työntekijää. Lisäksi kaupungin työntekijöitä eläköityy vuosittain yli 50 henkilöä. – Tänäkin vuonna kaupunki siis työllistää yli 100 henkilöä vakinaiseen työsuhteeseen. Perusturvan ja sivistystoimen toimenpiteillä tavoitteenamme on työllistää entisten lähes kolmensadan hankkeilla työllistetyn lisäksi 50–100 työtöntä.   Tarvitaan uusi teollisuusalue   Mannisen mukaan Kuusamon elinkeinoelämän monipuolisuus luo voimakkaan menestymisen mahdollisuuden alueelle. – Palvelualalla erityisesti matkailu on kasvuala, jonka kasvun varmistavat yhteiset myynti- ja markkinointiponnistelut, sanoo Manninen. Kaupunginjohtaja uskoo, että myös biotalouden vaikutukset ovat merkittäviä Kuusamon taloudelle. Puuntuotanto, kuljetukset ja jalostus ovat keskeisiä kasvualueita metsäsektorilla. – Puun kasvun kiihtyminen mahdollistaa uusia investointien tavoittelun. Kaikki kehitystoimet tällä saralla ovat arvokkaita. Maatalous on peruselinkeinomme ja tilojen selviämistä vaikeassa markkinatilanteessa tulee tuke. Yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa etsimme uusia, suuriakin teollisia avauksia. Tarvitsemme Kuusamoon uuden teollisuusalueen. Kaupunginjohtajan mukaan rakentaminen tulee Kuusamossa vahvistumaan ja kaavoituksen avulla voidaan nopeuttaa suuriakin investointeja. – Maaninkavaaran 400 euron miljoonan tuulivoimahanke loisi toteutuessaan rakentamisen aikana 300 henkilötyövuotta kahden vuoden aikana, hän muistuttaa.   FAKTAT Tilinpäätöslukuja Kuusamosta 2015 Kuusamon kaupungin kokonaisverotulojen kertymä oli viime vuonna 52,7 miljoonaa euroa. Edellisvuodesta kasvu oli 0,7 prosenttia eli 352.000 euroa. Kuusamon asukasluku kääntyi loppuvuodesta nousuun. Tammikuussa Kuusamossa oli kirjoilla 15.810 asukasta ja alimmillaan syyskuussa 15.640 asukasta. Joulukuussa kuusamolaisia oli 15.693. Kuusamon kaupungin vuoden 2015 vuosikate on 5.253.811,73 euroa eli 334,79 euroa asukasta kohden.  Vuonna 2014 summa oli 8.291.219,68. Tilikauden tulos on 107.057,85 euroa kun se vuotta aikaisemmin 3.605.000 euroa. Vuonna 2015 kaupungin toimintatuotot olivat 19.008.827 euroa ja toimintakulut 112.862.030 euroa. Toimintakate oli siten 93.356.530 euroa. Valtionosuustulot ylittyivät 1.209.200 eurolla. Arvioitu määrä oli 43.637.000 euroa. Bruttoinvestoinnit olivat viime vuonna reilut 5,4 miljoonaa euroa. Kaupunki nosti pitkäaikaista lainaa viime vuonna 5 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa pitkäaikaista lainaa oli reilut 29 miljoonaa euroa. Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä on nyt 11.680.939 euroa.   Posio teki tappiota reilut 328.000 euroa   Posion kunnan viime vuoden tilikauden lopullinen tulos jäi miinukselle reilut 328.000 euroa. Tilikauden alijäämä oli 165.500 euroa ja sen lisäksi tulokseen vaikutti käsittelyerissä tehty 162.000 euron poistoeron vähennys.   Taivalkoski plussalla reilut puoli miljoonaa   Taivalkosken kuntakonsernin tilikauden tulos oli ennen tilinpäätössiirtoja 0,61 miljoonaa euroa positiivinen. Tilinpäätössiirtojen ja laskennallisten verojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 0,57 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin tulos oli plussalla 0,85 miljoonaa. Konsernitaseessa on nyt kertynyttä ylijäämää yhteensä...

