Uutta ilmettä keskustaan

Kirjoittanut klo 10.16 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Myös kauppakeskushanke elää edelleen kuusamolaisten visioissa   Kuusamon keskustan kehittämiseksi tehty lista on pitkä ja moni sen yksityiskohdista jo toteutunut. Suuret ja pitkän aikavälin hankkeet odottavat kuitenkin vielä vuoroaan. Kuusamon kaupunginhallitus keskusteli tykönään keskustan kehittämisestä ja päätti jatkaa sitä vuonna 2014 tehdyn suunnitelman mukaan. Suunnitelma sisältää myös jo kerran kuopatun keskustan suuren kauppakeskuksen.   Kuusamon kaupunkikeskustan kehittämistä on koordinoitu Naturpolis Oy:n hallinnoiman Luonnosta elinvoimaa kaupunkikeskustaan -hankkeen kautta, joka päättyi vuonna 2014. Työtä tehneen kehittämistyöryhmän tehtävänä oli laatia keskustan kehittämisen toimenpideohjelma, joka keskittyy pääosin Kuusamon kaupallisen pääkeskuksen eli ydinkeskustan ja keskustan reuna-alueen uudistamisen kehittämiseen. – Tavoitteena on edelleen omaleimaisen kuusamolaisen keskustan luominen, jossa luonto on tärkeä elementti ja keskeisiä tekijöitä ovat esteettömyys, vihreys, valaistus ja yleinen ympärivuotinen viihtyisyys. Kaupunginhallituksen mukaan toiveissa on keskustan elinvoimaisuuden, keskustan alueen yrityksiin kohdistuvan ostovoiman ja asukkaiden viihtyisyyden lisääminen, toteaa kaupunginhallitus.   Keskustaan halutaan patsas ja pylooneja   Lyhyen aikavälin toimenpiteiden, kuten Tervetuloa-pyloonien ja keskustaan suunnitellun patsaan lisäksi kaupunkikeskustan vetovoimaisuuden parantamiseksi tarvitaan pitemmän aikavälin toimenpiteitä. Kaupunginhallituksen periaatteen mukaan näitä ovat muun muassa Kitkantien ja Ouluntaipaleen sekä ydinkeskustan kunnostaminen ja kaupunkikeskustan visuaalisen ilmeen uudistaminen. Suunnitelmassa on edelleen mukana Kauppakeskuksen rakentaminen Postin tontille sekä varsinaisen kävelykadun toteuttaminen. Toteutettavista toimenpiteistä tehdään erikseen tapauskohtaiset päätökset.   Flöjt toivoo yleisöpalautetta   Vihreiden kaupunginvaltuutettu Mika Flöjt jätti päätökseen eriävän mielipiteensä. Hänen mielestään kuusamolaisia pitäisi kuulla virallisesti yleisöpalautteella visuaalisesta ilmeestä ja keskustan kehittämissuunnitelman katujärjestelyistä ”Neljäntienristeyksen” ja Kitkantien osalta. – Tämä voitaisiin toteuttaa lehtien kautta ennen valtuuston iltakoulua. Luontokaupungin visuaalisen ilmeen muodostamisessa kaikkien esityksien parhaat puolet muokattava Kuusamo-brändin uudistamistyöhön. Tästä kokonaisuudesta on saatava aito vuorovaikutteinen kansalaispalaute ennen päätöksiä visuaalisesta ilmeestä, sanoo Flöjt. Hallituksen kokouksessa kukaan ei kannattanut Flöjtin esitystä.     Ydinkeskustan kehittämissuunnitelma vuosille 2014–2020 Toteutuneita hankkeita: Siirrettävä esiintymislava torille. Lumi- ja jäärakentamisen työpaja. Kelanrannan ja Kirkkosaaren edelleen kehittäminen. Opastus keskustaan liikennemerkein. Toistaiseksi toteutumatta: Keskustan kaamosvalot. Kaupunkikeskustan valaistuksen uusiminen. Kauppakeskuksen ja kävelykadun toteutus. Postin tontin pohjoispuolinen pysäköintialue. Torankijärven kunnostamisen ja puhdistamisen selvittäminen.   Karhuntassu uusiksi 500.000 eurolla Karhuntassu remontoidaan Kuusamossa uudenlaiseksi matkailu- ja kulttuurikeskukseksi 500.000 eurolla. Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää rahoitushakemuksen valmistelun aloittamisesta keskiviikon kokouksessaan. Hankkeelle haetaan EAKR-rahoitusta, joka voi enimmillään olla jopa 70 prosenttia rakennuskustannuksista. Remontissa Karhuntassun yhteyteen rakennetaan kulttuuri- ja historiakeskus. Historiakeskuksen sijoittamista Porkkatörmän näyttelykeskuksen sijaan Karhuntassuun perustellaan matkailukeskuksen keskeisellä sijainnilla Ouluntien ja valtatie viiden risteyksessä. Kuusamon kaupungin tavoitteena on luoda Matkailukeskus Karhuntassusta kohde, jossa yhdistyvät moderni matkailuneuvonta sekä alueen luonnon, historian ja kulttuurin esittäminen havainnollisessa muodossa. – Karhuntassusta tulisi keskeinen lähtöpiste ja tiedollinen portti alueen luontoon, kulttuuriin ja historiaan. Tavoitteena on, että tarvittaessa asiakkaalla on vierailtuaan keskuksessa tieto alueen palveluista ja niiden saavutettavuudesta sekä käsitys alueen luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Neuvonnan ja näyttelyiden toteutuksessa hyödynnetään palvelumuotoilun työmenetelmiä, nykyaikaista verkko-, digitaali- ja esitystekniikkaa, todetaan lautakunnan päätösesitystekstissä. Kuusamon kaupungin kumppaneina hankkeessa ovat Metsähallitus, Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Hannu Hautala -säätiö ja...

