Koillismaan Uutiset on kesätauolla

Kirjoittanut klo 9.05 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Seuraava lehti ilmestyy 28.7.2016. Aurinkoista kesää!

lue lisää

Taivalkosken kunnan hyvä tulos perustuu osin valtionosuuksiin

Kirjoittanut klo 10.35 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kunnan arviointikertomus pohjautuu mielenkiintoiseen vertailuun naapurikuntien kanssa   Taivalkosken kuntatalous porskuttaa myötätuulessa osin valtionosuuksiensa ansiosta. Kunnan viime vuoden tilikauden tulos oli 0,61 miljoonaa euroa positiivinen kun esimerkiksi naapurikunta Posio teki tappiota reilut 328.000 euroa. Taivalkosken tarkastuslautakunnan arviointikertomus perustuu mielenkiintoiseen vertailuun naapurikuntien kanssa.   Tilinpäätössiirtojen ja tuloksen käsittelyjen jälkeen Taivalkosken kunnan viime vuoden tulos jää reilut 570.00 euroa ylijäämäiseksi ja Posion reilut 165.000 alijäämäiseksi. Molempien kuntien valtuustot käsittelevät tilinpäätökset ja arviointikertomukset tällä viikolla. Posion kunta on kipuillut sosiaali- ja terveystoimensa kanssa ja ulkoisti sen kesäkuun alusta Coronaria Oy:lle. Myös Taivalkoskella sosiaali- ja terveyspalvelut ylittivät viime vuonna talousraaminsa, mutta muuten kunnan talous on uomissaan. Kunnanjohtaja Jukka Mikkosen mukaan hyvän tuloksen taustalla ovat muun muassa henkilöstökustannukset, jotka ovat pysyneet samalla tasolla viimeiset neljä vuotta. – Verotuloja saimme noin 450.000 euroa arvioitua enemmän ja ne kasvoivat myös edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuudet ylittyivät noin 75.000 euroa suunnitellusta mutta vähenivät jonkin verran edellisvuodesta.   Posio häviää valtionosuuksissa   Taivalkosken kunnan arviointikertomuksessa vertaillaan neljän, suurin piirtein samankokoisen kunnan talouden tunnuslukuja. Taivalkosken tilannetta peilataan kertomuksessa Posion, Ranuan ja Sallan kuntiin. Viime vuoden lopussa Taivalkoskella oli 4.198 asukasta ja vastaavasti Posiolla 3.647, Ranualla 4.019 ja Sallassa 3.727. Kunnan talouden kannalta valtionosuuksien määrä on ratkaiseva. Esimerkiksi Posio saa vuosittain 2,95 miljoonaa euroa vähemmän valtionosuutta kuin Taivalkoski. Valtionosuuden määrään vaikuttavat muun muassa väestön ikärakenne ja kunnan asukastiheys. Taivalkosken valtionosuudet olivat viime vuonna 18,273 miljoonaa euroa. Sallassa luku oli 19,577, Posiolla 15,317 ja Ranualla 21,594 miljoonaa euroa. Asukasta kohden valtionosuuksia tuli Taivalkoskelle 4.353, Posiolla 4.200, Ranualle 5.373 ja Sallaan 5.253 euroa.   Toimintakate on tuloksen mittari   Vuosikate, eli kunnan kaikki tulot vähennettynä kunnan menoilla, oli Taivalkoskella 2.882, Ranualla 3.219 Sallassa 1.904 mutta Posiolla vain 750 euroa asukasta kohden. Varsinaisen toiminnan tuloksellisuuden mittari on kunnan toimintakate. Se saadaan vähentämällä toiminnan tuloista varsinaisen toiminnan menot. Mitä suurempi toimintakate on, sitä tappiollisempaa toiminta on. Kaikissa arviointikertomuksen vertailukunnissa luku jäi negatiiviseksi. Taivalkoskella se oli 6.555 euroa asukasta kohden, Ranualle 7.158, Sallassa 7.969 ja Posiollakin 6.952. – Esimerkiksi Posiolla toimintakatteeseen vaikuttavat merkittävästi kunnan vuokratulot puunjalostus- ja keramiikkateollisuudesta, todetaan Taivalkosken kunnan arviointikertomuksessa. Mielenkiintoinen on myös vertailu kuntien sosiaali- ja terveystoimien nettokustannuksista. Palvelunsa ulkoistanut Posio maksoi viime vuonna sote-kustannuksia 5.015 euroa asukasta kohden. Sallassa summa oli vieläkin suurempi eli 5.477 euroa ja Taivalkoskella 3.591 euroa asukasta kohden.   Kunnan ilmapiiri on parantanut   Taivalkosken tarkastuslautakunnan mukaan edessä on suuria haasteita asioiden hoitamisella ja ylläpitämiselle niin kuntataloudessa kuin yleisemminkin. Kiitosta päättäjille ja virkamiehille se antaa talouden tarkasta seurannasta ja hoidosta, mutta sanoo, että ongelmiakin on. – Verokertymämme on kolmasosaa pienempi verrattuna Manner-Suomen keskiarvoon eikä huoltosuhdekaan ole kovin hyvä. Käynnissä on useita hankkeita, mutta ne eivät itsessään tuo hyvää kuntaan elleivät kuntalaiset tartu niihin ja käytä niiden tuomia mahdollisuuksia yhteiseksi hyväksi muun muassa perustamalla yrityksiä ja toteuttamalla hankkeita. Myönteisenä huomiona tarkastuslautakunta nostaa esiin ilmapiirin paranemisen. Takavuosien riitelyistä ollaan Taivalkoskella pääsemässä rakentavaan keskusteluun, mikä vie lautakunnan mukaan asioita eteenpäin. – Merkillepantavaa on, että edelleen valmisteluvaiheessa tartutaan kärkkäästi virkamiesten ja asetettujen toimikuntien työhön. Valmistelijat tarvitsevat työrauhan, joka ei kuitenkaan estä demokratian ja edunvalvonnan toteutumista. Valtuustohan päättää asioista enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Näiden päätösten kanssa sitten eletään, tarkastuslautakunta muistuttaa. Lautakunnan puheenjohtajana toimii Juha Virkkunen ja jäseninä Pentti Haukivaara, Sirpa Pauna, Urho Poussu ja Terttu...