lue lisää

Lisää rahaa tekonurmelle ja avantouintikeskukselle

Kirjoittanut klo 9.51 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamon kaupunginvaltuusto äänesti tyhjien kiinteistöjen jätemaksusta   Kuusamon valtuusto myönsi maanantaina lisää rahaa urheilukentän pinnoitukselle ja päätti lähteä mukaan Tropiikkiin rakennettavaan avantouintikeskukseen. Kokouksessa äänestettiin jätemaksuista: perussuomalaiset olisivat halunneet vapauttaa tyhjät kiinteistöt siitä kokonaan.   Jätemaksujen maksuperusteet muuttuvat Kuusamossa. Nykyinen kiinteistöjen asukasmäärään perustuvat laskutus vaihtuu yksinkertaisemmaksi: 14 euron jätemaksuja peritään vastedes vakituisesti asutusta kiinteistöstä ja 8,50 euron jätemaksua loma-asunnoista sekä tyhjillään olevista kiinteistöistä. Hintoihin lisätään 24 prosentin arvonlisävero. Perussuomalaisten Joukamo Kortesalmen mukaan ei ole olemassa hyväksyttävää perustetta laskuttaa tyhjien kiinteistöjen omistajia. Kortesalmen esitys hävisi valtuustossa äänin 37-5. Häntä kannattivat vain perussuomalaisten valtuutetut. Keskustelun kuluessa pohdittiin muun muassa muovin kierrätystä ja uusien kierrätyspisteiden perustamista. Yhdistyskuntajohtaja Mika Mankisen mukaan jätemaksuilla kerätään nyt vuosittain noin 140.000 euroa ja muutoksen jälkeen jätemaksusta arvioidaan kertyvän noin 100.000 euroa. Kuusamossa on noin 3.000 vakituisesti asuttua ja noin 5.000 lomakäytössä olevaa kiinteistöä. – Tällä rahalla pidetään yllä kierrätyspisteitä ja se on kulunut siihen lähes kokonaan. Mankisen mukaan jätemaksu mahdollistaa myös sen, että jäteasemalle voi viedä veloituksetta tiettyjä jätteitä. Neuvottelut t muovin kierrättämisestä ovat Mankisen mukaan edelleen kesken. Oleellisesta on tuottajavastuun järjestäminen, sillä periaatteessa se, joka pakkaa, myös vastaa muovin kierrättämisestä. Hannu Tuovila penäsi vastausta siihen, miten tyhjillään oleva asunto todennetaan. – Väitän, että viikon päästä meillä on paljon enemmän tyhjillään olevia asuntoja kuin nyt, hän totesi viitaten vilkkaaseen pääsiäissesonkiin.   Rahaa ja ero   Valtuusto myönsi urheilukentän pinnoitteen uusimiseen 50.000 euron lisämäärärahan aiemmin myönnetyn 200.000 euron lisäksi. Ensi kesänä toteuttavan työn hinnaksi on tarkentunut 236.495 euroa sekä tarvittavan yllä- pitokaluston hankinnan hinnaksi 2.500 euroa. Valtuusto huomioi lisämäärärahassa myös mahdolliset lisä- ja muutostyöt. Avantouimarit pääsevät takaisin Tropiikkiin, kunhan uusi avantouintikeskus rantasaunoineen valmistuu. Noin 250.000 euron arvoinen hanke on HCR Oy:n ja kaupungin yhteinen. Valtuusto myönsi keskukselle 125.000 euron määrärahan. Perusturvalautakunnasta eroa pyytäneen Eero Kyllösen tilalla lautakuntaan nimettiin Sdp:n Inka Hokkanen.   Mitalisadetta   Ennen kokouksen alkua valtuustosalissa vietettiin juhlallinen hetki, kun valtuuston puheenjohtaja Mika Määttä jakoi yhdessä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hännisen ja kaupunginjohtaja Jouko Mannisen kanssa tasavallan presidentin viime itsenäispäivänä myöntämä ansiomerkit. Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin sai lehtori ja kaupunginvaltuutettu Hannu Ervasti ja Suomen Leijonan ansioristin toimitusjohtaja Maija Salmivaara. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein saivat sairaanhoitaja Marja-Terttu Jamisto, maanviljelijä-matkailuyrittäjä Pentti Kurvinen, toimialasihteeri Ritva Loukusa, lapsi- ja perhetyön tulosalueen johtaja Aini Naumanen, erityisluokanopettaja Anneli Partanen, viulunsoiton opettaja Marek Pazdzior, yrittäjä ja harrastajanäyttelijä Sakari Siikaluoma, lastentarhanopettaja Helena Sormunen sekä sairaanhoitaja Irene Törmälä. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin saivat ohjaaja ja lähihoitaja Raili Jokiranta, veteraaniasiamies ja lähihoitaja Paula Marsch, sihteeri Vappu Parkkisenniemi, sihteeri Kauko Ronkainen sekä sihteeri Maija...