lue lisää

Kuusamossa puhalletaan yhteen hiileen

Kirjoittanut klo 10.07 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Työllistämiseen tarvitaan kuusamolaisia yrityksiä – tarjolla on monenlaista kohdennettua apua ja tavoitteena löytää töitä tekeville   Hankkeita on useita, mutta päämäärä yhteinen: löytää työtä tekeville. Kuusamossa kaupunki, Koillis-Suomen Aikuiskoulutus ja TE-palvelut ovat lyöneet hankkeidensa kautta hynttyyt yhteen ja päättäneet puhaltaa yhteen hiileen. On muun muassa luotu rekisteri, johon kootaan tietoja yrityksistä, joilla on mahdollisuus ja halua työllistää. Kohdennettua tukea työnantajille on tarjolla moneen lähtöön.   Ajatus yhdestä työnantajarekisteristä sai työvalmentaja Viivi Törmäsen mukaan alkunsa, kun Aikuiskoulutuksen tiloissa toimivat hankkeet huomasivat soittelevansa vuoronperään samoihin numeroihin. – Työnantaja ei välttämättä tee eroa hankkeiden välillä ja saattaa helposti ajatella, että taas ne soittavat. Nyt tiedämme tykönämme, miten yritykset suhtautuvat esimerkiksi työkokeiluun ja tukityöllistämiseen. Rekisteri helpottaa sekä meidän että työnantajien toimintaa, Välittävät verkostot -hanketta vetävä Törmänen kertoo. Tukea työllistymiseen tarjoavat myös useat muut KSAK:n tiloissa toimivat hankkeet. Työhype etsii töitä nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, Työ opettaa -hanke keskittyy nuoriin ja Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle -hanke uusiin kuntalaisiin. Multimediapaja tarjoaa tekemistä nuorille ja etsii sekin sekä harjoittelu- että työpaikkoja nuorille osaajille.   Lähtökohtana yritysten tarpeet   – Meidän yhteinen tehtävämme on paitsi edistää kohderyhmiemme työllistymistä, myös kartoittaa työnantajien työllistämistarpeita. Työntekijän palkkaamiseen on useita vaihtoehtoja eikä heti tarvitse tehdä vakituista työsopimusta. Joku voi aloittaa työkokeilulla ja toinen kokeilee oppisopimusta. Onnistuneet kohtaamiset ovat niitä, joissa kaikkien etu yhtyy, sanoo Työhype-hankkeen Saila Käsmä-Karjalainen. – Myös työkokeilupaikkoja tarvitaan koko ajan. Lähtökohtana kaikessa työllistämisessä ovat tietysti työnantajien työllistämistarpeet, alleviivaa maahanmuuttajille uria aukova Auli Posio.   Monentasoisia työntekijöitä   Viivi Törmänen muistuttaa, että hankkeiden kohderyhmissä on hyvin eritasoisia ja -taustaisia työnhakijoita. Tosi osaajien ja ammattilaisten lisäksi joukossa on heitä, joiden työllistyminen vaatii aikaa. – Me työnetsijät ja työhönvalmentajat etsimme piilotyöpaikkoja ja haluamme omalta osaltamme edistää työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisia. Työpaikoille tuotavalle ohjauksella tuodaan esiin työnhakijan osaamista ja vahvuuksia sekä etsitään yhdessä niitä vastaavia työpaikkoja.   Yhteistyötä ja asennetta   Hankkeet ovat osa sosiaalisen kuntoutuksen lakisääteistä toimintaa mutta myös tiivisti mukana kaupungin tuhannen uuden työpaikan luomisessa. Hankkeille on kirjattu vuositasolla noin 200:n työ- tai oppimispolun löytäminen. – Ydinajatuksemme on, että saadaan töitä tekeville, naiset kiteyttävät. Siihen tarvitaan paitsi tiukkaa yhteistyötä ja kontaktointia eri osapuolten kesken, myös...

