Kesä kirii talven rinnalla

Kirjoittanut klo 10.00 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Koillismaan kesämatkailun kasvuohjelmaa haluaa tuplata kävijämäärät vuoteen 2025 mennessä   Tavoite on kunnianhimoinen: kesämatkailijoiden määrä halutaan vähintään kaksinkertaistaa Koillismaalla vuoteen 2025 mennessä. Neljän kansallispuiston ympärille rakennetun Koillismaan kesämatkailun kasvuohjelman tavoitteena on kasvattaa yöpymisten määrä 300.000:een. Tämä tarkoittaisi noin 60 miljoonan euron matkailutuloa ja 500 matkailualan työpaikkaa vielä hiljaiselle kesäkaudelle. Vuorokaudessa alueella yöpyisi vähintään 2.000 matkailijaa.   Maanantaina yrittäjille esiteltyä Koillismaan kesämatkailun Master plan -suunnitelmaa on työstetty parin vuoden ajan rinnan Oulangan luontomatkailusuunnitelman kanssa. WCF eli Wild Camp Finland -nimellä kulkeva kasvuohjelma nojaa Koillismaan neljän kansallispuiston vetovoimaan. Oulangan lisäksi kasvua haetaan Riisitunturin, Syötteen ja Hossan kansallispuistojen vetovoimasta. – Suunnitelmaa on tehty tiiviissä yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa, joten se on hyvin realistinen, sanoo projektipäällikkönä hanketta eteenpäin vienyt Tuija Vinkka Naturpoliksesta.   Muutakin kuin kauttakulkukohde   Vinkan mukaan hankkeessa on etsitty keinoja, miten Kuusamo ja koko Koillismaan alue nostettaisiin kauttakulkukohteesta kansainvälisesti tunnetuksi kesämatkailukohteeksi. – Oulangan kansallispuisto on jo nyt merkittävä vetovoimatekijä ja Hossan kansallispuiston avautumisen myötä meillä on huikea, neljän kansallispuiston ympäröimä luontomatkailualue, jonka kehittämiseen haetaan nyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa tehty kehittämissuunnitelma sisältää uudenlaisen näkökulman perinteiseen master plan -ajatteluun verrattuna. – Nyt on keskitytty asiakkaisiin, mietitty konseptien ja palveluiden kehittämistä asiakastarpeiden ja -kokemusten pohjalta, sanovat suunnitelman käytännössä toteuttaneet Manu Aunola ja Sami Kuusisto Creamentors Oy:stä. Aunolan mukaan Koillismaalla ja erityisesti Kuusamossa talvimatkailuun on investoitu todella merkittävästi. – Alueella on mittavasti infraa, joka on hyvin vähällä käytöllä kesäaikaan. Niinpä kesämatkailun kehittämisessä tulee keskittyä erityisesti palveluiden kehittämiseen ja niiden kaupallistamiseen. Y hä parempaa palvelun tasoa   Koillismaan kesämatkailua rakennetaan eri teemojen, tasalaatuisuuden ja erinomaisen palvelun varaan. Teemoja ovat Wild Food, Wild Trek, Wild Mind, Wild Photo, Wild Waters, Wild Culture ja Wild History, joita myydään myös luksus-teemalla. – Nämä ovat juuri samoja asioita, joita täällä on tehty aina. Nyt ne vain kaupallistetaan tehokkaammin ja luodaan tuotantoketjuja, joihin pääsevät mukaan myös yhden miehen yritykset, Kuusisto korostaa. Wild Camp Finland -konseptin takana on yhtälö, jonka mukaan villi luonto on yhtä kuin huolenpito ja turvallisuus. – Viestimme on, että Koillismaan on kulttuurisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän, luontoon pohjautuvan kesämatkailun edelläkävijä Suomessa, alleviivaa Aunola.   Puolet kävijöistä tulee ulkomailta   Koillismaan kesämatkailun keskeisimmät kohderyhmät ovat vastaisuudessa aikuiset, jotka haluavat rauhoittua luonnossa, perhekeskeiset harrastajat, mökkimatkailijat sekä kilpaurheilijat, seikkailijat ja aktiivikuntoilijat. Tavoitteena olevasta 300.000 matkailijasta noin puolet tulee suunnitelman mukaan ulkomailta. Päämarkkina-alueita ovat Aasia, Keski-Eurooppa ja Iso-Britannia.   Onnistuminen vaatii lisää yhteistyötä   Tällä hetkellä Koillismaan matkailun merkittävimmät haasteet ovat Manu Aunolan mukaan yrittäjien välisen yhteistyön kehittäminen, alueen saavutettavuus, kesäkauden markkinointi sekä laadittujen suunnitelmien käytäntöön vieminen. – Alueella on nyt muutamia veturiyrittäjiä, joiden lisäksi tarvitaan vielä uusia toimijoita. Yritykset toki tekevät jo nyt yhteistyötä, mutta Koillismaalla on vielä useita ryhmittymiä, jotka toimivat pääasiassa toisistaan erillisinä. Siksi yhtenäistä sateenvarjoteemaa ei ole tunnistettavissa. Yhteistyöstä puuttuu selkeä yhteinen näkemys ja tahtotila, Aunola sanoo. – Tämä kasvuohjelma on nyt työkalu yrittäjille. Pallo on heitetty...