lue lisää

KAO tiivistää toimintojaan Kuusamon toimipaikassa

Kirjoittanut klo 10.22 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kaupungin omistama entinen kauppaopisto on jäämässä tyhjilleen   Kainuun ammattiopisto (KAO) tiivistää toimintojaan Kuusamossa. Yhtenä vaihtoehtona esillä on muun muassa luopuminen kokonaan entisen kauppaopiston tiloista. Toimipaikan tilat omistaa Kuusamon kaupunki ja Kainuun ammattiopisto on niissä vuokralla.   Alun perin Kainuun ammattiopiston toiveena oli korjauttaa aikana Kuusamon toimipaikan opetuskeittiö nykyaikaiseen kuntoon. Kaupunki varasi kuluvan vuoden talousarviossaan hankkeelle jo 100.000 euron määrärahan, mutta maanantaina kaupunginhallitus päätyi esittämään määrärahan käyttämistä muihin tilamuutoksiin. Lopullisesti määrärahan kohdentamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Kainuun ammattiopiston ensisijaisena tarpeena on tällä hetkellä tehdä muutoksia muissa opetustiloissa. Kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa esillä ovat olleet muun muassa sähkö-, puusepän- sekä media-alan tilat. Lisäksi yhteistyö lukion kanssa edellyttää tilamuutoksia lukiolla.   Kaupunki odottaa KAO:n päätöksiä   Yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen mukaan nyt vapautuva 100.000 euron määräraha on tarkoitus kohdentaa kampusalueen uudelleen suunnitteluun. – Määräraha käytetään vuokralaisen opetustiloissa tehtäviin muutoksiin ja sitä voidaan käyttää myös lukion tilamuutoksiin, joita tulevat koulutusmuutokset edellyttävät, Mankinen sanoo. Kuusamon kaupunki odottaa nyt KAO:n päätöksiä tulevista tilatarpeista. Mankisen mukaan ne tehtäneen tämän kevään aikana. – Hyvin todennäköisesti KAO tulee tiivistämään olemistaan alueella. Me tulemme suunnittelemaan alueen kiinteistöjen käytön uudelleen, kun ammattiopiston tilatarpeet ovat selvillä. Mankisen mukaan KAO ratkaisee itse, kuinka paljon tilaa se tarvitsee ja kaupunki suunnittelee kiinteistöjen uudelleenkäytön sen pohjalta.   Vähemmän rahaa ja opiskelijoita   Kainuun ammattiopisto painii pienevien ikäluokkien ja vähenevän valtionrahoituksen parissa. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen mukaan sopeuttamalla tilankäyttöä on mahdollista saada aikaan säästöjä. Koulutusliikelaitoksessa on tilankäytön tehostamiseksi laadittu tilastrategia vuosille 2014–2017 osana talouden sopeuttamistoimien suunnitelmaa. Kajaanin koulutusliikelaitoksen alaisen Kuusamon ammattiopiston toimitilojen tilakäytön mahdollinen tehostaminen toimitilojen käyttöselvityksen pohjalta on yksi vaihtoehto. Mankisen mukaan puheissa on ollut entisestä kauppaoppilaitoksesta luopuminen. Tällä hetkellä rakennuksessa opiskelevat muun muassa lähihoitajat, merkonomit sekä matkailuala. Tiloissa on myös yksityinen vuokralainen sekä hiusalan opiskelijoiden tilat ja auditorio. – Rakennus jäänee tyhjäksi. Asiasta on puhuttu, mutta virallista tietoa siitä ei ole tullut, jonkinlaisia heikkoja signaaleja tosin jo jonkin aikaa sitten. Tämä rakennuksen kohtalo on tietysti alueen uudelleensuunnittelussa suurin tekijä, hän sanoo.   Ensisijaisesti uusia käyttäjiä   Jos rakennus jää tyhjäksi, etsitään sille ensisijaisesti uusia käyttäjiä. – Pitää löytää järkevä käyttö, yhdyskuntajohtaja korostaa. Erilainen vaihtoehtoisia skenaarioita on Mankisen mukaan pohdittu, mutta niiden aika on vasta sitten, kun KAO ilmoittaa virallisesti irtautumisestaan. – Kiinteistönomistajan näkökulmasta opetuskäyttöön rakennetun kiinteistön paras käyttötarkoitus on tietysti opetustilana toiminen. Mutta miksei se voisi olla vaikka toimistokäytössä, hän ehdottaa.   Uudisrakentamiselle kynnys korkealla   Mankisen mukaan Kuusamossa ollaan tilanteessa, missä kynnys uuden rakentamiseen on korkea. – Taajamassa alkaa olla jo niin paljon tyhjää tilaa, että uuden rakentamista on harkittava tarkkaan. Kun pohditaan esimerkiksi kaupungin investointiohjelmaa, niin on syytä miettiä myös sitä, voiko vanhasta saada remontoimalla käyttökelpoista tilaa. Minusta vanhoja seiniä voitaisiin ottaa hyötykäyttöön, hän...

lue lisää

Taivalkoskella väännetään kättä kulttuurihistoriallisesti merkittävän Karvosen kauppatalon kohtalosta