lue lisää

Oireiden tunnistaminen tärkeintä

Kirjoittanut klo 9.50 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamon terveyskeskuksessa aloitettiin vuodenvaihteessa aivoinfarktien liuotushoito ensimmäisenä terveyskeskuksena Suomessa   Aivoinfarktipotilaiden hoidon kannalta kaikkein tärkeintä on oireiden tunnistaminen, sanoo Kuusamon terveyskeskuksen päivystyksen vastuulääkäri Tuomo Väisänen. – Liian usein jäädään kotiin odottamaan, että oireet menevät ohi. Kun niitä tulee, pitää välittömästi soittaa hätänumeroon. Hoidon aikaikkuna umpeutuu nopeasti. Kuusamolaisten mahdollisuuksia selvitä aivohalvauksesta parantaa merkittävästi vuodenvaihteessa terveyskeskuksessa aloitettu liuotushoito.   Kuusamon terveyskeskuksessa on aloitettu vuodenvaihteessa aivoinfarktien liuotushoito ensimmäisenä terveyskeskuksena Suomessa. Liuotushoidon aloittamisen mahdollistaa terveyskeskukseen viime keväänä hankittu TT- eli tietokonetomografiakuvauslaite. – Ensimmäiset kokemukset ovat erinomaisia, sanoo Kuusamon terveyskeskuksen päivystyksen vastuulääkäri Tuomo Väisänen. Liuotushoito tarkoittaa aivoinfarktissa syntyneen tukoksen liuotusta siihen suunnitellulla tukosta hajottavalla aineella. Tämä tulee tapahtua mahdollisimman pian aivohalvausoireen alusta. Maksimiaika hoidon onnistumisessa on 4,5 tuntia. Jokainen minuutti on tärkeä, sillä minuutissa hermosäiettä tuhoutuu Väisäsen mukaan 12,0 kilometriä. Tähän asti kuusamolaiset aivoinfarktipotilaat on kiidätetty Ouluun, jonne pelkkä matka kestää kolmisen tuntia. Nyt hoito voidaan aloittaa jo Kuusamossa ja se viimeistellään Oulun yliopistollisessa sairaalassa.   FAST-testi toimii hyvin   Kuusamosta lähtee Ouluun vuosittain kiireellisellä ambulanssikuljetuksella 40–60 aivoinfarktipotilasta. – Aivoinfarkti iskee jopa 17. 000 suomalaiseen vuosittain, joista noin neljäsosa on työikäisiä. Nopea hoitoon pääseminen on olennaista selviytymiseksi. Liuotushoidolla saavutetaan laatupainotteisia elinvuosia merkittävän paljon, Väisänen sanoo. Hän suosittelee aivoinfarktioireiden tunnistamiseen kansainvälistä pikatestiä, joka lyhentyy muotoon F.A.S.T. eli sanoihin face (kasvot), arms (käsivarret), speech (puhe) ja time (aika). – Aivohalvaus oireilee yleensä vain toisella puolella kehoa ja näkyä esimerkiksi kasvojen osittaisena halvauksena. Roikkuuko potilaan toinen suupieli tai onko kasvojen toinen puoli tunnoton? Onko toinen käsivarsi heikko, voimaton tai tunnoton? Myös epäselvä puhe ja vaikeuden puheen tuottamisessa voivat kieliä aivohalvauksesta, hän listaa oireita. Aivohalvauksiin luetaan kuuluvaksi myös aivoverenvuoto ja lukinkalvon alainen verenvuoto. – Räjähtävästi alkava voimakas päänsärky voi kertoa aivoverenvuodosta, Väisänen sanoo.   