lue lisää

Ruka Nordic rakennettiin valmiiksi viikon etuajassa

Kirjoittanut klo 9.23 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamossa on kaikki valmista kaikkien aikojen kisoihin   Torstaina suurmäen karsintakisalla käynnistyvä Ruka Nordic kirittiin tänä vuonna kuntoon melkein viikko etuajassa. Kisojen pääsihteeri Seppo Linjakumpu sanoo, että on olemassa kaikki edellytykset kaikkien aikojen kisoille kaikissa lajeissa. Rukalla kisataan viikonvaihteessa yhteensä kahdeksan maailmancupin osakilpailua mäkihypyssä, maastohiihdossa ja yhdistetyssä. Ensimmäisenä tuleen pääsevät mäkihyppääjät, jotka testaavat perjantai-iltana Rukan suurmäen uuden vauhtiladun ja tuuliverkot.   Viikonvaihteessa järjestettävällä Ruka Nordicilla on tänä talvena erityinen kansain­vä­linen asema, sillä se avaa kaikkien kolmen pohjois­maisten hiihtolajin maailmancup-kauden. Lahden MM-kisat, Norjan dopingsotkut ja Kansainvälisen Hiihtoliiton FIS:n vaatimusten täyttäminen tuovat omat jännitteensä kisoihin. Suurmäen kunnosta vastaava Pasi Huttunen sanoo, että lunta on riittävästi niin mäessä kuin viiden kilometrin mittaisella kilpaladullakin. Kisaladun ja mäen pohjalla on viimetalvelta säilötty ja ensimmäisten pakkasten aikana tehty tykkilumi, jota on levitetty lähes 27.000 kuutiota. Luonnonlunta toivotaan koristamaan maisemaa. Kisoihin on ilmoittautunut 29 joukkuetta eli enemmän kuin vuosiin. Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala sanoo, että kansainvälisen median kiinnostus kisoja kohtaan on ennätysmäinen. – Rukalta alkaa kilpailukausi, joka huipentuu keväällä Lahden MM-kisoihin. Odotan viikonloppua hyvillä fiiliksillä. Takana on yhteinen taistelumme kisojen puolesta ja vaikuttaa siltä, että edessä on todella hyvä kisaviikonloppu. Kulmalan mukaan suurmäen uusi vauhtilatu ja tuuliverkot ovat saaneet roppakaupalla kiitosta mäessä harjoitelleilta joukkueilta. Ruka Nordicin pääsihteeri Seppo Linjakumpu tietää, että tuuliverkot suojaavat, mutta eivät aivan kaikelta. – Nyt näyttää hyvältä, mutta jos tuuli yltyy mahdottomaksi ja puhaltaa väärästä suunnasta, sille me emme tietenkään voi mitään. Hän muistuttaa, että Ruka Nordicin 15-vuotisen historian aikana on jouduttu perumaan vain neljä kisaa. 120 on viety onnistuneesti läpi.   Katsomoissa riittää hulinaa   – Kisoilla on yli sata miljoonaa televisiokatselijaa, joten Ruka Nordic on myös merkittävä Kuusamon matkailun markkinoija, sanoo kisojen pääjärjestäjän, Kuusamon Erä-Veikkojen puheenjohtaja Tuomo Hänninen. Tänä vuonna poikkeuksellisen tiiviinä järjestettäviin kisoihin odotetaan vähintään 20.000 katsojaa. Kisat jatkuvat perjantai-illan mäkikisan jälkeen kiivastahtisella lauantailla, jolloin hiihdetään sprinttikisat ja ratkotaan sekä yhdistetyn että mäen parhaat. Sunnuntaina ovat vuorossa pidemmät hiihtomatkat ja viikonlopun toinen yhdistetyn kilpailu. Lauantai on työpäivä niin Kuusamon koululaisille kuin työntekijöillekin. Rukalle on tulossa noin 1.500 lasta ja noin 700 kaupungin työntekijää. – Hulinaa riittää, hymyilee Kuopiosta kuusamolaisten avuksi tullut Jarkko Ruhanen. Hän korostaa, että Ruka Nordic on oheistapahtumineen paljon enemmän kuin vain urheilutapahtuma. Lapsille on rakennettu oma hiihtomaa Rukan kokouskeskuksen edustalle ja stadionalueella on luvassa elävää musiikkia ja tietysti joulupukki, joka odottaa lapsia ja lastenmielisiä omassa kodassaan aivan kisa-alueen ytimessä.   Hartiavoimin talkootyötä   Rukalla on tehty töitä viime viikot hartiavoimin, jotta järjestelyt onnistuisivat paremmin kuin koskaan. Paljon julkisuutta saaneen mäkiremontin lisäksi latuprofiilia on hiottu ja myös muut FIS:n toivomukset on pyritty huomioimaan. – Haluamme näyttää, että kisat ovat meille todella tärkeät, sanoo Tuomo Hänninen. Ruka Nordicin järjestäminen ei olisi mahdollista ilman talkoolaisia. Ydinjoukon lisäksi kisoja järjestää 650 talkoolaista, joiden työpanos on reilut 14.000 tuntia. – Ilmoittautuneita on nyt noin 600, josta toistasataa opiskelijoita eri puolilta maata, laskee talkoolaisia rekrytoiva Pipsa Taipalmaa. Talkoolaiset vastaavat kisoissa muun muassa rakentamisesta, järjestyksenvalvonnasta, liikenteenohjauksesta ja ravintolatoiminnan sujuvuudesta sekä tietysti makkaranmyynnistä....