Kirjoittanut klo 10.33 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Taivalkoskella väännetään kättä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Karvosen kauppatalon kohtalosta. Tontin ja sillä sijaitsevat kiinteistöt omistavat Juusolan veljekset ovat hakeneet talolle purkulupaa. He suunnittelevat tontille uusia rivitaloja. Muun muassa kaavoittaja ja Ely-keskus ovat purkamista vastaan. Taivalkosken kunnanhallitus käsitteli asiaa maanantaina, mutta jätti lausuntonsa purkuluvasta pöydälle.   Taivalkosken kunnanhallitus keskusteli pitkään lausunnostaan ja päätyi lopulta siihen, että asia jätetään toistaiseksi pöydälle. Lopullisesti purkuluvasta päättää kunnan rakennustarkastaja kuultuaan ensin asiantuntijoita. Kunnanjohtaja Jukka Mikkosen esitys oli, että kunta ei vastustaisi keskustassa kiinteistöillä Annala ja Lehto sijaitsevien rakennusten purkamista. Annalan tontilla sijaitsee muun muassa Karvosen legendaarisen punainen kauppatalo. Purkamislupaa ovat hakeneet kiinteistön nykyiset omistajat Timo, Lasse, Leo ja Tuomo Juusola. Hakijat perustelevat purkamista muun muassa sillä, että rakennukset ovat vanhoja ja huonokuntoisia. Purettavien rakennusten tilalle on tarkoitus rakentaa rivitaloja.   Kova pula asunnoista   Kunnanjohtaja Mikkosen mukaan Taivalkoskelle on tarve saada lisää asuntoja vanhenevan väen käyttöön. – Tarve ei ole varsinaisista palveluasunnoista, vaan ensisijaisesti omistusasunnoista, joissa asukkaat voivat asua omatoimisesti. Kuitenkin jatkoa ajatellen on tärkeää, että myös näihin asuntoihin on saatavissa erilaisia vanhuspalveluja, kuten siivousta ja ateriapalveluja. Esitetty sijainti on Mikkosen mukaan ideaalinen tarkoitukseen, koska paikka on nykyisten palveluasuntojen välittömässä läheisyydessä, missä näitä palveluja jo tuotetaan. – Olemassa olevista rakennuksista ei korjaamallakaan saada tarkoituksenmukaisia omistusasuntoja. Nykyisille rakennuksille ei nähdä muutakaan jatkokäyttöä, todetaan kunnanjohtaja Jukka Mikkosen päätösehdotuksessa.   Merkittävä historia-arvo   Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, museo ja kaavoittaja Riitta Yrjänheikki ovat täysin toista mieltä. Purkulupaa varten pyydetyissä lausunnoissa asiantuntijat toteavat, että kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta ei tule purkaa, vaikka suojelumerkintää talolla ei ole. – Karvosen kauppatalo on esitetty 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa maakunnallisesti arvokkaana kohteena. Sillä on rakennushistoriallista, rakennustaiteellista ja maisemallista arvoa, todetaan Ely-keskuksen lausunnossa. Pohjois-Pohjanmaan museo suoritti katselmuksen kohteessa helmikuun alussa. Lausunnon mukaan katselmuksessa todetut Karvosen kauppatalon vauriot on mahdollista korjata rakennusten arvot säilyttäen – Purkamista voidaan arvioida uudelleen tarkkojen rakennuskohtaisten kuntoselvitysten tekemisen jälkeen. Uudemman ulkorakennuksen, jolla ei katsota olevan kulttuurihistoriallisia arvoja, purkamiselle ei museon mielestä ole estettä. Ulkorakennuksen purkamisen myötä tontilla vapautuu tilaa mahdolliselle uudisrakentamiselle ja kiinteistöjen käytön tehostamiselle, todetaan museon lausunnossa. Myös Taivalkosken keskustan kaavoittajana toimivan Swecon arkkitehti Riitta Yrjänheikin mielestä rakennuksille ei tule myöntää purkulupaa varastorakennusta lukuun ottamatta. – Vanhojen talojen säästäminen ja maltillinen remontointi antaa tulevaisuudessa tällä keskeisellä alueella monipuolisemmat toimintamahdollisuudet kuin pelkät uudet rivitalot, hän sanoo. Taivalkoskella on tällä hetkellä painetta asuntorakentamiseen ja kunta kaavoittaa parhaillaan kahta rivitalokorttelia keskustaan. Kun nämä jo käynnissä olevat hankkeet toteutuvat, kysyntä tullee Yrjänheikin mukaan tyydytetyksi joksikin aikaa.   Huonokuntoisia rakennuksia   Juusolan veljesten mukaan purettavat rakennukset ovat vanhoja hirsi- tai lautarakenteisia, joten suurin osa purettavasta materiaalista voidaan sen kunnosta riippuen uudestaan hyväksikäyttää. Suunnitelman mukaan ikkunat joko myydään uusiokäyttöön tai viedään rakennustavaroiden kierrätyspisteeseen. Rakennusten hirret myydään uusiokäyttöön, samoin muu terve puutavara. Rakennusten peltikatto on vuodelta 2000 ja myös se voidaan myydä uusiokäyttöön. – Uusien rivitalojen tarkoitus on mahdollistaa vanhenevan väestön asuminen Taivalkoskella keskustassa lähellä palveluja, kun he eivät enää selviä sivukylillä omassa kodissa. Toiseksi halutaan taata mahdollisuus uusille, työn perässä Taivalkoskelle tuleville perheille ja taivalkoskelaisille perheille asua viihtyisästi ja mukavasti uusissa rivitaloissa aivan Taivalkosken keskustassa, kirjoittavat Juusolat purkulupahakemuksessaan.   Vanhuus ei riitä purkuperusteeksi   Arkkitehti Riitta Yrjänheikin mukaan vanhuus ei riitä purkuperusteeksi. – Päällisin puolin rakennukset ovat hyväkuntoiset ja niitä on käytetty jatkuvasti. Hirsirakennukset kestävät nykyisiä rakennustyyppejä paremmin kosteutta ja muuta käytön huolimattomuutta, joten ne yleensä ovat korjattavissa kohtuullisin kustannuksin, kun ei sorruta ylisuuriin vaatimuksiin. Huonokuntoisuuden perusteeksi tulee esittää riittävät perustelut ja tutkimukset, hän sanoo kirjoittamassaan lausunnossa. Yrjänheikin mukaan...