lue lisää

Rukan mäkeen äänestettiin remontti

Kirjoittanut klo 9.02 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Perusturva sai Kuusamon kaupunginvaltuustolta 2,8 miljoonan euron lisämäärärahan   Kuusamon kaupunginvaltuusto haluaa turvata Ruka Nordicin jatkon ja myönsi maanantaina äänestyksen jälkeen mäkiremontille 200.000 euron lisämäärärahan aiemmin myönnetyn 800.000 euron lisäksi. Mäkiremontilla vastataan Kansainvälisen Hiihtoliiton vaatimuksiin uusista tuuliverkoista ja vauhtiladun remontista. Perusturvan talousarviota korotettiin 2,8 miljoonalla, sillä muuten rahat eivät riitä muun muassa erikoissairaanhoidon turvaamiseen.   Valtuuston viisituntinen kokous oli puhetta rahasta. Viime vuoden nippanappa plussalle päätynyt tilinpäätös hyväksyttiin Joukamo Kortesalmen eriävällä mielipiteellä. Jo kolmas perättäinen ylijäämävuosi sai päättäjiltä kiitosta, mutta monessa puheenvuorossa penättiin perusturvan budjetointia. Alibudjetoinnista halutaan eroon. Vihreiden Pekka Virtasen mukaan on harhaanjohtavasti sanottu, että perusturva alitti budjettinsa, sillä se sai viime vuonna 2,5 miljoonaa euroa lisää. – Nyt ollaan jakamassa 2,8 miljoonan lisäpottia. Haluaisin tietää miten palveluille käy, kun sote-uudistuksen jälkeen pitää pysyä budjetissa. Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Hemmo Heiskasen (kesk.) mukaan on poikkeuksellista, että rahaa tarvitaan lisää jo nyt. Yleensä tarve on tullut ilmi vasta loppuvuodesta. – Perusturvan talousarvio tulee ensimmäisen osavuosiraportin pohjalta arvioituna ylittymään noin 2,8 miljoonaa euroa. Talousarvion ylitykseen vaikuttavat ensisijaisesti erikoissairaanhoidon (2,1 miljoonaa euroa) ja terveyskeskuslääkäreiden toiminnan (0,7 miljoonaa euroa) kustannusten talousarvioon varattuja määrärahoja suurempi toteutuminen. Coronaria-yhteistyö on parantanut palveluja, mutta ei ole vielä tuonut tavoiteltuja säästöjä, hän totesi. Lisämääräraha myönnettiin lopulta yksimielisesti.   Mäkiremontti puhutti valtuustoa   Äänestämään sen sijaan jouduttiin, kun päätettiin 200.000 euron lisämäärärahasta Rukan suurmäen remonttiin. Joukamo Kortesalmi esitti, että määrärahaa ei myönnetä ja Kimmo Karjalainen kannatti ehdotusta. Äänestyksessä rahan epäämisen puolesta äänestivät perussuomalaiset Kortesalmi, Karjalainen ja Esko Törmänen. Vuokko Käsmä äänesti tyhjää. – On aivan satavarma, että tämä päätös tietää kylmää kyytiä kyläkouluille ja maksuja ja taksoja tullaan korottamaan. En hyväksy tällaista törsäämistä tässä maailmantilanteessa. Tämä kisakiristämisen linja johtaa väistämättä siihen, että joka vuosi sinne tullaan mättämään miljoona lisää, Kortesalmi epäili. Kimmo Karjalainen penäsi yrittäjien panostuksia kisojen tueksi. – Edelleenkään niitä ei näy, vaikka kisojen tuotoksi on arvioitu jo 32 miljoonaa euroa. Olen kisojen kannalla, mutta tällaiseen meillä ei ole rahoja, hän totesi. Vasemmistoliiton Tuija Karjalainen kertoi jatkuvan määrärahojen lisäämisen mäkiremonttiin herättävän ristiriitaisia tunteita. – Pikkuisen hirvittää. Mutta kuten Saapunki sanoi, se olisi aika kallis monumentti jättää lahoamaan. Olen esityksen takana. Kokoomuksen Martti Turusen mielestä mäkiremonttia pitää katsoa pidemmällä tähtäimellä. – Nyt tehdään useiden vuosien investointia. Ruka on meille moottori. Vihreiden Mika Flöjt muistutti ilmastonmuutoksesta. Kun lumi häviää ilmastonlämpenemisen vuoksi muualta, Kuusamossa sen odotetaan vahvistuvan. Flöjtin mukaan Kuusamo ja Lappi kilpailevat 2020-luvulla hiihtolajien MM-kisojen paikoista. – Rahasumma on suuri ja itselläkin se nikottelee, mutta asia on tärkeä meille. Keskustelussa nousi voimakkaasti esiin myös kisojen arvo matkailumarkkinoinnille erityisesti Keski-Euroopan suuntaan, missä mäkihyppy on vielä voimissaan.   Tuula Mustosesta varapuheenjohtaja   Kokouksessa päätettiin myös kaupunginvaltuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan vaihdoksesta. Varapuheenjohtajan tehtävää hoitanut Kokoomuksen Matti Ervasti haki ja sai eron tehtävästä henkilökohtaisten syitten perusteella. Hän tilalleen Kokoomuksen mandaatille valittiin yksimielisesti valtuutettu Tuula Mustonen. Ervasti jatkaa...