lue lisää

Kuusamon yleiskaava maaliin

Kirjoittanut klo 11.02 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Strateginen yleiskaava kieltää kaivostoiminnan Rukan matkailun ydinalueella   Kuusamon kaupun­gin­val­tuusto hyväksyi maanantaina parituntisen keskustelun jälkeen Kuusamon strategisen yleiskaavan äänin 39-4. Äänestyksessä tappiolle jääneet keskustan edustajat olisivat halunneet palauttaa kaavan yhdyskuntatekniikan lautakunnan uudelleen käsiteltäväksi. Kaava määrittää Kuusamon suuntaa tuleviin vuosiin ja kieltää kaiken kaivostoiminnan Rukan matkailun ydinalueella.   Neljän vuoden väännön jälkeen maaliin saatu strateginen yleiskaava sisältää kolme karttalehteä, jotka määrittävät muun muassa elinkeinojen sijaintia ja kyläkuntien kehittämistä. Kiivain keskustelu on käyty kaivostoiminnan ympärillä. Nyt hyväksytty kaava rajaa kaivostoiminnan Rukan ydinalueen ulkopuolelle. Niin sanotut Ankka-mallin alueella kairaaminen, louhiminen ja rikastus on kielletty. Jo aiemmin kaupunginhallitus on linjannut, että Kuusamo ei salli alueellaan uraanin louhimista eikä rikastamista. Yleiskaavamääräyksellä kaivostoiminta on nyt kiellettyä myös Oulangan kansallispuistossa. Kompromissien kompromissi   Yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen mukaan kaavan tarkoitus on sovittaa yhteen eri elinkeinojen tarpeet maankäytössä. – Nyt on löydetty kompromissien kompromissi, jolla meidän pitäisi pystyä elämään. On varmaa, että vaikka kaava kieltää kaivostoiminnan Rukan alueella, muualle Kuusamoon sitä tulee kohdistumaan ja se pitää sallia. Tämä tosiasia meidän on hyväksyttävä.   Keskusta jakaantui   Kaavaäänestys jakoi keskustan valtuustoryhmän. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan puheenjohtaja Jarkko Tammi esitti heti keskustelun alussa, että kaava jätettäisiin odottamaa Ruka-Kuusamon matkailun osayleiskaavan valmistumista. Esitys hävisi äänin 38-4. Tammen mielestä yleiskaavaprosessissa on tehty useita menet­te­ly­ta­pa­vir­heitä ja kaava muuttaa kunnan kaavoi­tus­toi­minnan entistä sekavammaksi. – Tuntuu, että kaava halutaan runnoa väkisin maaliin ja lakaista maton alle. Se, että johonkin tympääntyy, on huono peruste tehdä huono päätös. Hän jätti valtuuston päätökseen eriävän mielipiteensä. Uudelleen kaavan pöydälle jättämisestä äänestettiin keskustan varavaltuutettu Tiina Tiermaksen esityksestä. Häntä kannattivat jo edellisessä äänestyksessä pöydällepanon puolesta äänestäneet Jarkko Tammi, Juhani Määttä ja Hannu Tuovila. Tiermaksen mukaan kaava on tehty muutamille Rukan yrittäjille eikä hän tunnista sitä omakseen. – Sekä kaupunginhallitus että entinen ja nykyinen kaupunginjohtaja ovat toistuvasti kävelleet tässä asiassa asiantuntijalautakunnan yli. Kaavan valmistelua kuvaa parhaiten sana kuuntelemattomuus. Muut valtuutetut olivat sitä mieltä, että kaava ottaa riittävällä tavalla huomioon eri elinkeinojen yhteen­so­vit­ta­misen, mikä oli koko pitkän prosessin tarkoituskin.   Investoinnit liikkeelle   Strategisen yleiskaavan valmistelutyö alkoi Kuusamossa neljä vuotta sitten luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman teolla. Useat valtuutetut kiittelivät vuolaasti kaavaprosessin avoimuutta ja sitä, että valmistelutyössä on kuultu myös kuntalaisia. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hänninen laski olleensa työn aikana noin 20 ohjausryhmän puheenjohtaja. – On tarvittu paljon kärsivällisyyttä ja sovittelua, mutta hyvin on hermo kestänyt. Nyt on tärkeää, että kaavatyö saadaan maaliin ja investoinnit liikkeelle. Tämä kaava linjaa sen, mitä me haluamme Kuusamon kehittämiseltä. Tarkastellaan sitten kahdeksan vuoden kuluttua uudelleen, miten onnistuimme. Vihreiden Mika Flöjt sanoi olevansa samaa mieltä, että asia on saatava päätökseen, jotta epävarmuus poistuu. – Pieniä puutteita ja tunnettuja varautumia toki on, mutta kannatan kaupunginhallituksen esitystä. Hän korosti puheenvuorossaan puu- ja hirsirakentamisen merkitystä ja toivoi sen näkyvän Kuusamon kaupunkikuvassa nykyistä paljon enemmän.   Korvaa osa-yleiskaavat   Viimeisimmästä, kesällä nähtävillä olleesta ehdotuksesta jätettiin 60 muistutusta ja annettiin yhdeksän lausuntoa. Niiden jälkeen kaavaehdotusta muutettiin muun muassa siten, että mahdollisten tuulivoimaloiden ympärille jätetään kahden kilometrin suojaraja eikä erillisiä alueita kalankasvatusta varten osoiteta. Kaavassa on myös yleiskaavamääräys poronhoidosta: sen mahdollisuudet on turvattava Kuusamon kaupungin alueella. Uusi kaava korvaa vanhan, vuodelta 2008 peräisin olevan yleiskaavan sekä suurimman osan kaupungin osayleiskaavoista pois lukien aivan uusimpia kuten Veska, Oivanki ja Pyhäjärvi. Kaava astuu oikeusvaikutteisesti voimaan, kun valtuuston päätös saa lainvoiman, mutta sen ohjausvaikutus tulee voimaan välittömästi. – Tämä on kaupunginvaltuuston tahto, alleviivasi kaavakonsultti Ritva...