lue lisää

2,5 miljoonalla eurolla korjattavassa uimahallissa tehdään jo altaan laatoitustöitä

Kirjoittanut klo 9.36 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Elokuussa yleisölle avattavan Kuusamon uimahallin remonttityöt ovat jo pitkällä. Pesutilat on kaakeloitu keltaruskeiksi ja uima-altaiden pohjien kaakelointi on käynnistymässä. Uimahalli remontoidaan täysin esteettömäksi: ulko-ovelta altaisiin pääsevät esteittä niin liikunta- kuin näkövammaisetkin. Isoon altaaseen asennetaan myös invahissi.   Esteettömyys oli itsestään selvä valinta, kun remonttia ryhdyttiin suunnittelemaan, sanoo Kuusamon kaupungin rakennuttajainsinööri Jyrki Oikarinen. – Uimahallin tehtävänä on palvella kaikkia käyttäjäryhmiä. Viime kädessä tämä on sijoitus kaupunkilaisten hyvinvointiin, hän tietää. 1980-luvun alussa valmistunutta Kuusamon uimahallia on remontoitu edellisen kerran vuonna 1998. Tuolloin korjattiin hallin yläpohjan rakenteita ja ulkoseiniä. Nyt keskitytään altaisiin ja pesutiloihin. Kuntotutkimuksissa huomattiin, että betonin kloridipitoisuus oli noussut edellisestä kuntotutkimuksesta. – Molemmat altaat vesieristetään ja laatoitukset uusitaan, jotta tilanne saadaan hallintaan, sanoo Oikarinen. Samalla uusitaan uimahallin vedenkäsittelyjärjestelmä.   Altaat kuivuivat viisi kuukautta   Rakennusliike Mannisen urakoima remontti on edennyt aikataulussa. Altaiden seinät ja reunat ovat jo saaneet uudet laatat ja alkamassa on pohjien laatoitustyö. – Betonialtaiden kuivattaminen vanhojen laattojen purkamisen jälkeen kesti noin viisi kuukautta. Altaat huputettiin ja sillä aikaa tehtiin töitä pesu- ja saunatilojen puolella, kertoo toimitusjohtaja Hannu Manninen. Pesutiloihin on asennettu keltainen laattaseinä, jota koristavat ruskeat raidat. Värimaailma on suunniteltu siten, että se ohjaa näkövammaisten kulkua tiloissa. Saunojen puiset lauteet vaihdetaan keraamiksi ja lauteiden kupeisiin on varattu tilat pyörätuolille.   Hyödyttää kaikenikäisiä   Uimahalliin tehdään vuosittain lähes 50.000 uintireissua. Myös muut Kuusamon liikuntapaikat ovat uutterassa käytössä. Esimerkiksi liikuntakeskuksessa kirjattiin viime vuonna 188.368 käyntiä, vaikka uimahalli oli puoli vuotta pois käytöstä. Suurin osa kävijöistä oli aikuisia ja ikäihmisiä. Kävijämäärä on merkittävä, kun ottaa huomioon Kuusamon 15.000 asukkaan väestöpohjan. – Kyse e ole vain nuorille suunnatuista palveluista, vaan liikuntapaikkarakentaminen hyödyttää kaikenikäisiä, muistuttaa liikuntatoimen tulosyksikön johtaja Jukka Makkonen. Makkosen mukaan liikuntapaikkarakentamisen haasteena on uusien lajiryhmien palveleminen ja heidän tarkoitukseensa sopivien tilojen löytäminen. Suunnittelijat eivät tahdo pysyä kärryillä uusien lajien tarpeista. – Esimerkiksi kahvakuulailijat tarvitsisivat omat tilat. Laji on vakiintunut Kuusamoon ja harrastajien määrä kasvaa jatkuvasti, Makkonen sanoo. Uudesta suunnitteilla olevasta monitoimihallista toivotaankin sellaista, että se palvelee nykytietämyksellä mahdollisimman monenlaisia käyttäjäryhmiä.   Ylläpitoon 140 euroa kuntalaista kohden   Kuusamon kaupunki satsaa liikuntapaikkoihinsa paitsi korjaamalla ja rakentamalla uutta, myös vuosittaisessa käyttötaloudessaan. – Kuusamossa käytetään liikuntapalvelujen ylläpitämiseen vuosittain noin 140 euroa kuntalaista kohden. Valtakunnallinen keskiarvo on alle sata euroa, Makkonen tietää. Summaa kasvattaa muun muassa Kuusamon mittavan latuverkoston ylläpitäminen. Monitoimihallia suunnitellaan   Uimahalliremontin jälkeen katseet kääntyvät uuteen monitoimihalliin. Tarkoitus on purkaa vanha jäähalli ja rakentaa sen tilalle uusi, joka yhdistetään liikuntahalliin. Jo vuosia jalkapalloilijoiden murheenkryyninä olleen urheilukentän pinnoite uusitaan ensi kesänä ja Rukalla jatketaan stadionalueen kehittämistä. Suureen mäkeen tarvitaan lisää tuulisuojaa ja jäälatu vaatii kunnostamista. Rakennuttajainsinööri Jyrki Oikarinen kertoo, että monitoimihallin suunnitelmat valmistuvat parin kuukauden sisällä. – Yhdyskuntatekniikan lautakunta on linjannut hankkeen kustannusarvioksi 4,9–5,4 miljoonaa euroa. Valtiolta on lupeissa 750.000 euroa, mutta haemme sille 1,25 miljoonan euron avustusta. Perusteena on nimenomaan se, että halli täyttää monen lajin tarpeet, kertoo Oikarinen.   Kahdeksalla miljoonalla liikunta- paikkoja   Kuusamossa peruskorjataan ja rakennetaan lähivuosina uusia liikuntapaikkoja lähes kahdeksalla miljoonalla eurolla. Loppukesästä valmistuvan Kuusamon uimahallin remontin hinta on noin 2,5 miljoonaa euroa, josta valtio maksaa 700.000 euroa. Urheilukentän nurmipinta uusitaan tulevana kesänä. Arviolta 200.000 euroa hintainen hanke on parhaillaan kilpailutettavana ja tarkoitus on, että työt päästäisiin aloittamaan juhannukselta ja valmista olisi 3–4 viikon kuluttua eli heinäkuun lopulla. Jäähallin tilalle suunnitellun monitoimihallin kustannusarvio on reilut 5 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on luvannut hankkeelle alustavasti 700.000 euron avustuksen. Kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisesta joulukuun talousarviokokouksessaan. Rakennustöitten on kaavailtu...