TT-kuva kertoo mistä on kyse   Tietokonekuvantamisella pystytään nopeasti ja luotettavasti diagnosoimaan, onko kyse tukoksesta vai vuodosta. Liuotustoiminta vaatii tietokonekuvantamisen lisäksi erityisosaamista sekä laboratoriokokeita. – Kuusamossa liuotuspäätös tehdään yhdessä Helsingin Meilahdessa olevan neurologin kanssa, joka osallistuu potilaan hoitoon videoyhteydellä. Niin sanottu Telestroke-yhteys avataan heti, kun potilas on kuvattu täällä meillä. Kuvat lähetään myös Ouluun ja sieltä edelleen Helsinkiin. Kun päätös hoidon aloittamisesta on tehty, aloitetaan liuottaminen välittömästi. Potilas saa tarvitsemastaan lääkkeestä kymmenen prosenttia Kuusamossa ja loput annostellaan suoneen matkalla Ouluun, minne jokainen aivoinfarktipotilasta Kuusamosta siirretään.   Kuvauksia joka päivä kello 8-22 välillä   Tuomo Väisänen on silminnähden ylpeä uudesta terveyskeskus-palvelusta. Aiemmin vastaava protokolla on ollut käytössä vain keskussairaaloissa ja Kouvolan sairaalassa. – Jatkuvasti keskittyvien palvelujen Suomessa asioita voidaan haluttaessa tehdä myös toisin, hän sanoo. Lääkäri kiittää toiminnan alullepanijan, edeltäjänsä Joonas Kauppilan lisäksi hoitohenkilökuntaa, joka on innostunut ja sitoutunut uuteen tehtäväänsä. Liuotushoitoa annetaan Kuusamossa seitsemänä päivänä viikossa kello 8–22 välisenä aikana. Järjestely tarkoittaa muun muassa röntgenhoitajien työvuorojen järjestelyjä ja päivystämistä.   Coronaria Oy hankki laitteen   TT-kuvauslaitteen Kuusamoon hankki parisen vuotta kaupungin perustason erikoissairaanhoidosta vastannut Coronaria Oy. Kaupunki maksaa palvelusta vuosittain 92.000 euroa ja remontoi tilat laitteelle 120.000 eurolla. Väisäsen mukaan laite on merkittävä lisä Kuusamon terveyskeskuksen palveluihin. Vuonna 2015 Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehtiin kuusamolaisille yli 300 päivystyksellistä pään kuvantamistutkimusta. Kaikkien kuusamolaisille tehtyjen kuvantamistutkimusten kokonaismäärä OYS:ssa on ollut viime vuosina reilusti yli tuhat...