lue lisää

Ei mitään piiperrystä

Kirjoittanut klo 9.01 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Villiruoasta on tullut oikea valtti kuusamolaiselle ravintola- ja matkailuelinkeinoille   Ei enää mitään piiperrystä, vaan oikea valtti ravintolallemme, sanoo Ruka Kuksan myynti- ja markkinointijohtaja, yrittäjä Marjo Määttä villiruoasta. Kuksassa on tarjottu villiruokaa nyt vuoden ajan ja sen kysyntä on yllättänyt yrittäjät täysin. Ongelmana on villiruoan saatavuuden turvaaminen ympäri vuoden.   Villiruoka on Kuusamossa suojattu brändi. Wild Food Kuusamo Lapland koostuu noin 50 paikallisesta yrityksestä, jotka tuovat villiruoan ja siihen liittyvät elämykset ylpeydellä kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden saataville. – Yrityksiimme lukeutuu villiruoan tuottajia, elämyspalvelu- ja majoitusyrityksiä, ravintoloita sekä vähittäiskauppoja, sanoo Naturpoliksen villiruokahankkeen projektipäällikkö Elisa Kangasaho.   Villiruoka on laadun tae   Ravintola Rukan Kuksassa villiruoka on ennen kaikkea laadun tae. – Laadukas ja muista erottuva ruoka on todellinen matkailuvaltti. Varsinkin kansainväliset matkailijat arvostavat raaka-aineidemme ja luontomme puhtautta, myynti- ja markkinointijohtaja Marjo Määttä sanoo. Määtän mukaan ruokamatkailu on voimakkaasti kasvava trendi, jossa Suomella ja erityisesti Koillismaalla on hyvät mahdollisuudet menestyä ja nostaa matkailu aivan uudelle tasolle. – Meidän ravintolamme elää jo villiruoalla, hän sanoo.   Villiruoka esiin ylpeydellä   Määtän mukaan koillismaalainen villiruoka pitää tuoda esiin ylpeydellä. – Se on enemmän kuin vain ruokaa, se on elämys, ja jokaisen kuusamolaisen ravintolan pitäisi oivaltaa tämä. Määttä kiittelee villiruokaprojektia, joka korostaa puhtaiden, paikallisten raaka-aineiden merkitystä myös kouluruokailuissa. Esimerkiksi tonnikalan sijaan koululaiset syövät yhä useammin paikallista muikkua. – Jos emme jaksa korostaa raaka-aineiden merkitystä, on vaarana, että ihmiset unohtavat ruoan alkuperän. Meidän tehtävämme on tukea näin myös tuottajia. Villiruoka tulee luonnosta   Villiruoka on kaikkea puhtaasta luonnosta saatavaa ruokaa. Käsite kattaa lihat, kalat, sienet, marjat ja yrtit. – Emme voi saada luomustandardia esimerkiksi poron- tai hirvenlihalle, mutta metsistämme yli 99 prosenttia on luomua, sillä niitä ei lannoiteta. Villiruoka on meidän käsitteemme. Ravintola Kuksassa villiruokaa on muun muassa paikallisilta kalastajilta hankittu kala, hirviseurueilta ostetut hirvet, Kuusamossa valmistettu hirvimakkara, luonnonvaratuottajien toimittamat villiyrtit sekä itse poimitut sienet ja pihlajanmarjat. Määtän mukaan Kuusamossa koulutettavat luonnonvaratuottajat ovat erittäin tärkeä osa villiruoka-ketjua. Naturpolis kartoittaa parhaillaan alueen luonnonvaratuottajia ja heidän tarjontaansa. – Jotta ketju ei katkea, tarvitaan säännölliset toimitukset ja oikein hinnoitellut tuotteet, Määttä tietää.   Sesongin mukaan   Ravintola tarvitsee raaka-aineita ympäri vuoden, joskin tarjottava rakentuu aina vuodenajan sesongin mukaan. – Esimerkiksi nokkosta käytämme mielellämme ympäri vuoden. Kesällä keräämme sitä myös itse ja käytämme tuoreena, mutta talven varalle ostaisimme mielellämme kuivattua nokkosta ja muita jalostettuja luonnontuotteita, hän kertoo. Viime kesänä yrittäjäperhe urakoi pihlajanmarjahyytelönsä raaka-aineet itse pihapuistaan. Määttä sanoo, että päivä oli ikimuistoisen mukava, mutta ajan olisi voinut käyttää toisinkin. Nokkosen lisäksi Kuksan keittiössä käytetään paljon koivunlehteä, mesiangervoa, väinönputkea ja maitohorsmaa. Aivan kaikki Kuksassa tarjottava ei luonnollisesti ole villiruokaa, mutta valmistuksessa villiruoka-filosofiaa ei unohdeta. Naudan sisäfileepihvit tulevat pieneltä pohjoissuomalaiselta tuottajalta ja kananliha maustetaan villiyrteillä, sillä muuten siitä on vaikea saada villiä.   Haaste myös keittiön kokeille   – Asiakkaamme tulevat Kuksaan syömään villiruokaa. Brändi on lyönyt itsensä läpi todella nopeasti. Yrittäjänä Määttä iloitsee myös keittiönsä vetovoimasta. Kun nuoret ammattilaiset saavat mahdollisuuden kehittää itse omaa työtään ja reseptiikkaansa, työhön tulee aivan uusi ulottuvuus. – Kokkipiireissä keittiömme on huomattu ja meille tulee jatkuvasti hakemuksia eri puolilta Suomea, Määttä iloitsee. Kuksan talvilista julkaistiin viime viikolla. Erityisesti riistalankku sekä itse tehty jäätelö kiinnostavat ruokailijoita.     120 sveitsiläistä maistelee villiruokaa Kuusamossa   Villiruoka on erityisen näkyvästi esillä ja maisteltavana kuluvalla viikolla Rukalla, kun alueella vierailee 120 sveitsiläistä toimittajaa ja matkailualan toimijaa tutustumassa talviaktiviteetteihin. Asialla on lentoreittejä Keski-Euroopasta Rovaniemelle avaava saksalainen lentoyhtiö Germania. – Ruka-Kuusamon...