lue lisää

Perusturvajohtajaksi äänestettiin Kipinä

Kirjoittanut klo 9.22 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamon kaupunginhallitus sai selvityksen Kuusamon Juuston yrityssaneerauksesta   Kuusamon uudeksi perusturvajohtajaksi äänestettiin maanantaina Kiteen nykyinen perusturvajohtaja Markku Kipinä. Virkavaalin lisäksi kaupunginhallitus äänesti yksityisteistä, metsätyöryhmästä ja jätemaksuista sekä kuuli asianajaja Jouni Virranniemen selvityksen Kuusamon Juuston yrityssaneeraustilanteesta. Kaupunki on sijoittanut Juustoon sijoitusyhtiönsä kautta 900.000 euroa.   Kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan Kuusamon Juuston tilanne alkaa täsmentyä, kun yrityssaneerausprosessi lähtee etenemään. Oulun käräjäoikeus on hyväksynyt menettelyn. – Olemme luonnollisesti toiveikkaita sen suhteen, että yrityssaneeraus turvaa Kuusamon Juuston tulevaisuuden. Nyt yhtiön tuotteet ovat kauppojen hyllyillä ja tuotanto pyörii. Kokonaisuus näyttää toimivan, ainoa ongelma on rahoitus, jota nyt ratkotaan, Manninen sanoo. Kaupunginhallitus kuuli maanantaina asianajaja Jouni Virranniemen selvityksen yrityssaneerausmenettelystä ja keskusteli tilanteesta. – Varsinaisesti yrityssaneeraus ei kosketa kaupunkia, sillä olemme sijoittaneet Kuusamo Food Oy:n, joka puolestaan on sijoittanut Kuusamon Juustoon. Yrityssaneeraus kohdistuu vain Kuusamon Juuston velkoihin, Manninen selittää. Kaupunki kuitenkin seuraa tilanteen kehittymistä tarkoin. Mannisen mukaan Kuusamon Juuston palkkaverotulot tuovat Kuusamon kaupungille vuosittain 0,5 miljoonaa euroa. – Kaupungin kannalta on tärkeä asia, että yhtiö jatkaa toimintaansa, hän sanoo. Lisäsijoituksista ei ole keskusteltu.   Neljä äänestystä   Kaupunginhallitus äänesti kokouksessaan neljä kertaa. Ensin äänestettiin uudesta perusturvajohtajasta. Perussuomalaisten Esko Törmänen esitti virkaan Rita Oinasta. Oinas sai vaalissa kaksi ääntä, haastattelutyöryhmän esittämä Markku Kipinä yhdeksän ja varasijalle lopulta valittu Saara Kuusela yhden äänen. Seuraavaksi äänestettiin yksityisteiden kunnossapidon ja peruskorjauksen avustusehtojen uusimisesta. Asian palautettiin yhdyskuntatekniikan lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Perussuomalaisten Joukamo Kortesalmen esittämä ja Esko Törmäsen kannattama metsätieosuus jätettiin huomiotta äänin 10-2. Niin ikään äänin 10-2 kaupunginhallitus päätti, että eri ammattitoimijoista koostuvan metsätyöryhmän perustamisselvitystä ei toteuteta. Kortesalmi ja Törmänen olivat toista mieltä. Neljäs äänestys koski jätemaksujen maksuperusteiden muutoksia. Kuusamossa on tarkoitus siirtyä nykyisestä asukaslukuun perustuvasta maksuperusteesta vain kahteen maksuluokkaa. Loma-asunnot, lomaosakkeet ja tyhjillään olevat asunnot maksaisivat jätemaksu 10,54 euroa ja vakituisesti asutut taloudet 17,36 euroa vuodessa. Joukamo Kortesalmi olisi luopunut jätemaksusta tyhjien asuntojen kohdalla, mutta hävisi äänestyksen äänin 10-2. Kortesalmea kannatti perussuomalaisten Esko Törmänen. Asiasta päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto.   Uusi perusturvajohtaja on kaikkien rotujen ulkomuototuomari   Kuusamon perusturvajohtajaksi äänestetty Markku Kipinä on 58-vuotias Kiteen perusturvajohtaja ja kaikkien koirarotujen ulkomuototuomari. Hän on vastannut keskikarjalaisen pitäjän sosiaali- ja terveyspalveluista toukokuusta 2014 lähtien. – Olen asunut suurimman osan elämääni Oulun seudulla, mistä työ on vienyt Pielaveden ja Alajärven kautta Kiteelle, kertoo Kipinä työhistoriastaan. Kuusamoon hän tulee Kuusamon vuoksi. – Kuusamo itsessään houkuttelee ja sote-uudistus tuo työhön varmasti haasteita. Lähtökohtana on lähipalveluiden turvaaminen ja haasteena pitkät etäisyydet, hän sanoo. Leimallinen osa Kuusamon uutta perusturvajohtajaa on miehen koiraharrastus. Hän on pätevöitynyt ulkomuototuomariksi vuonna 1999. Ensimmäinen rotu oli yorkshirenterrieri ja nykyisin hän on kaikkien rotujen ulkomuototuomari. Koiraharrastus alkoi nuoruudessa saksanpaimenkoiralla tottelevaisuuskoulutusten merkeissä ja näyttelykipinä iski vasta myöhemmin. – Tanskandoggit, yorkshirenterrierit ja englanninbulldoggi sekä silkkiterrierit, mies listaa rotujaan. Saavutuksina on erikoisnäyttelyjen voittoja ja voittajatitteleitä, jopa Maailman ja Euroopan voittajia. – Perheen kasvaessa myös rotuja vaihtui ja tuli uusia. Perheessäni on ollut myös kiinanharjakoira, jackrusseleita, valkoisia länsiylämaanterrierejä, salukeja ja irlanninsusikoiria. Viimeisimpinä rotuina olen kasvattanut hieman mopseja ja kiinanpalatsikoiria. Kipinä kertoo kasvattaneensa myös arabialaisia täysverihevosia ja harrastaneensa hieman ratsastusta. Nykyisin hän omistaa mustan kääpiösnautserin. – Kasvatustyö ja näyttelyissä käynnit sai väistyä arvostelutehtävien myötä, mies kertoo. Tällä hetkellä hän arvostelee aktiivisesti ja muutaman näyttelyn vuosittain myös ulkomailla. – Työ rajoittaa hieman harrastusta eikä voi matkustella aivan miten tahtoisi. Olen arvostellut tähän saakka Alankomaissa, Australiassa, Irlannissa, Italiassa, Latviassa, Norjassa, Ruotsissa, Sloveniassa, Tanskassa, Venäjällä ja Virossa, Kipinä luettelee. Haastavimpia rotuja Kipinän mielestä näyttelykehissä ovat voimakkaasti vartioimisviettiset koirat. – Aina miettii sitä, onko niitä sosiaalistettu riittävästi...