lue lisää

Joutsenilla juhlavuoteen

Kirjoittanut klo 10.20 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Hannu Hautalan valinta Suomi 100 -teemavuodelle on kansallislintumme joutsen Olli Lamminsalo ja Kirsi Ihalainen yhdistävät pehmeät kuvat ja kesyttömät äänet   – Itsestään selvä valinta, hymyilee luontokuvaaja Hannu Hautala uusimman näyttelynsä nimikkolinnusta joutsenesta. Tiistaina Hannu Hautala -luontokuvakeskuksessa avattu näyttely kuvaa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kansallislintumme vuodenkiertoa. Kuukkelisalissa on esillä Olli Lamminsalon pehmeitä luontokuvia ja niiden rinnalla äänitaiteilija Kirsi Ihalaisen kesyttömiä luontoääniä.   – Upea näyttely, kiittelee luontokuvalegenda Hannu Hautala nuorempiensa juhlavuoden avausta. Luontokuvakeskuksen Kuukkelisalissa tiistaina avatussa näyttelyssä tehdään yhdenlaista historiaa. Ammattiluontokuvaaja ja luontokuvausyrittäjä Olli Lamminsalon ja äänitaiteilija Kirsi Ihalaisen kuvan ja äänen yhteisnäyttely kertoo siitä, miltä metsä ja sen asukkaat kuulostavat. Hautala itse päätyi juhlavuoden talvinäyttelyssään joutseneen. Vuosikymmenten aikana eri puolilla Kuusamoa kuvatut joutsenet ovat Hautalalle rakas lintu. – Kun tulin Kuusamoon vuonna 1978, joutsen oli harvinaisuus, jonka pesää sai hakemalla hakea. Nyt niitä on kaikkialla. Yksi sykähdyttävimmistä kokemuksista oli, kun Hautala pääsi kuvaamaan Koskenkylässä noin 70 joutsenen parvea muutaman metrin päästä läheltä 20–105-millisellä zoom-objektiivilla. – Parven etualalla oli tappeluita meneillään, ja kuvia tuli. Laajakulmalla onnistui taustamaisemankin ottaminen mukaan, hän kertoo. Hautalan joutsenkuvat kuvaavat reviiritaisteluita mutta myös uskollisuutta. Sekä klassikko- että teemanäyttelyn kuvat kertovat joutsenen elämästä Koillismaalla kevään saapumista syksyn haikeaan lähtöön. Keinutuolisarjassa nähdään joutsenparin kesäistä elämänkiertoa.   Jokaisella kuvalla on oma ääni   Ammattiluontokuvaaja ja luontokuvausyrittäjä Olli Lamminsalo oli heti valmis, kun Kirsi Ihalainen kertoi ideastaan. Luontokuvanäyttely, jossa kuvilla on ääni, toteutettiin Lamminsalon pehmeillä eläinkuvilla ja Ihalaisen pääosin Kuusamossa tallettamilla lintujen, eläinten ja metsän äänillä. Kuvien lisäksi ääneen näyttelyssä pääsevät myös kelot, jotka juttelevat koko ajan. Innovaation takana on Ihalaisen kehittämä Kelosound, joka saa kuivan puun puhumaan. Hän on myös tuotteistanut ideansa ja kehittänyt halattavan ja soivan puun, jota ohjataan mobiililaitteella. Kuusamolainen kelo soittaa valittua luonnon ääntä. – Toiveeni on, että ihmiset löytäisivät yhteyden takaisin luontoon, voisivat rentoutua sekä ymmärtäisivät miten tärkeitäluonto, metsät ja sen eläimet ovat, taiteen maisteri sanoo. Kuusamon näyttelyssä esillä olevat äänet ja uniikit äänimaisemat ovat äänitysmatkoiltaan ympäri Suomen. Valtaosa on kuitenkin Kuusamosta: karhut, ahmat ja maakotka on äänitetty kuusamolaisilla kuvauskojuilla.   Lamminsalon ensimmäinen oma näyttely   Olli Lamminsalolle Kuukkelisalin näyttely on ensimmäinen oma näyttely. 1970-luvulta lähtien lintuja kuvannut mies sai ensikosketuksensa Kuusamon luontoon vuonna 1990 ja päätoiminen kuvaaja hänestä tuli Kuusamoon muuton myötä 2000-luvun alussa. – Linnut olivat aluksi selkeä pääkohde aluksi ja maisemakuvaus tuli mukaan reilu kymmenen vuotta sitten. Linnut ovat luonnollisesti edelleen tärkein kuvauskohteeni, koska kuvaan asiakkaitteni kanssa niitä piilokojuistani vuosittain 50–60 päivää, luontomatkailuyrittäjä kertoo. Hannu Hautala luontokuvakeskuksessa talvinäyttelyt ovat avoinna 17.6.2017...