lue lisää

Itärajan turvallisuustilanne vaikeasti ennustettavissa

Kirjoittanut klo 9.26 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Kainuun rajavartioston kapteeni Jyrki Säkkinen: Nyt on rauhallista, mutta varuillaan pitää olla   – Rajalla on nyt rauhallista, mutta varuillaan pitää olla. Itärajan turvallisuustilanne on vaikeasti ennustettavissa, sanoo Kainuun rajavartioston Kuusamon rajavartioaseman päällikkö Jyrki Säkkinen. Hän esitelmöi rajavartiolaitoksen toiminnasta ja ajankohtaisesta turvallisuustilanteesta maanantaina Kuusamon Maanpuolustusnaisten vuosikokouksessa.   – Yhteistyö niin Kainuun rajavartioston sidosryhmien kuin Venäjän rajaturvallisuuspalvelun kanssa toimii luontevasti. Tapaamme toisiamme säännöllisesti ja autamme viranomaisina toisiamme tarpeen tullen yli rajan, kapteeni Jyrki Säkkinen kertoo. Hän tapasi venäläiskollegansa Pääjärvellä viimeksi maanantain. Säkkinen sanoo, että hyvät henkilösuhteet ovat sujuvan kanssa käymisen perusta. – Voin keskustella kohtuullisen avoimesta venäläisen kollegani kanssa. Kun he sanovat, että rajan takana ei ole laittomia maahantulijoita, niin siihen on luotettava. Turvapaikanhakijoiden profiili on muuttunut   Viime syksyn ja alkutalven turvapaikanhakijoiden tulva näkyi poikkeuksellisena piikkinä rajavartioston työssä. Valtaosa reilusta 30.0000 turvapaikanhakijasta tuli Suomeen Ruotsin kautta mutta lähes 700 itärajan yli pohjoisimpien ylityspaikkojen kautta. Nyt tilanne on rauhoittunut ja maahan tullut tänä vuonna vain noin 3.000 uutta turvapaikanhakijaa. Säkkisen mukaan turvapaikanhakijoiden määrän vähenemiseen vaikuttavat EU:n ja Turkin välinen sopimus sekä tulijoiden profiilin muutos. – Suurin osa tulijoista on lähtenyt Afrikasta ja pyrkii Etelä-Eurooppaan. Suomi on kaukana ja monen maan takana, hän sanoo. Tilanne rajalla voi muuttua nopeasti   Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Säkkinen korostaa, että itärajan takainen tilanne on heikosti ennustettavissa. – Tässä asiassa olemme Venäjän rajavartiopalvelujen tietojen varassa. Rajavartioston työn painopiste on siirretty tietoisesti itärajalle turvallisuustilanteen muuttumisen takia. Siihen vaikuttavat myös Ukrainan tapahtumat. – Tätä korosti myös vastikään Kuusamossa vieraillut Rajavartiolaitoksen päällikkö Jaakko Kaukanen. Painopisteen siirtäminen itärajalle tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilöstöresursseja raja-alueen vartiostoista ei ainakaan vähennetä. – Nyt ollaan enemmän hereillä kuin muutama vuosi sitten, kapteeni Säkkinen sanoo.   Kuusamossa rajaa 130 kilometriä   Kainuun rajavartiosto huolehtii itärajan turvallisuudessa reilun 200 henkilön, koirien sekä muun muassa riistakameroiden turvin. Venäjän vastaista rajaa Kainuun rajavartioston alueella on 406 kilometriä, josta Kuusamossa noin 130. Esikunta on Kajaanissa ja alueella toimii viisi rajavartioasemaa: Kortesalmi, Kuhmo, Kuusamo, Suomussalmi ja Vartius. Kansainväliset rajanylityspaikat sijaitsevat Vartiuksessa ja Kuusamossa. Lisäksi rajaliikennettä tapahtuu Kajaanin ja Kuusamon lentoasemien kautta. Tilapäisenä rajanylityspaikkana toiminut Kuusamon Kurvinen suljettiin tänä syksynä.     ”Maanpuolustustyö vienyt mukanaan”   Maanpuolustusnaisten Liiton pronssisella ansiomitalilla maanantaina palkittu Anu Keränen sanoo, että ”naisten vapaaehtoinen maanpuolustustyö on vienyt täysin mukanaan”. Ensimmäisiin valmiusharjoituksiinsa vuonna 2012 osallistunut kuusamolainen toimii nyt aktiivisesti muun muassa Maanpuolustusnaisten piiri- ja paikallistasolla sekä maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä vapaaehtoisena kouluttajana. Hän on konkari naisten valmiusharjoitusten järjestämisessä: viimeksi kuusamolainen toimi Kajaanissa syyskuussa järjestetyn Hoikka 2016 -harjoituksen varajohtajana. Anu Keränen kertoo, että naisten maanpuolustusharrastuksessa on hyvä henki ja tekemisen meininki. – Olen saanut mahdollisuuden tutustua hyvin erilaisiin ihmisiin ja saanut ikuisia ystäviä. Kaiken lisäksi tässä saa kokonaiskuvan maanpuolustuksesta ja oppii monia arvokkaita taitoja, Keränen hymyilee. Siviilitöinään Keränen opettaa hyvinvointialaa Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipisteessä.   Leinonen-Viinikka jatkaa johdossa   Kuusamon Maanpuolustusnaiset kokoontuivat maanantaina sääntömääräiseen syyskokoukseensa. Kokous valitsi entisen kokoonpanon uudelleen jatkamaan työtä isänmaallisten aatteiden parissa. Puheenjohtajana jatkaa Tarja Leinonen-Viinikka ja varapuheenjohtajana Anu Keränen. Muut hallituksen jäsenet ovat Hanne Lahtinen ja Anne-Kaisa Olva sekä Eija Linninen. Kokouksessa kukitettu Linninen toimii myös Maanpuolustusnaisten edustajana veteraanityötoimikunnassa. – Maanpuolustusnaisten toiminnassa tärkeässä osassa on kouluttautuminen, puheenjohtaja kertoo. Joulukuussa 4.12. maanpuolustusnaiset järjestävät yhdessä seurakunnan kanssa Kuusamon ensimmäisen Isänmaalliset -laulut yhteislaulu- ja kahvittelutilaisuuden. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Kuusamon Maanpuolustusnaiset juhlii 40-vuotistaivaltaan vuonna 2017 ja toivottaa kaikki toiminnasta kiinnostuneet mukaan. Maanpuolustusnaisten liiton kotisivulta löytyy perustietoa...

lue lisää

Ruka Nordic tarjoaa haastavaa tekemistä

Kirjoittanut klo 9.04 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Rukan kilpalatu hiihtokuntoon pyhäinpäivään mennessä – myös mäen kunnostaminen aloitetaan   Ruka Nordiciin on aikaa tasan kuukausi ja kisavalmistelut ovat kuumimmillaan. Tällä viikolla on aloitettu kilpalatujen tekeminen viimetalvisella lumella. Tavoitteena on, että latu olisi myös yleisön hiihdettävissä jo ensi viikon lopulla. Talkooväkeä etsitään yhä kuumeisesti: muun muassa remontoidussa mäessä olisi tarjolla työtä haastavaa tekemistä kaipaaville talkoolaisille.   KEV:n toimiston ydinporukka – Ruka Nordin pääsihteeri Seppo Linjakumpu, johdon assistentti Jarkko Ruhanen, talkoolaisista vastaava Pipsa Taipalmaa ja Päivi Laiholaa vuoden loppuun tuuraava Anne-Mari Karjalainen – tekee töitä nyt hartiavoimin, jossa kahdeksan erillisen maailmancupin kisajärjestelyt Kuusamossa onnistuisivat. Ydinjoukon lisäksi marraskuun viimeisenä viikonloppuna kisojen järjestämisestä vastaa noin 650 talkoolaista, joiden työpanos on yhteensä reilut 14.000 tuntia. – Ilmoittautuneita on nyt noin 400, josta lähes puolet opiskelijoita eri puolilta Suomea. Talkooväkeä tarvitaan vielä lisää, sanoo Taipalmaa.   Aikataulutettua täsmätekemistä talkoolaisille   Erä-Veikoissa tiedetään nykyajan talkootyön haasteet ja tehtäviä pyritään jakamaan ja sovittamaan siten, että jokainen saisi mahdollisuuden tehdä mieleistään työtä mieleisensä ajan. – Enää ei voi ajatella niin, että talkoolaisen työrupeama alkaa torstaina ja päättyy sunnuntaina. Talkooväen tarkka aikatauluttaminen on entistä tärkeämpää, sanoo Ruhanen. Entistä enemmän tarvitaan myös tiettyyn tehtävään erikoistuneita osaajia. Esimerkiksi kesällä kunnostettuun suurmäkeen ei mennä enää moottorisahojen kanssa, vaan mäen vapaaehtoisten pitää tuntea mäen jäähdytystekniikka. – Etsimme parhaillaan porukkaa, joka olisi valmis talkootöihin mäessä myös talven muissa mäkikisoissa, sanoo Linjakumpu.   Tauon jälkeen kaikkien lajien avauskisa   Kuusamossa kisataan marraskuun viimeisenä viikonloppuna kahdeksan maailmancupin kisaa kolmessa eri lajissa. Rukalla avataan muutaman vuoden tauon jälkeen niin hiihdon, mäkihypyn kuin yhdistetynkin maailmancupit. – Lahden MM-kisat tuovat erityisen painon myös meille. Kansainvälinen luottamus on, nyt meidän pitää näyttää, että pystymme vastaamaan siihen, Linjakumpu sanoo. Katsojatavoite on aiemmilta vuosilta tuttu 20.000. Mikäli säät sallivat, luku on mahdollista myös ylittää. Lauantai 26. marraskuuta on kuusamolaisten koulupäivä ja viikonvaihteessa vietetään myös kaupungin työntekijöiden ulkoilupäivää. Jarkko Ruhanen sanoo, että tulevia vuosia ajatellen päällekkäisyyksiä pitäisi pystyä tapahtumilta poistamaan. – Jo yksi jääkiekkopeli näkyy meidän katsojamäärissämme. Haasteita ovat myös hirvenmetsästys ja esimerkiksi lukiolaisten koeviikko, hän sanoo.   Lumetusta ja vanhaa lunta mäkeen ja ladulle   Muutoin kisajärjestelyille kuuluu hyvää. Lämmin syksy on viimein taittumassa alkutalveksi eli lumen tykittäminen sekä mäkeen että laduille voidaan aloittaa. Lunta tehdään kaupungin kahdeksalla lumitykillä ja tarvittaessa apuun saadaan myös Rukakeskuksen kalustoa. Mäen ja latujen kunto varmistetaan noin 15.000 kuutiolla viimetalvista lunta, jonka levittäminen latupohjalle alkoi keskiviikkona. Linjakumpu arvelee, että vähintään 2,5 kilometriä viidestä saadaan myös yleisön hiihdettäväksi marraskuun 5. päivään mennessä.   Talkoolaisia otetaan vastaan KEV:n toimistolla ja ilmoittautumisen voi tehdä myös netissä osoitteessa...