lue lisää

Omin voimin omaa toimintaa

Kirjoittanut klo 14.43 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Nuorten oman mielenterveysyhdistys NoSen kahvilasta on tullut kuusamolaisten yhteinen kohtaamispaikka   Omin voimin omaa toimintaa, kiteyttävät nuoret kuusamolaiset oman mielenterveysyhdistyksensä NoSen idean. Lokakuun alussa Kitkantielle avatusta kahvilasta on tullut nuorten yhteinen kohtaamispaikka. Täysin vapaaehtoisin voimin ja lahjoitusten turvin toimiva yhdistys haluaa nostaa nuorten äänen kuuluviin Kuusamossa.   Kitkantielle avautuva ulko-ovi käy iltapäivästä tiuhaan. Koulupäivän jälkeen kahvilan avannut lukiolainen Emma Haataja saa seurakseen Sanna Petreliuksen ja ihanan 11-kuukautisen Julian. Hetkeä myöhemmin seuraan liittyvät Eerik Ollila ja Taru Korhonen. Kun kahvi on valmis, astuu sisään myös iranilainen Sam Sabirin. – Olemme ja juttelemme. Periaate on, että se mitä täällä puhutaan, jää näiden seinien sisälle, sanoo Eerik Ollila.   Mielekästä tekemistä   Eerik Ollila tuli mukaan NoSen toimintaan etsimään uusia ihmissuhteita ja mielekästä tekemistä. NoSelaisten toimintaan kuuluu matalankynnyksen kahvilan lisäksi muun muassa retkiä ja yhdistys järjestää myös ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä kouluilla. Kohderyhmänä ovat 16-29-vuotiaat nuoret. – Haluamme tehdä sitä, mikä meistä on tärkeää, ja toivomme, että äänemme kuuluu myös päättäjien suuntaan, sanoo Taru Korhonen. NoSen kahvilassa paitsi seurustellaan, myös askarrellaan, kokkaillaan ja pelataan seurapelejä. Monet turvapaikanhakijat ovat löytäneet kahvilasta ikäistään seuraa ja mahdollisuuden opiskella suomenkieltä.   Tukena toiselle   Oleellista NoSen toiminnassa ovat myös tukihenkilöt. Yhdistyksellä on tällä hetkellä yhdeksän koulutettua tukihenkilöä, jotka auttavat, tukevat ja kuuntelevat. Seuraava tukihenkilökoulutus järjestetään keväällä. Sanna Petrelius on tukena nuorelle naiselle, jonka elämästä puuttuvat ystävät. – Elokuvia, geokätköilyä ja vaikka taidenäyttelyitä, hän suunnittelee ohjelmaa yhteisille hetkille. NoSe ry on Suomen toinen nuorten oma mielenterveysseura. Nuoret haluavat puhua auki vaikeita asioita ja toivovat, että heidät otetaan vakavasti. – Liian moni jää nyt yksin neljän seinän sisään. Meillä ovat ovet avoinna kaikille, Sanna Petrelius sanoo. 21-vuotias nuori äiti kertoo saaneensa noselaisilta paljon: myös vertaistukea raskauden ja synnytyksen aikana.   