lue lisää

Kuusamoon kaivataan paikallisia juuresten ja vihannesten tuottajia

Kirjoittanut klo 9.05 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Miltä kuulostaisi kuusamolainen ryvässipuli-kylä?   Kysyntää on, mutta ei tuottajia, sanovat alan toimijat paikallisten juuresten ja vihannesten saatavuudesta. Kovassa nosteessa oleva kuusamolainen ruoka-ala kaipaa paikallisia toimijoita vaalimaan puhtauden ja lähellä tuotetun periaatteita. Hyvä vaihtoehto kyläläisille voisi olla osuuskunta, ehdottaa projektivastaava Toini Kumpulainen. Erityisen toivottu tuote on perinteinen kuusamolainen ryvässipuli.   – Ongelma on kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Esimerkiksi useat paikalliset ravintolat ovat ilmoittaneet sitoutuvansa kuusamolaisten juuresten ja vihannesten käyttöön, jos niitä vain saadaan riittävästi ja varmuudella, Naturpoliksen luonnonvarahankkeen projektivastaava Toini Kumpulainen sanoo. Toivottujen tuotteiden listalla ovat perunat, porkkanat, sipulit, kaalit, lantut, punajuuret, valkosipuli ja tietysti perinteinen kuusamolainen ryvässipuli.   Suuret tuottajat jo eläköityneet   Useista yrityksistä huolimatta tuottajia ei ole saatu innostettua hankkeeseen, vaan käytännössä kaikki ravintoloissa ja laitoskeittiöissä käytettävistä vihanneksista ja juureksista tulee muualta Suomesta tukkujen välityksellä. – Onko niin, että sitoutuminen suurten määrien tuottamiseen pelottaa vai aristelleenko täällä haasteellisia kasvuolosuhteita. Kesä on lyhyt, mutta sitäkin arvokkaampi, pohtii Kumpulainen. Kuusamossa on viime vuosina satsattu voimallisesti villiruokaan ja luonnonkeruutuotteisiin. Niille on tuottajia ja kerääjiä löytynyt, mutta usein nämä ovat jo iäkkäämpiä ihmisiä, jotka eivät halua tai voi sitoutua viljelyksille. Kumpulainen harmittelee sitä, että esimerkiksi perunan ja sipulin viljelyllä on ollut Kuusamossa perinteitä, mutta suuret tuottajat ovat lopettaneet eikä uusia ole ilmaantunut tilalle.   Myös hinnoitteluun tarvitaan muutosta   Yksi syy haluttomuuteen voi Kumpulaisen mukaan olla myös hinta. Hankintarenkaat valitsevat tuottajansa hinnan perusteella, ja sulkevat näin helposti pois pieniä yrittäjiä. – Totta on, että hinnat poljetaan niin alas kuin mahdollista. Mutta tässäkin on mahdollisuus muutokseen: kaikkien pitäisi tulla vähän toisiaan vastaan. Jos paikalliset raaka-aineet koetaan arvokkaammiksi kuin muualta tuodut, niistä pitää olla myös valmis maksamaan, hän sanoo. – Oleellisista olisi myös se, että raha jäisi pyörimään omalle alueelle. Siitä saisivat osuutensa viljelijä ja raaka-aineiden mahdollinen jalostaja. Kuljetuskustannuksetkin pienenisivät merkittävästi. Kumpulainen sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että pohjoisessa kasvatetut juurekset ja vihannekset ovat aromikkaampia kuin tänne tuodut. – Sitä paitsi reissussa rähjääntyy eli tuoreus on koko ketjun etu.   Kyse tuhansista kiloista kaudessa   Mistään nappikaupasta ei ole kyse, vaan kysyntä kasvaa helposti jopa tuhansiin kiloihin, jos Rukan ja keskustan ravintolat sitoutuvat paikallisiin raaka-aineisiin. – Sivuelinkeinon lisäksi vaihtoehtona voisi olla osuuskunta. Kyläkunnittain päätettäisiin ryhtyä kasvattamaan porkkanaa tai ryvässipulia alueen tarpeisiin ja tehtäisiin se osuuskuntana. Silloin kenenkään riski ei kasvaisi kohtuuttomaksi eikä taakkaa tarvitsisi kantaa yksin. Myös koneistaminen onnistuisi porukalla helpommin. Kumpulainen korostaa, että sopimusten pitää olla kunnossa ennen kuin viljeleminen aloitetaan. – Ostajien pitää sitoutua ja tuottajalla pitää olla selvät kaupat. Puheiden varaan tätä ei kannata tehdä. Projektivastaavana hän kartoittaa mahdollisia viljelijöitä koko ajan. Tiistaina hanke sai purjeisiinsa uutta tuulta, kun Luonnosta villiä lautaselle ja tuotteiksi – työpajapäivä koko ammattiopiston tiloihin lähes 70 keräjää, yrittäjää ja ravintoloiden henkilökuntaa pohtimaan villin ja puhtaan ruoan mahdollisuuksia...