lue lisää

Sahapuun mittakiista siirtää puukauppoja Kuusamossa

Kirjoittanut klo 10.08 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Alkuvuodesta kauppaa on kuitenkin tehty noin neljännes keskivertovuotta vilkkaammin   Koillismaalla vuosikymmenen vilkkain puukauppavuosi on hyytymässä sahapuun mittojen heikennykseen, sanoo Metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara. Kuusamossa puukauppaa on tammi-syyskuun aikana käyty kuitenkin 23 prosenttia 2010-luvun keskiarvoa vilkkaammin.   – Etenkin kesäseisokin jälkeen puukauppa on käynyt vilkkaasti. Puuta on ostajille ollut runsaasti tarjolla, ajankohdasta riippuen syksyn ajan on ollut jatkuvasti myynnissä leimikoita 12.000- 22.000 kuution edestä, toiminnanjohtaja Kilpivaara tietää. Kilpivaaran mukaan vuosikymmenen vilkkain puukauppavuosi näyttää kuitenkin hyytyvän puunostajien heikennettyä sahapuun mittojaan. Pölkky ja Keitele muuttivat mittojaan elo- syyskuussa ja loputkin puunostajat Stora Enso ja Metsäliitto nostivat omia pikkutukin minimimittojaan sen jälkeen. – Perinteisen ison tukin mitat ovat ennallaan. Minimiläpimittana käytetään yleisesti 15 sentin latvaläpimittaa. Aikaisemmin pikkutukin minimikoko oli 10 senttiä latvasta minimipituuden ollessa 3,1 metriä. Viime viikkojen aikana puunostajat ovat nostaneet pikkutukin latvaläpimittoja 12–14 senttimetriin, Kilpivaara kertoo.   Nosto heikentää pikkutukkikertymää   Latvaläpimitan nosto heikentää Kilpivaaran mukaan merkittävästi pikkutukin kertymää etenkin harvennushakkuilla. – Ensiharvennuskohteiden ja harvennuskohteiden sahapuukertymästä siirtyy kuitupinoon kohteesta riippuen 30–50 prosenttia pikkutukkikertymästä. Nuorissa ja etenkin luontaisesti syntyneissä harvennusmetsissä runkomuoto on juokseva ja runko kapenee hitaammin, tällaisilla kohteilla pikkutukkikertymä tipahtaa eniten. Päätehakkuilla merkitys on vähäisempi, koska runkomuodosta johtuen suurempi osa sahapuun kokonaiskertymästä on isoa tukkia. – Runkomuoto vanhoissa metsissä on sellainen, että latvaosa puusta kapenee hyvin nopeasti, hän sanoo.   Suuri vaikutus, koska kuitukauppa ei käy   Kilpivaaran mukaan Kuusamossa mittojen heikennyksellä on erityisen suuri merkitys, koska kuidun hinta on alueella niin heikko. Vaikutus puukauppatuloon on siten suuri. – Metsänomistajat ovat olleet hyvin tyytymättömiä sahapuun mittojen heikennykseen. Aiottuja puukauppoja on päätetty siirtää ja niitä on päätetty olla kokonaan tekemättä, kun leimikosta on saatu puunostajan tarjous. Tämä on selvästi vaikuttanut metsänomistajien puunmyyntihalukkuuteen, mikä on tietysti ymmärrettävää, kertoo toiminnanjohtaja Kilpivaara.   Kovan maan tukki- leimikot myyvät   Myös muualle Pohjois-Suomessa alkuvuoden puukauppa on käynyt suhteellisen vilkkaasti. Tammi-syyskuun ostomäärä, noin 4,3 miljoonaa kuutiota, on noin neljänneksen enemmän kuin parina viime vuotena keskimäärin – Puumarkkinoiden näkökulmasta merkittävin riski tänä ja ensi vuonna liittyy sahatavaran, ja erityisesti mäntylankun hintakehitykseen, joka on pitkään ollut hyvin vaatimaton. Suomessa toimivan massa- ja paperiteollisuuden kannattavuuden ennustetaan jatkuvan erinomaisena ja selvästi puutuoteteollisuutta parempana, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Markku Ekdahl. Ekdahlin mukaan halutuimpia ovat nyt kovan maan kuusitukkileimikot, mutta myös mäntytukkileimikot käyvät kaupaksi. Havukuidun osalta markkina on tasapainossa, mutta koivukuidusta on ylitarjontaa. Energiapuun kysyntä on kaikkein heikoin. – Talvikorjuukohteiden kysyntä vilkastuu siinä vaiheessa, kun pakkanen kovettaa maan. Puun ostajittain vaihtelevat mitta- ja laatuvaatimukset sekä muut puukaupan kokonaisarvoon vaikuttavat tekijät pitää kaikki huomioida ja arvioida aina puukauppakohtaisesti, hän...