Rahat riittävät neljäksi kuukaudeksi   Toimintaa on toistaiseksi rahoitettu täysin lahjoitusten ja avustusten turvin. Nykyiset käytössä olevat määrärahat riittävät toiminnan pyörittämiseen noin neljäksi kuukaudeksi. Rahoilla maksetaan kahvilan vuokrat, sähköt ja puhelin. Tuhannen euron pesämunan toiminnan käynnistämiseen antoi Suomen Mielenterveysseura. Kuusamon kaupunki on avustanut nuoria 800:lla ja Osuuspankki 500 eurolla. Nuoret hakivat avustusta ja rahoitusta työntekijän palkkaamiseen myös Raha-automaattiyhdistykseltä, mutta turhaan. Ray tukee perinteisesti jo pidempään toimineita yhdistyksiä. NoSelaiset ovatkin kääntyneet nyt kuusamolaisten yritysten puoleen, jotta toiminnan jatko pystyttäisiin turvaamaan. Pienikin tuki on iso apu. – Pyrimme saamaan rahoituksen kuluvalle vuodelle lahjoituksista ja haemme jälleen keväällä sekä Ray:n rahoitusta sekä kohdennettua kaupungin nuorisoavusta. Reilun vuoden mittainen toiminta on osoittanut, että meitä tarvitaan, Taru Korhonen sanoo. Lokakuun puolenvälin ja vuodenvaihteen välisenä aikana NoSe-tuvalla kirjattiin 799 käyntiä. Nuortenkin mielestä se on paljon!   NoSe NoSe ry on kuusamolaisten nuorten oma mielenterveysseura. Vuonna 2014 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on edistää nuorten hyvinvointia tukemalla ja kehittämällä mielenterveystyötä, psyykkistä hoitoa ja kuntoutusta sekä muita mielenterveyspalveluja ja vapaaehtoista kansalaistoimintaa. Seura toimii tällä hetkellä täysin vapaaehtoisvoimin. NoSe-tupa osoitteessa Kitkantie 25 on avoinna pääsääntöisesti maanantaista torstaihin noin kello 14–20. Tilat avattiin syksyllä ja 12.10.–31.12. välisenä aikana kohtaamispaikassa kirjattiin 799 käyntikertaa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Henna Haataja (hennahaata@gmail.com). NoSen toimintaan voi tutustua esimerkiksi yhdistyksen Facebook-sivuston...

lue lisää

ERÄTUKKU AVAA UUDEN MYYMÄLÄN KUUSAMOON

Kirjoittanut klo 16.54 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Erätukku Oy avaa myymälän Kuusamoon osoitteeseen Kitkantie 5. Myymälän avajaisia vietetään torstaina 18.2. klo 10 alkaen. ”Olemme olleet Kuusamossa useamman kerran ns. kausimyymälällä, ja saamamme asiakaspalautteen perusteella Kuusamossa on kovasti toivottu Erätukun pysyvää myymälää. Nyt se on käymässä toteen, meillä on tarkoitus olla Kuusamossa pitkälle tulevaisuuteen”, lupaa Erätukun kenttäjohtaja Heikki-Pekka Alakärppä.. ”Tervetuloa tutustumaan myymäläämme ja tekemään Hirveen hyviä ostoksia!” ”Kuusamossa avattava uusi myymälä on jo 21. myymälä ketjussamme. Kuusamon ja sen ympäristön kunnissa asuu paljon aktiivisia eräilijöitä ja ulkoilijoita, joita haluamme palvella mahdollisimman hyvin lähellä olevalla myymälällä”, kertoo Alakärppä. Erätukku on Suomen johtava ulkoilun, retkeilyn, metsästyksen ja kalastuksen ostospaikka. Erätukun omilla merkeillä valmistettavat asut ja jalkineet suunnitellaan suomalaisiin olosuhteisiin suomalaisten suunnittelijoidemme toimesta. Kotimainen suunnittelu takaa, että tuotteet sopivat erinomaisesti vaativiin...

lue lisää