lue lisää

Kuntouttava työtoiminta kierrättää ja luo uutta

Kirjoittanut klo 9.13 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Rakennustarvikekierrätys Muuntamo kotiutui Kuusamon teollisuusalueelle   Sinkun kasvihuone, miehen tilpehöörilaatikkoa ja auton vanteista tehty grilli ovat esimerkkejä siitä, mitä Muuntamolla tehdään. Kuusamon kaupungin rakennustarvikkeiden ja kalusteiden kierrätystoiminta on myös kuntouttavaa työtoimintaa, joka luo vanhasta uutta. Teollisuustiellä suuressa hallissa ollaan toimittu viime vuoden lopulta lähtien.   Kuusamon kaupungin rakennustarvikekierrätys Muuntamo aloitti toimintansa elokuussa 2015 teollisuusalueella. Se jatkaa aiemmin OnKuusamon järjestämää kuntouttavaa työtoimintaa. Rakennustarvikekierrätys toimii aikuissosiaalityön alaisuudessa. – Tavoitteemme on kehittää uutta työtä, tehostaa tuotantoa, tuotteistaa, motivoida ja integroida. Toimimme ketterästi, vuorovaikutteisesti, yhteistyöllä ja suunnitelmallisesti, kiteyttää vastaava ohjaaja Raili Jokiranta.   Työ- ja toiminta- ympäristö   Rakennustarvikekierrätys Muuntamo on noin 40 työntekijälleen monipuolinen työ- ja toimintaympäristö. Puutyöpajassa tehdään tilaustöitä, joissa pyritään hyödyntämään kierrätysmateriaaleja. Muuntamossa valmistetaan esimerkiksi roskakatoksia ja uusiotuotteita. Autopajassa tehdään autojen pienet kunnostukset, korjaukset, huollot ja pesut. – Käytetyistä auton vanteista valmistetut grillit ovat olleet todella kysyttyjä. Teemme myös muita hitsaus- ja metallitöitä, Jokiranta kertoo. Puupuolen hittituotteita ovat muun muassa linnunpöntöt, koirankopit, veitsitelineet, halkorengit, keittiöjakkarat ja puuarkut. Uusia tuotteita syntyy jatkuvasti. Niitä ideoidaan yhdessä ohjaajien kanssa. – Merkittävä määrä asiakkaistamme on mökkiläisiä, jotka etsivät vapaa-ajanasunnoilleen laadukkaita uusiotuotteita, Jokiranta kertoo. Suunnitelmissa on erillinen Muuntamo-myymälä sekä kahvio sen yhteyteen. Tällä hetkellä halliin on sisustettu huoneita, joissa on esillä keittiön, lastenhuoneen, makuuhuoneen ja olohuoneen kalusteita. Ylijäämän kiertopaikka   Muuntamon rakennustarvike- ja kalustekierrätykseen voi tuoda ilmaiseksi ylijäämärakennusmateriaalia. Materiaali voi olla purku- ja saneerauskohteissa käytettyä ja ehjää tavaraa kuten ovia, ikkunoita, kattopeltejä ja kaapistoja. Muuntamossa kierrätysmateriaaleista valmistetaan uusiotuotteita, jotka myydään asiakkaille. Myös rakennusmateriaaleja myydään eteenpäin. Teollisuushallin takana on kontti, johon kerätään esimerkiksi käytettyjä vessanpönttöjä ja lavuaareja sekä suuri halli, joka tulvii käyttökelpoista rakennusmateriaalia.   Tekeminen on arjen hallintaa   Toiminnan perimmäisenä tavoitteena on paitsi kierrättää, myös vahvistaa työntekijöiden arjen hallintaa ja ammatillista osaamista sekä edistää heidän työ- ja toimintakykyä. Työjaksot ovat kolmen kuukauden mittaisia. – Rakennustarvikekierrätys toimii myös työkokeilupaikkana silloin, kun arvioidaan työntekijän todellista työ- ja toimintakykyä, sekä selviytymistä työn fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä, kertoo ohjaajana toimiva Henri Ervasti. Muuntamo toimii myös tuetun työllistymisen tukityöpaikkana. – Olemme sosiaalinen yhteisö, joka ohjaa ja avustaa työtoiminnassa olevia työntekijöitä heille laadittujen aktivointi- ja kuntoutussuunnitelmien mukaisesti, hän...