lue lisää

Kuusamon Juuston toimitusjohtaja vaihtuu

Kirjoittanut klo 16.30 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamon Juuston toimitusjohtaja vaihtuu. Uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty espoolainen markkinointiosaaja Jyrki Vaittinen. Hän aloittaa tehtävässä marraskuun alussa. – Haemme uutta kasvua markkinointiosaamisesta, sanoo Kuusamon Juusto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Kärkkäinen. Jyrki Vaittinen on toiminut aikaisemmin markkinoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen tehtävissä muun muassa Fazer Makeisilla, McDonald’silla, Danonella sekä Mandatum Lifella, mistä hän siirtyy Kuusamon Juustoon. – Kuusamon Juusto on mielenkiintoisessa muutosvaiheessa oleva yritys, jonka historia on melko tuotantolähtöinen. Uskonkin että kuluttaja- ja asiakaslähtöisellä tekemisellä on saavutettavissa merkittävää kasvua. Kaiken pitää lähteä siitä, mitä kuluttajat arvostavat juustovalintoja tehdessään, Vaittinen korostaa. Yhdeksän kuukautta yritystä johtanut oululainen Esko Saajanto keskittyy jatkossa hallitustyöskentelyyn. Saajanto sanoo, että yrityksen toiminta ja tuotanto on nyt vakiinnutettu, tuotteiden saatavuus kaupoissa on merkittävästi parantunut, brändin arvostus on noussut ja tuotekehitys on aktiivista. Alkuvuodesta markkinoille tuodaan aivan uusi tuote. – Yrityksen liikevaihto kasvaa tällä tilikaudella yli viidenneksen eli noin viidellä miljoonalla eurolla ja myös tuloskehitys täyttää sille asetetut tavoitteet. Yritys on siirtymässä selkeästi seuraavaan kehitysvaiheeseen. Vaikeitten viime vuosien vuoksi yrityssaneeraukseen hakeutunut Kuusamon Juusto työllistää noin 80 henkilöä. Yrityssaneerauksesta päätettäneen lopullisesti alkuvuoden...

lue lisää

Historiakeskuksen rakentaminen alkaa ehkä jo ensi vuoden lopulla

Kirjoittanut klo 9.08 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Porkkatörmän näyttelytilan kohtalosta päätetään Kuusamon kaupungin investointisuunnitelman yhteydessä   Kuusamon Karhuntassun laajentaminen ja uuden historiakeskuksen rakentaminen alkaa mahdollisesti jo ensi vuonna, mikäli rakennushankkeelle saadaan ulkopuolinen rahoitus. Nykyisen näyttelytila Porkkatörmän kohtalo ratkeaa kaupungin investointisuunnitelman yhteydessä. Sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen sanoo, että 1941 lastensairaalaksi valmistuneen rakennuksen purkamisesta ole olla keskusteltu.   Kuusamon kasvatus- ja sivistyslautakunta linjasi Porkkatörmän kohtaloa edellisessä kokouksessaan, kun se käsitteli 11 kaupunginvaltuutetun aloitetta Porkkatörmän näyttelytilan muuttamiseksi historia- ja kulttuuritilaksi. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja oli Anne Murto. Aloitteessa esitettiin, että Porkkatörmän entisen lastensairaalan, lastenkodin ja päiväkodin sekä nykyisen näyttelytilan ja museoesineiden varastotilat korjataan, kunnostetaan ja järjestetään yhteiseksi ja toimivaksi Historia- ja kulttuuritilaksi.   Luontevampaa Karhuntassuun   Lautakunnan mielestä historiakeskuksen luonteva paikka on Karhuntassun, josta on kehitetty kuusamolaista kulttuuria ja luontoa esittävää keskusta vuodesta 2005, kun Hannu Hautala Luontokuvakeskus päätettiin sijoittaa Karhuntassuun. – Luontokuvakeskuksen toiminta ja tiloissa toimiva matkailuneuvonta sitovat henkilökuntaa. Sama henkilökunta voi hoitaa Karhuntassuun suunnitellun Kuusamon historiaa ja kulttuuria esille tuovan laajemmankin näyttelytoiminnan, perustelee lautakunta. Sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen sanoo, että näyttelytilan rakentamista Karhuntassuun puoltaa keskeinen paikka ja se, että näyttelytilaa voidaan hoitaa Karhuntassun nykyisellä henkilöstöllä. – Toimintojen lisääminen Karhuntassuun ei lisää käyttökustannuksia. Karhuntassun toimintoja kehittämällä saadaan syntymään monipuolinen Kuusamon historiasta, luonnosta ja kulttuurista kertova keskus. Karhuntassuun syntyisi näin uudenlainen tapa tarjota matkailuneuvontaa.   Suunnitelmat valmistumassa   Historiakeskuksen rakentaminen Karhuntassun tiloihin alkaa mahdollisesti jo ensi vuoden lopulla. – Kun suunnitelmat piakkoin valmistuvat, haemme rahoitusta rakennerahastosta. Asiasta keskustellaan myös ensi vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä. Aikataulu riippuu ulkopuolisen rahoituksen saannista. Lähtökohta on, että rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan ensi vuoden lopulla, Hämäläinen sanoo. Sisällöllinen puoli tarkentuu sivistystoimenjohtajan mukaan myöhemmin. Alustava kustannusarvio on satoja tuhansia euroja, mutta Hämäläisen mukaan kuitenkin alle miljoona. – Uuteen keskukseen siirretään Porkkatörmältä historiaa esille nostavat näyttelyt ja pienoismallit, joita nykyistetään sähköisillä ratkaisuilla. Konseptia joudutaan toki miettimään vielä.   Porkkatörmästä tarvitaan linjaus   Porkkatörmän näyttelytilan kohtalo on Kuusamossa edelleen avoin. Hämäläinen sanoo, että keskusteluissa ei ole noussut esiin rakennuksen purkaminen. – Rakennuksen tuleva käyttö on vielä auki. Tässä samassa yhteydessä käydään keskustelua myös siitä. On selvää, että jonkinlainen linjaus pitää saada siitä, mitä kiinteistölle tehdään.   Hyvinvointia ja terveyttä?   Valtuustoaloitteen Porkkatörmän kehittämisestä tehneiden valtuutettujen mukaan entisen lastensairaalan rakennuksesta pitäisi laatia kustannusarvio remonttiin ja entisöintiin sekä etsiä rahoitusmahdollisuuksia muun muassa Euroopan aluekehitysrahastosta. – Talon jatkokäyttö pitää selvittää. Porkkatörmän sijainti ydinkeskustassa lähellä päiväkoteja ja ikäihmisiä mahdollistaa esimerkiksi hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä ohjelmia ja kokemuksia, aloitteen tekijät sanovat. Porkkatörmän näyttelytila on avoinna vain sopimuksesta. Taloon on sijoitettu muun muassa pienoismallit 1930-luvun Kuusamon Kirkkokedosta, Kuusamon entisistä kirkoista sekä Juusonkartanosta ja Tavajärvestä. Porkkatörmällä on esillä myös Aukusti Tuhkan ja Juhani Kinnusen valokuvia sekä pieni Lahja Koivusen...