lue lisää

Kelkkareittien kunto ei riitä

Kirjoittanut klo 11.00 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamo jää jälkeen muista pohjoisen kohteista möykkyisten reittiensä vuoksi
 – huonokuntoiset kelkkareitit houkuttelevat pitkätelaisten kuskit myös metsiin   – Kuusamossa ei vieläkään osata kunnostaa kelkkareittejä. Saamme jatkuvasti moitteita hoitamattomista ja möykkyisistä reiteistä, sanoo Northernlight Safariksen toimitusjohtaja Jari Virranniemi. Virranniemen kritiikkiin yhtyy myös Rautian kauppias Heikki Korpela. Yhä suosituimmilla pitkätelaisilla kelkoilla on suuri houkutus koukata uralta viereisen metsän umpiseen.   – Moottorikelkkareittejä on riittävästi ja ne on sijoitettu hyvin, sanovat kelkkailualan yrittäjät Jari Virranniemi ja Heikki Korpela. Ongelma on reittien kunnossa. – Kuusamossa ei vieläkään osata kunnostaa reittejä. Sen sijaan, että lumi lanataan sivuun, se pitäisi reittiä lanattaessa ohjata lanan alle ja painaa reitille. Tällä mallilla saataisiin reittipohjalle vahvempi polanne talven mittaan, mikä jatkaisi kautta keväästä useammalla viikolla, kelkkoja vuokraavan ja safareja järjestävän Northernlight Safariksen toimitusjohtaja Jari Virranniemi sanoo. Yöllä lanattava reitti voitaisiin hänen mielestään sulkea seuraavaan aamuun asti, että reitti pääsee kovettumaan yön aikana ja kestää paremmin kelkkailun kulutusta. – Reitistä tulee käyttökelvoton heti, kun aurinko alkaa lämmittää keväällä, koska talvella reitti lanataan pohjia myöten, eikä reitille jää kuin ohut lumikerros. Oppia voisi hakea muista pohjoisen keskuksista.   Rahakkaita asiakkaita   Kuusamon Rautian kauppias Heikki Korpela muistuttaa, että kelkkailijat ovat rahakas asiakaskunta, joka vaatii palveluja ja josta kannattaa pitää kiinni. Kelkkailumatkailu työllistää ja tuo tuloja paitsi kelkkakaupan ja -vuokrauksen lisäksi myös varaosa-, varuste- ja polttoainemyynnistä sekä majoituksista. – Kelkkailu on kallis harrastus ja he, jotka siihen satsaavat, vaativat palveluiltaan laatua. Pikkusen jos saataisiin tähän turistiaikaan lisää oikeanlaista lanausta, niin ei olisi huono asia ollenkaan, hän toivoo.   Umpinen ja metsät houkuttelevat   Reittien möykkyisyys ja vähälumisuus houkuttelee kelkkailijoita myös luvattomaan metsässä ajoon. Pitkätelaisilla kelkoilla pääsee melkein mihin tahansa ja tämä aiheuttaa jatkuvasti kinaa maanomistajien ja kelkkailijoiden kesken. – Kelkkailu on sallittu ainoastaan reitillä ja metsissä vain maanomistajan luvalla, Korpela muistuttaa. Miesten mukaan kelkkailu on jäänyt Kuusamossa viime vuosina lapsipuolen asemaan. Latuverkostoa on hiottu hiihtäjien toiveiden mukaan, mutta kelkkareittien on annettu olla. Miehet tietävät mistä puhuvat. Korpela on harrastanut lajia yli 40 vuotta ja ajaa vuosittain noin 3.000 kilometriä. Virranniemi on konkari rajat ylittävässä kelkkamatkailussa ja vie vuosittain satoja matkailijoita itärajan takana sijaitsevaan Paanajärvi Eräkeskukseen.     Yamaha-talo myy ja vuokraa kelkat Kelorinteen juurella   Kelorinteen juurelle joulun alla avattu Yamaha-talo yhdistää Heikki Korpelan ja Jari Virranniemen. Yrittäjäkaksikon työnjako menee siten, että Korpelan Rautia myy ja huoltaa, Northernlight Safariksen Virranniemi vuokraa ja järjestää safareita. Rautia on nykyään myös kaikkien Yamaha-koneiden merkkihuoltoliike Kuusamossa. – Tilat ovat loistavat ja sijainti erinomainen, Virranniemi sanoo. Entinen kotamallinen kalaravintola on remontoitu vuokraamo- ja safariyrityksen tarpeisiin. Rautia laajensi kelkkakauppansa myös Rukalle, sillä yrittäjä Heikki Korpelan mukaan ”pääasialliset asiakkaat ovat täällä”. – Suurin osa uusista kelkoista myydään asiakkaille, joilla on mökki Rukalla tai jotka kelkkailevat alueella, hän sanoo.   Vauhdilla kohti kärkeä   Yamaha on tällä hetkellä Suomen kelkkamarkkinoiden kolmonen. Kaksikon mukaan merkki tulee kuitenkin vauhdilla kohti kärkeä. – Nyt tarjolla on mallisto, joka on noussut aivan uudelle tasolle. Kelkoissamme korostuvat turbomoottorit, kestävyys sekä uudenlaiset alusta ja etujousitus, listaa Korpela. Valikoimassa on sekä reittiajoon suunniteltuja lyhyttelaisia että syvässäkin umpisessa vaivatta kulkevia pitkätelaisia kelkkoja. Eniten kysytään puolipitkätelaisia kelkkoja. – Kelkalla pitää olla hyvä ajaa reittiä, mutta sillä on päästävä myös maastossa. Koneessa pitää olla voimaa ja tehoa, kauppias tietää. Moottorikelkkakauppa on kehittynyt viime vuosina oivallisesti. Korpelan mukaan myytyjen kelkkojen kokonaismäärä ei ehkä ole kasvanut, mutta kalustoa vaihdetaan uuteen aiempaa useammin. – Käyttöön panostavat kelkkailijat vaihtavat kelkkansa 2–3...