lue lisää

Satojen miljoonien suunnitelmat

Kirjoittanut klo 9.25 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Tropiikki rakentaa aiottua nopeammin, myös yksityisten loma-asuntojen rakentaminen on vilkastumassa Kuusamossa   Kuusamossa puhaltavat suotuisat tuulet rakentamisen suhteen. Tropiikki on rakentanut ja rakentamassa kylpyläalueelle vajaassa vuodessa jo kahdeksalla miljoonalla eurolla uusia loma-asuntoja. Myös yksityisten loma-asuntojen rakentaminen näyttää vilkastuvan. Kaikkiaan Kuusamossa on vireillä erilaisia hankkeita jopa 800 miljoonan euron edestä, laskee kaupunginjohtaja Jouko Manninen.   – Meidän pitää tehdä kovasti töitä ja onneakin tarvitaan, jotta suunnitelmat toteutuvat. Todennäköisenä pidän vähintään 100 miljoonan euron investointien toteutumista lähivuosikymmeninä, kaupunginjohtaja Jouko Manninen sanoo. Hän iloitse Tropiikin alueen kehityksestä, mutta muistuttaa, että listalla on seuraavien 20 vuoden aikana jopa 800 miljoonan euron investoinnit, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat. – Rukan alue, biojalostamo, toimistohotelli sekä tietysti Maaninkavaaran tuulipuisto, listaa Manninen julkisuudessa jo esillä olleita muita hankkeita. Suurin yksittäinen kohde on Maaninkavaaran tuulipuisto. Kuusamon ja Posion rajamaille suunnitellaan jopa 70 voimalan suuruista ja 400 miljoonan euron arvoista puistoa. Hanke on edennyt ympäristövaikutusten arviointiprosessiin.   Kaupunki vauhdittaa kaavoittamalla   Mannisen mukaan kaupungin tehtävä on vauhdittaa hankkeiden toteutumista esimerkiksi kaavoituksella ja luomalla muita edellytyksiä. Hyvä esimerkki kaupungin aktiivisesta otteesta on Tropiikin seutu. Kuusamon kaupungin ja Holiday Club Oy:n yhteistyösopimus velvoittaa yhtiötä rakentamaan alueelle kymmenen vuoden aikana kymmenellä miljoonalla eurolla. Holiday Club Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tengmanin mukaan Tropiikin alueen voimallinen kehittäminen ei onnistuisi ilman Kuusamon kaupungin aktiivisuutta. Yhteistyösopimuksessa kaupunki möi rakennusmaata alueelta ja muun muassa sitoutui kustantamaan puolet uudesta avantouintikeskuksesta. Sen rakentaminen alkaa syksyllä. – Alueelle tarvitaan lisää aktiviteetteja ja avantouintikeskus edustaa sellaista parhaimmillaan. Tengman sanoo, että aluekehittämisessä kaupungin mukanaolo on oleellisen tärkeää. – Mutta niin, että kaupungin investoinnit ovat toiminnoissa, joista ei tule suoraan tuottoja vaan välillisesti esimerkiksi rakentamisen mahdollistajana. Yksityiset kyllä investoivat seiniin ja tuoleihin.   Kysyntä määrää investoinnit   Holiday Club Oy ja Kuusamon kaupunki solmivat yhteistyösopimuksensa reilu vuosi sitten. Sen jälkeen Tropiikin alueella on valmistunut tai rakenteilla vapaa-ajanasuntoja yli viiden miljoonan euron arvosta. – Vastikään olemme tehneet päätöksen seuraavasta, kolmen miljoonan euron hankkeesta eli vajaassa vuodessa ollaan jo kahdeksassa miljoonassa, Tengman laskee. Hän vakuuttaa, että sovitut kymmenen miljoonaa täyttyvät jo lähivuosina ja sen lisäksi rakennetaan merkittävästi enemmän. – Onko se 15, 20 vai 25 miljoonaa euroa, sen päättää kysyntä.   Usko matkailun kasvuun vahva   Holiday Clubin mittavien investointien taustalla on myös usko matkailun kansainvälistymisen kasvuun. – Olemme olleet Kuusamossa kohta 20 vuotta ja kehittyneet vuodesta toiseen suunnitelmien mukaan. Jos seinät kumisisivat täällä tyhjyyttään, emme tietenkään investoisi alueeseen tällaisia summia. Asiakkaat ovat kiinnostuneita kohteesta ja se riittää meille. Tähän asti Holiday Clubin ykköskohteita ovat olleet Vuokatin Katinkulta ja Saimaa. Kuusamo on keikkunut kolmantena. – Tänä vuonna Kuusamo on meidän investoinneissamme selvä ykkönen.   Rakennuslupia aiempaa enemmän   Myös yksityinen lomarakentaminen on vilkastumassa Kuusamossa parin hiljaisemman vuoden jälkeen. Johtava rakennustarkastaja Hannu Hiltula sanoo, että rakennuslupia on haettu tänä vuonna edellisvuosia vilkkaammin. Vuoden ensimmäisen viiden kuukauden aikana rakennuslupa on myönnetty 24 uudelle vapaa-ajanasunnolle. Edellisvuonna rakennuslupia myönnettiin 44:lle, vuonna 2014 58:lle ja vuonna 2013 peräti 71 uudelle vapaa-ajanasunnolle. – Hienoista kasvua notkahdusvuoden jälkeen on havaittavissa, hän tulkitsee...