lue lisää

Elämän laatua parantavaa hoitoa

Kirjoittanut klo 9.05 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Geriatri Tarja Konttila palkittiin vuoden 2016 Vanhusmyönteisenä henkilönä Kuusamossa   Kuusamon terveyskeskuksessa työskentelevä geriatri Tarja Konttila on vuoden 2016 Vanhusmyönteinen henkilö Kuusamossa. Konttila on tehnyt merkittävää työtä muun muassa muistisairaiden ja ikäihmisten koti- ja palliatiivisen hoidon parissa. Hän sanoo, että geriatria on potilaan erittäin kokonaisvaltaista hoitoa, jonka tavoitteena on elämänlaadun ja toimintakyvyn parantaminen.   Konttilan mukaan geriatrin potilaat ovat yleensä monisairaita henkilöitä, joita ei lääkitä vain yhden asian kautta. – Usein kyse on isosta joukosta tauteja ja geriatrin tehtävänä on löytää ne olennaiset keinot, joilla saadaan mahdollisimman suuri hyöty potilaalle. On otettava huomioon kokonaisuus ja lähestyttävä potilasta toimintakyvyn ja elämänlaadun näkökulmasta.   Hyvä elämänlaatu hoidon perustana   Konttilan palkitsemisperusteissa nostetaan esiin erityisesti ikäihmisten hoitaminen kotona ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Vanhuksia ei kuljeteta sairaina paikasta toiseen ja heidän kivunhoitoa ja muuta oirehoitoa on kehitetty määrätietoisesti. Muistisairaiden kohdalla tämä tarkoittaa usein palliatiivista hoitoa asumisyksiköissä. Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole, ja kun hoidon päämääränä ei ole elämän pidentäminen. – Palliatiivinen hoito mielletään usein syöpäpotilaiden loppuvaiheen hoidoksi, mutta myös vaikeaan vaiheeseen edenneet muistisairaat tarvitsevat sitä. Olemme pyrkineet siihen, että vaikeasti muistisairaita ei enää siirrettäisi sairaalahoitoon vaan heidät hoidettaisiin siellä, missä he asuvat. Konttila sanoo, että vaikeasti muistisairasta tulee suojella kaikilta turhilta lääketieteellisiltä tempuilta. – Sen sijaan että laitetaan letkuja ja syötetään turhia antibiootteja, me haluamme keskittyä siihen, että ihmisen loppuvaiheen elämänlaatu on mahdollisimman hyvä. Sen pitää olla kaiken hoidon perusta. Muistisairaus on kuolemaan johtava tauti eikä sitä voi kääntää taaksepäin.   Onnistunut hoito on aina yhteistyötä   Onnistunut muistisairaan palliatiivinen hoito vaatii Konttilan mukaan niin potilaan, hänen omaistensa kuin hoitajien tietämystä sairaudesta ja sen etenemisestä. – Potilaalle itselleen pitää kertoa jo hyvissä ajoin, mihin tauti johtaa. Näin hän voi kertoa oman mielipiteensä loppuvaiheen hoidosta. Korostan aina hoitotahdon tekemistä. Myös omaisia on tietysti informoitava tilanteesta. Konttila sanoo, että tunnustus olisi voitu antaa kaikille niille, joitten kanssa hän tekee yhteistyötä. Geriatri kiittelee kuusamolaista hoitohenkilöstöä hyvästä yhteistyöstä. – Viimeisen hoitopäätöksen tekee lääkäri, mutta kyllä meidän hoitajamme ovat hyvin tietoisia muistisairauksien etenemisestä. Potilaita ei altisteta sellaisille hoitotoimenpiteille, jotka eivät edistä hyvää elämänlaatua. Kyse ei ole siitä, etteikö potilaita hoidettaisi, vaan siitä, miten heitä hoidetaan ja mitä tällä hoidolla tavoitellaan. Konttila myöntää edustavansa terveyskeskuslääkäreiden joukossa pysyvyyttä. Kolmisenkymmentä vuotta Kuusamossa työskennellyt lääkäri tuntee potilaansa. – Yritän olla tavoitettavissa mahdollisimman hyvin enkä jätä hoitajia yksin, hän sanoo.   Viisi hyvää ehdokasta   Kuusamon Vanhusneuvosto sai tänä vuonna viisi ehdotusta Vuoden 2016 vanhusmyönteiseksi henkilöksi. Kuntalaisten tekemistä ehdokkaista vanhusneuvosto päätti yksimielisesti palkita geriatri Tarja Konttilan. Hänet palkittiin Vanhustenviikon seminaarissa Kuusamotalolla keskiviikkona. Muut ehdotetut olivat Kuusamon Kuva ja yrittäjä Sanna Takkula, Annikki Paloniemi ja kodinhoito, jalkojenhoitaja Marja Pätsi sekä siivousliike Sanitar.     Palkitsemisperusteet   Tarja Konttila ei ole pelkästään viran puolesta ehdokas, vaan hän on myös kehittänyt Kuusamossa viime vuosina vanhusten sairaanhoitoa enemmän kotona tapahtuvaksi. Vanhuksia ei kuljeteta sairaina paikasta toiseen, kivunhoitoa on kehitetty. Vaikutukset näkyvät selkeästi koko perusturvassa. Tarja Konttila on ollut saatavilla myös virka-ajan ulkopuolella ja häneen on ollut matala kynnys ottaa yhteyttä. Tarja on persoonana helposti lähestyttävä niin omaisille kuin hoitajillekin. Geriatri terveyskeskuksessakaan ei ole Suomessa yleistä ja Tarja Konttilan kehittäjä- ja tutkijamieli ei ole jäänyt keneltäkään...

lue lisää