lue lisää

KAO tiivistää tilojaan Kuusamossa

Kirjoittanut klo 10.24 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  ”Mieluummin säästetään seinistä kuin opetuksesta ja henkilökunnasta” Entisen kauppaoppilaitoksen tilat tyhjenevät opetuskäytöstä lähes täysin   Ammatillisen koulutuksen tilat myllätään Kuusamossa. Kainuun ammattiopisto hakee vuositasolla noin 200.000 euron säästöjä luopumalla lähes kokonaan vanhasta kauppaoppilaitoksesta ja sijoittumalla uudelleen koulualueen muihin rakennuksiin. – Haemme säästöjä mieluummin seinistä kuin opetuksesta ja henkilökunnasta, sanoo KAO:n Kuusamon toimipaikan koulutusjohtaja Anne Koski-Heikkinen. Uudet tilat ovat opettajien ideoimat. Tyhjäksi jää lähes 3.000 neliötä kaupungin omistamaa hyväkuntoista opetus- ja toimistotilaa.   Koulutusjohtaja Anne Koski-Heikkinen seisoo keskellä remonttia entisissä media-assistenttien tiloissa. Oulangantien puoleisesta seinästä löytyneet ikkunat on avattu jälleen ja tilasta rakennetaan suuri ja valoisa opetus- ja kokoontumistila. Kuusamon kaupunki remontoi 1970-luvulla valmistuneita rakennuksia Kainuun ammattiopiston muuttuneisiin tarpeisiin. Alun perin tarkoitus oli kunnostaa opetuskeittiöt, mutta hanke on siirtynyt tuonnemmaksi. Kaupungin myöntämät varat käytetään nyt muihin tilamuutoksiin.   Lähihoitajat lukion puolelle   Niin sanottu Oppi 3 -rakennus eli entinen kauppaopisto tyhjenee opetuskäytöstä lähes täysin. Rakennukseen jää hiusalan opetus sekä yksi luokkahuone yläkertaan. Nykyisistä vuokralaisista tiloissa jatkaa myös autokoulu ja kaupunki etsii parhaillaan uusia toimijoita rakennukseen. – Lähihoitajat siirtyvät lukion tiloihin. He saavat käyttöönsä yhden hoitostudion, mutta muu opetus järjestetään limittäin lukiolaisten kanssa, kertoo Koski-Heikkinen. Myös sote-alan opettajille muutos on suuri, sillä he jakavat ensi syksystä lähtien opettajanhuoneen lukion opettajien kanssa. – Uusi työyhteisö tietysti vähän jännittää, mutta on samalla mielenkiintoinen mahdollisuus, sanoo sote-alan ammatillinen opettaja Anne Meriläinen.   Tekemällä oppimista   Oppi 3:stä siirtyvät pois myös liiketalouden ja matkailualan opiskelijat sekä yhteisten aineiden opetus. Matkailulle ja liiketaloudelle kunnostetaan kokonaan uuden tyyppinen oppimisympäristö puusepiltä vapautuviin halli- ja luokkatiloihin. Puualan koulutus päättyy Kuusamossa vuoden kuluttua, kun viimeiset opiskelijat valmistuvat. Yhteisten aineiden opetus jalkautuu kampuksen kaikkiin opetustiloihin. Myllerryksessä on myös sähköpuoli. Ammatillisen opettajan Tommy Vallioniemen mukaan suunnitelmia oli jo ennen säästöpäätöstä. Ensi syksystä lähtien teoriaopetus toteutetaan samassa tilassa työsaliopetuksen kanssa. – Uusi opetussuunnitelma korostaa tekemällä oppimista. Halusimme rakentaa oppimisympäristön tätä ajatusta tukevaksi. Se tarkoittaa perinteisestä luokkaopetuksesta luopumista, Vallioniemi kertoo. Opettajien itsensä ideoimissa uusissa tiloissa korostuu myös yhteisöllisyys. Esimerkiksi henkilökohtaisista työhuoneista luovutaan, kun toimintoja tiivistetään. – Työyhteisö varmasti tiivistyy, uskoo laaja-alainen erityisopettaja Mika Pesonen. Yhteisöllisyyttä korostaa myös Oppi 1 -tilan aulaan rakennettava opiskelijoiden ja opettajien yhteinen kahvila- ja myymälätila.   75 minuutin opetustunnit   Paitsi oppimisen ympäristö ja kulttuuri, muuttuvat KAO:lla Kuusamossa syksyllä myös opetustunnit. Käyttöön otetaan 75 minuutin mittaiset opetustuokiot, jotka ovat rytmittäneet opetusta lukion puolella jo vuosia. Aamupäivään kuuluu kaksi opetusrupeamaa ja sen jälkeen tunnin mittainen ruokatauko. – Muutokset ovat isoja, mutta välttämättömiä. Haluamme tarjota edelleen monipuolista opetusta henkilökunnasta ja opetuksen tasosta tinkimättä. Siksi säästämme mieluummin seinistä, koulutusjohtaja Koski-Heikkinen sanoo. Ensi syksyn uudet opiskelijat ovat selvillä 16. kesäkuuta, kun yhteishaun tulokset julkistetaan. – Hakijoita oli todella hyvin. Aloituspaikkoja meillä on edellisvuosien tavoin 124, kertoo opinto-ohjaaja Jaana Pesonen. Kuusamossa alkavat elokuussa nuorisoasteella liiketalouden, matkailun, sote-alan, talonrakentajien, sähkö- sekä hotelli- ja ravintola-alan perusopinnot. Niiden lisäksi syyskuussa käynnistyvät aikuisille suunnatut parturi-kampaajaopinnot.       Tyhjilleen jäävät tilat kiinnostavat   Kainuun Ammattiopistolle tyhjilleen jäävät noin 3.000 neliön tilat entisessä kauppaopiston kiinteistössä ovat herättäneet kiinnostusta Kuusamossa. Yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen mukaan tilantäyttökeskustelut ovat kuitenkin vielä kovasti kesken. – Kysyntää on ilmaantunut mukavasti, hän kertoo. Tiloja on julkisuudessa sovitettu muun muassa järjestötaloksi, mutta Mankisen mukaan järjestöjen ensisijaiseksi kokoontumistilaksi suunnitellaan tällä hetkellä kirjaston...

lue lisää

Turvapaikan jo saaneista moni jäänyt Kuusamoon

Kirjoittanut klo 9.37 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuntapaikkoja tarvitaan kipeästi lisää eri puolille Pohjois-Suomea   Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista noin kymmenkunta on jäänyt Kuusamoon ainakin toistaiseksi. SPR:n Kuusamon vastaanottokeskuksen johtaja Sanna Vääräniemi sanoo, että Kuusamo on monelle ainoa paikkakunta Suomessa, jossa heillä on edes jonkinlainen turvaverkosto. Paikkakunnalla on parhaimmillaan ollut yli 300 turvapaikanhakijaa odottamassa päätöstä. Nyt toimintoja supistetaan.   SPR:n Kuusamon vastaa­not­to­keskuksessa on tällä hetkellä odottamassa joko turvapaikkapuhuttelua tai päätös mahdollisesta turvapaikasta noin 210 asiakasta. Määrä pienenee kesän aikana noin sadalla. Samaan aikaan ajetaan alas Kuusamon toinen, Coronarian ylläpitämä 100-paikkainen vastaanottokeskus. – Todennäköistä on, että luovumme suurimmasta osasta kaupungin vuokra-asuntoja ja keskitämme toimintamme tänne rajan tiloihin, SPR:n vastaanottokeskuksen johtaja Sanna Vääräniemi kertoo. Osa asunnoista halutaan kuitenkin pitää edelleen perheiden käytössä. Kuusamoon sijoitetuista turva­pai­kan­ha­ki­joista noin puolet on yksinäisiä miehiä ja toinen puoli perheellisiä. Vääräniemen mukaan suurin osa turva­pai­kan­ha­ki­joiden puhutteluista on tehty ja nyt odotetaan päätöksiä. Osa niistä on myönteisiä, osa kielteisiä. Kielteisen päätöksen saaneista valtaosa on poistunut maasta. Päätöksestä voi kuitenkin valittaa ja näitä prosesseja on kesken myös Kuusamossa – Myönteisen turva­paik­ka­pää­töksen saaneista osa on muuttanut muualle Suomeen, esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Kuusamoon on jäänyt noin kymmenen yksinäistä ihmistä. Heidän ainoa turvaverkostonsa on tällä, joten päätös jäämisestä on ollut varmasti helppo tehdä.   Pakolaisesta kuntalaiseksi   Suomeen saapui viime vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita eli noin 30.000. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen Hanna Määtän mukaan turvapaikanhakijoiden virta on ainakin toistaiseksi tyrehtynyt. – Sitä vastoin myönteiset oleskelulupapäätökset alkavat näkyä lisääntyneenä kuntapaikkojen tarpeena, hän sanoo. Kuntapaikalla tarkoitetaan sitä, että kunta ottaa vastaan oleskeluluvan saaneen pakolaisen ja auttaa häntä kotoutumisen polulla asunnon hankinnasta lähtien. – Tässä vaiheessa ei siis puhuta enää vastaanottokeskuksessa asumisesta vaan siitä, että pakolainen muuttaa kuntaan kuntalaiseksi. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten alueella arvioidaan tarvittavan 1.078 kuntapaikkaa kuluvana vuonna. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa päätöksiä vastaanotosta on kuitenkin tehty toistaiseksi huomattavan vähän. Määtän mukaan osan kuntien kanssa neuvottelut ovat käynnissä ja niissä on edetty, mutta alueella on kuntia, joissa asia ei ole edennyt lainkaan luottamuselinten käsittelyyn. – Kantamalla vastuuta yhteisesti mahdollisimman monen kunnan kesken varmistamme sen, että alueellemme muuttavat pakolaiset saavat kotoutumisensa mahdollisimman hyvin käyntiin, vältymme asumisen keskittymiseltä ja kotoutumispalveluiden ylikuormittumiselta yksittäisissä kunnissa, Määttä sanoo.   Kuusamoon nuorten perheryhmäkoti   Kuusamo vastaa kysyntään perustamalla perheryhmäkodin alaikäisille, ilman perhettä maahan tulleille ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille nuorilla. Kuusamossa on tällä hetkellä kaksi alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikköä: Nuorten ystävien ylläpitämä 14-paikkainen ryhmäkoti ja SPR:n ylläpitämä 20-paikkainen tukiasumisyksikkö. Arvion mukaan suurin osa ilman huoltajaa tulleista lapsista tulee saamaan myönteisen oleskelulupapäätöksen. Kuusamoon sijoitettavat lapset ja nuoret tulevat paikkakunnalla sijaitsevista ryhmäkodista ja tukiasumisyksiköstä. Perheryhmäkodin paikkaluku on 7-14. Sen lisäksi itsenäisemmin pärjääville nuorille järjestetään kaupunginvaltuuston päätöksellä tarjolla tuettua asumista.   Ravintolapäivä oli menestys   Rajan vastaanottokeskuksessa lauantaina järjestetty ravintolapäivä onnistui yli odotusten. Paikalle odotettiin alun perin noin 200 ruokailijaa, mutta jo kolmen ensimmäisen tunnin aikana eksoottisista ruoista kävi nauttimassa yli 250 henkilöä. Päivän lopullinen saldo oli noin 300 ruokailijaa. Iltapäivästä myytiin jo eioota. Kuusamolaiset nauttivat vastaanottokeskuksen avointen ovien päivänä muun muassa herkullista linssikeittoa, viinin­leh­ti­kää­ry­leitä, pinaatti- ja lammas­pas­teijaa, irakilaista paellaa sekä kamerunilaisittain hiillostettua siikaa. Jälkiruokana oli somalialaisia leivonnaisia. Yhteistyössä KAO Kuusamon, Koillismaan Pesulan, Kasvisravintola Karpalon sekä Palvelutukku Pohjoisen kanssa järjestetyn päivän tuotto käytetään vastaa­not­to­kes­kuksen asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Toiveissa on muun muassa kalastusvälineitä ja vene Leskeläjärven rantaan. Turvapaikanhakijat ovat hyvin innostuneita kalastamisesta. Kairolainen ammattikokki Youssef toivoo vastaanottokeskukseen myös yrttimaata. – Kuusamosta saa kohtuullisen hyvin tuttuja raaka-aineita, mutta tuoreita, afrikkalaisia yrttejä täällä ei...

lue lisää

Karhukortti on vastaisku kaupungeille ja nettikaupalle

Kirjoittanut klo 8.44 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Kuusamon ja Rukan uusi etukortti on myös varainhankinta- mahdollisuus esimerkiksi urheiluseuroille ja koululuokille   Kesäkuun alussa Kuusamossa ja Rukalla myyntiin tuleva Karhukortti on vastaisku lähikaupungeille ja nettikaupalla. Uusi etukortti houkuttelee rahanarvoisilla eduilla sekä paikallisia että turisteja paitsi käyttämään kuusamolaisia laadukkaita palveluja entistä ahkerammin, myös tekemään hankintoja paikallisesti lähikaupunkien ja internetin sijaan, sanoo kortin ideoinut Olli Ranua.   Karhukorttiin on lähtenyt mukaan jo lähes 50 kuusamolaista yritystä, jotka tarjoavat rahanarvoisia etuja kortinhaltijoille. Esimerkiksi Prisman liikkeistä mukana on jo viisi yrittäjää. Cafe Kaisan yrittäjä Kaisa Heiskanen lupaa kortinhaltijoille kaikista yrityksensä tuotteista 10 prosentin alennuksen. – Kortin 20 euron hinta on äkkiä hankittu, sanoo Olli Ranua. Karhukortti on täysin kuusamolainen versio muualla maassa toteutetuista etukorteista. Ranuan mukaan idea lähti liikkeelle ”huonosta omastatunnosta ja jalostui varainhankintakampanjaksi”. – Jokainen meistä tietää, että kengät on helpompi ostaa kuusamolaisesta kivijalkakaupasta kuin tilata netistä, hän muistuttaa.   Tulonlähde seuroille   Paitsi etuja kuluttajille ja uusia asiakaspintoja mukaan lähteville yrittäjille, Karhukortti on myös mahdollisuus varainhankintaan esimerkiksi urheiluseuroille ja koululuokille. Myyjä saa jokaisesta myymästään kortista puolet eli kymmenen euroa. – Alkuvaiheessa kortin ottavat myyntiin ainakin Kuusamon Pallo-Karhujen juniorit. Korttia tarjotaan myös muille urheiluseuroille, -joukkueille sekä yhteisöille ja yhdistyksille, Ranua kertoo. Karhukortteja tulee myyntiin myös muutamiin Kuusamon ja Rukan kumppanuusyrityksiin, mutta myös näissä tapauksessa puolet kortin myyntihinnasta menee seuroille tai yhteisöille. Nykyaikaisen varainhankinnan pitää hänen mielestään hyödyttää molempia osapuolia. – Siksi Karhukortin kaltainen ratkaisu, Ranua sanoo.   Maksutonta kumppanuutta   Yrityksille Karhukortti on maksuton kumppanuus. Ainoa ehto on, että kumppanuusyritys tarjoaa Karhukortin käyttäjälle edun tai etuja. Etu voi olla tuote tai palvelu ja esimerkiksi euromääräinen tai prosentuaalinen alennus tai vaikkapa ”kaksi yhden hinnalla” -tyyppinen kampanjatarjous. – Samat edut voivat olla voimassa koko kortin 13 kuukauden mittaisen voimassaoloajan tai ne voivat vaihtua esimerkiksi kuukausittain. Jokainen kumppanuusyritys sitoutuu myös sijoittamaan kumppanuudesta kertovan Karhukortti-logon näkyvälle paikalle yritykseen. Ranuan mukaan uusia yrityksiä otetaan mukaan pitkin matkaa. – Kuusamon ja Rukan alueiden kumppanuusyritykset saavat mukanaolosta positiivista näkyvyyttä, lisää asiakasvirtaa ja ilmaista mainosta, hän lupaa. Karhukortilla saatavista eduista kerrotaan tarkemmin kortin internetsivuilla (www.karhukortti.fi) sekä Facebookissa.   Karhukortit tulevat myyntiin 1.6.2016 ja maksavat 20 euroa, josta myyjäyhteisö saa 10 euroa. Karhukortti 2016–17 on voimassa 30.6.2017...

lue lisää

Roskat nurkista ja kiertoon

Kirjoittanut klo 10.01 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamossa kerätään viikonvaihteessa paperia ja metalliromua Kaatopaikalle voi viedä maksutta haravointi- ja ongelmajätettä   Kuusamossa putsataan viikonvaihteessa nurkkia, kun Citymarketin pihalla järjestetään perjantaina ja lauantaina paperin ja metalliromun keräys. Jäteasemalle voi lauantaina puolestaan toimittaa maksutta pihojen haravointi- sekä ongelmajätettä.   Kuusamon jäteasema on perinteisesti näin keväällä avoinna kahtena lauantaina eli 14. ja 28. toukokuuta kello 9-14 välisen ajan. Kotitaloudet voivat viedä jäteasemalle maksutta risu-, oksa- ja haravointijätteet sekä ongelmajätteet. Muusta jätteestä peritään taksan mukainen jätteenkäsittelymaksu.   Mehut ja makkarat vaivanpalkaksi   Citymarketin pihalle kerätään paperia ja metalliromua yhteistyössä Kuusamon Jätehuollon, Kuusakosken, Paperinkeräyksen ja Citymarketin kanssa. Keräykseen osallistuneille on tarjolla vaivanpalkaksi mehua ja makkaraa. – Järjestimme vastaavan keräyksen viime syksynä ja se onnistui yli odotusten. Tänä vuonna keräys toteutetaan näin keväällä, kertoo Kuusamon Jätehuollon toimitusjohtaja Janne Koski. Keräykseen voi toimittaa kaikenlaisten paperijätettä eli sitä, mitä postilaatikkoon tulee. Vanhat kirjatkin käyvät, kunhan niistä irrottaa ensin pahvikannet. Metalliromuksi keräyksessä kelpuutetaan muun muassa elektroniikkaromu, kattopellit, rännit, tikkaat ja vanhat polkupyörät, rakennusten metalliosat ja kottikärryt, kattilat, pannut, ritilät, tölkit ja foliot, naulat, aitaverkot ja piikkilangat, kiukaat, liedet ja ruohonleikkurit, pesu- ja astianpesukoneet, porakoneet ja sähkötyökalut sekä maatalouskoneet ja sähkötyökalut. – Otamme vastaan myös lyijyakkuja ja renkaita, kertoo Koski. Romuautoja, ongelmajätettä, loisteputkia, maaleja, kaasupulloja ja kotitalousjätettä sitä vastoin ei huolita.   Kierrätys toimii Kuusamossa   Kosken mukaan kuusamolaiset kierrättävät jätteensä pääsääntöisesti kiitettävästi. – Metallinkeräysastioissa on metallia ja lasinkeräyksessä puhdasta lasia. Kuusamossa on neljä kierrätyspistettä, joista kaksi keskustassa, yksi Rukalla ja yksi Käylässä. Niissä lajitellaan paperit, pahvit, pienmetalli ja lasi. – Systeemi toimii hyvin. Muovijätteen keräys alkanee tulevan kesän aikana, Koski sanoo. Kompostointi hyvä vaihtoehto   Takavuosina Kuusamossa kerättiin myös eloperäistä kotitalousjätettä kompostoitavaksi, mutta siitä luovuttiin, kun Kuusamo teki sopimuksen jätteenpolttamisesta Oulussa. Kosken mukaan perinteinen kompostointi on kuitenkin erinomainen vaihtoehto niin taloyhtiöille kuin pientaloillekin eloperäisen jätteen kierrättämiseksi. – Pienellä vaivalla jätemäärä vähenee ja samalla saa ravinnerikasta multaa, hän neuvoo.   Paperin ja metalliromun keräyspäivät Kuusamon Citymarketin pihalla pe 13.5. klo 1018 ja 14.5. klo 9-14. Kuusamon jäteasemalle voi toimittaa maksutta ongelmajätettä la 14.5. sekä la 28.5. klo...

lue lisää

Kesätyöpaikan voi tehdä myös itse

Kirjoittanut klo 8.10 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamolaisia nuoria houkutellaan poimimaan marjoja ja kuusenkerkkiä, 4H-yhdistys kannustaa perustamaan oman yrityksen   Jäitkö ilman kesätyöpaikkaa? Ei hätää, sillä sen voi tehdä myös itse. Nilon yläkoululaisia rohkaistiin maanantaina marjametsään ja keräämään kuusenkerkkiä. Omasta viime kesän marjaurakastaan kertoi saarijärveläinen Oscar Taipale. 4H-yhdistyksen Sirpa Murtovaara puolestaan kannusti tekemään sitä minkä parhaiten osaa ja perustamaan sen ympärille oman yrityksen.   Kesätyön ei ole pakko olla toiselle tekemistä. Työpaikan voi tehdä myös itse. Esimerkiksi luonnontuotteiden keruu on mahdollista kaikille ja kaiken lisäksi siitä saatava tulo on verotonta. Saarijärveläinen Oscar Taipale keräsi viime kesänä noin 700 kiloa mustikoita, puolukoita ja vadelmia. Hän möi puhdistamansa marjat Facebookin kautta lähinnä yksityisille ostajille ja tienasi marjakaupalla reilut 1.700 euroa. – Lähdin metsään, kun en muuta kesätyötä saanut, hän kertoo.   Presidenttikin iloitsi tuloksesta   Oscar Taipale kannusti kuusamolaisnuoria samaan hommaan, vaikka ”alussa voi tuntua hankalalta eikä ämpäri täyty millään”. – Alussa meinasi palaa hermot. Mutta sitten kun homma alkoi sujua, ämpärin sai täyteen jopa tunnissa. Mustikka-Oscar -lempinimen saanut kahdeksasluokkalainen nousi koko kansan tietoisuuteen, kun presidentti Sauli Niinistö hehkutti nuoren miehen sitkeyttä ja oma-aloitteisuutta. Niinistö totesi muun muassa uudenvuodenpuheessaan, että ”Oscar Taipaleen suuresta tarinasta pienistä marjoista tulee semmoinen mielensähyvittäjän olo, että kyllä minua sitten niin ilahduttaa tällainen juttu, että poika kerää marjat maasta ja panee kaverinsa innostumaan samaan.” Oscarin tarina on mahdollinen myös Kuusamossa. Nilon koululla mukana ollut Kuusamon Perunan yrittäjä Janne Haapakoski lupasi ostaa kaikki marjat, mitä nuoret keräävät. Haapakosken lisäksi marjoja ostaa Koillismaalla moni muukin yrittäjä. – Parhaan hinnan saa, kun puhdistaa marjat. Suurin osa ostajista ostaa kuitenkin mieluummin roskaisia marjoja. Niistä maksetaan vähän vähemmän, mutta säästyypä puhdistustyöltä, Haapakoski kertoi.   800 kilon tilaus kuusenkerkistä   Paitsi marjoja, kerätään Kuusamossa tänä kesänä myös kuusenkerkkiä. Naturpoliksen Koillismaan elintarvikealan kasvuohjelma sekä Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke ovat sopineet Riipisten Riistaherkkujen kanssa 800 kuusenkerkkäkilon keräämisestä yrityksen tarpeisiin. Projektipäällikkö Elisa Kangasahon mukaan tässä on hyvä ansaintamahdollisuus monelle nuorelle. – 800 kiloa kuusenkerkkää on todella paljon. Nuorten lisäksi keräämiseen haastetaan mukaan vanhemmat ja isovanhemmat. Kilosta maksetaan kuusi euroa. Hän uskoo, helposti kerättävät kerkät ovat ensimmäinen askel laajemmallekin villiyrttien, sienien tai marjojen keruulle. – Hankkeidemme tavoitteena on, että Koillismaan ravintoloiden, julkisen ruokahuollon ja myös kotien pöytiin saadaan lisää puhdasta, terveellisiä ja useimmiten täysin ilmaista villiruokaa. Koulutusta kesäkuussa   Kuusenkerkkien kerääjät toimittavat saaliinsa keruutuotetarkastaja Toini Kumpulaiselle, joka välittää ne edelleen ostajalle. Kumpulainen tarkastaa, että kerätyt kerkät vastaavat ostajan asettamia laatuvaatimuksia. Niin koululaisille kuin muillekin keräyksestä kiinnostuneille järjestetään kesäkuussa kolmen tunnin mittainen koulutustilaisuus, jonka yhteydessä voi suorittaa myyjältä vaadittavan poimijakortin. – Kerkkä kerätään yli 1,5-metrisistä puista. Silloin kerääminen ei vahingoita puuta. Poiminen vaatii maanomistajan luvan, sillä se ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, muistuttaa Kumpulainen. Paitsi kerääjiä, etsitään Koillismaalla myös hakkuita suunnittelevia metsänomistajia. Toiveena on, että mahdollisimman moni kesähakkuu ajoittuisi kerkkäaikaan eli juhannuksen molemmin puolin.   Oma yritys on hyvä vaihtoehto   Hyvä vaihtoehto palkalliselle kesätyölle on myös oman yrityksen perustaminen. Kuusamon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Murtovaaran mukaan yritystoiminta voi olla hyvin pienimuotoista kuten vaikka lasten- tai lemmikkienhoitoa, pihatöitä tai vaikka valokuvausta. – CV:ssä näyttää kyllä aika hyvältä, jos siinä lukee, että toimitusjohtaja sen sijaan, että kertoo joskus leikanneensa ruohoa. 4H-yrityksen perustavat nuoret saavat koulutuksen sekä 350 euron starttirahan.   Lisätietoja www.naturpolis.fi ja...

lue lisää