lue lisää

Särki nousi saaliskakkoseksi

Kirjoittanut klo 9.38 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Ammattikalastajat rakentavat Kuusamossa uutta kalustoa vähempiarvoisen kalan pyyntiin   Särki on noussut taloudellisesti Koillismaalla toiseksi tärkeimmäksi kalaksi muikun jälkeen. Kysynnän kasvu on oikeasti hurjaa, sanoo ammattikalastaja ja Koillismaan Luonnonkala Oy:n osakas Juha Korhonen. Vastatakseen paremmin kysyntään koillismaalaiset ammattikalastajat rakentavat kalustoaan nykyaikaan: Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy:n autohallissa on työn alla kahdeksan uutta kalastusvenettä.   – Kaikki särkimassa ja jalosteet, mitä syksyllä saatiin tehtyä, on nyt myyty. Sitä menisi huomattavan paljon enemmän, kertoo kalastaja Juha Korhonen. Koillismaalainen kalamassa menee lähinnä elintarviketeollisuudelle kalapullien- ja pihvien raaka-aineeksi. Suurimmat asiakkaat pyörittävät kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa. – Vesien kunnon kannalta ei ole järkevää keskittyä vain muikkuun ja siikaan. Kokonaistuotto paranee, kun kalastaminen on mahdollisimman monipuolista. Särki on tullut kalamarkkinoille uutena tuotteena ja otettu todella hyvin vastaan. Särjen rinnalla niin sanottuna vähempiarvoisena kalana Koillismaalla pyydetään myös ahventa ja haukea. Myös niiden kysyntä on noussut viimeisten parin vuoden aikana rajusti. Korhosen mukaan kyseessä on valtakunnallinen ilmiö, jonka taustalla on muun muassa Norjan lohen ja muitten kasvatettujen kalojen hinnannousu. – Tämä tekee järvikalamassoista hinnaltaan paljon edullisempia. Vielä suurempi syy on ekologisuus: ihmiset haluavat tietää, mistä ruoka tulee ja mitä he syövät. Lähellä tuotettua arvostetaan.   Koillismaalla ainutlaatuinen keskittymä   Koillismaalla mennään kehityksen kärjessä kalaelinkeinon kehittämisessä. Korhonen sanoo, että valtakunnassa ei ole toista samanlaista keskittymää: vuonna 2011 valmistuneen Kalatalon ympärille on kasvanut nuorten kalastajien yhteisö, joka haluaa ja pystyy vastaamaan kysyntään. – Vaaditaan paitsi raaka-ainetta, myös tiettyä intoa, ammattiosaamista ja hyvä laitteisto. Meillä kaikki nämä asiat ovat kunnossa. Korhonen antaa kiitosta alan kehittymistä myös KalaLeaderille, koulutushankkeille ja ympäristölle. – Meillä on hyvät kalastamat ja erinomaiset vedet. Yhtälö rakentuu kaikesta tästä ja lisäksi Kuusamon kaupungin asenteesta. Se on satsannut alaan ja sen elinkeinopolitiikka on oikeansuuntaista. – Se mitä seuraavaksi tarvitaan, on jatkojalostuksen kehittäminen. Suurin osa kalasta lähtee Koillismaalta edelleen raakana. Jalostusasteen nostamiseen pitäisi panostaa. Koillismaalla eli Kuusamossa ja Posiolla on tällä hetkellä noin 20 ammattikalastajaa, joiden hankkiman liikevaihto kalastuksesta on yli 10.000 euroa vuodessa. Kakkosluokan eli 10.000 euron alle jääviä, ammattimaisesti kalastavia koillismaalaisia suurin piirtein yhtä paljon.   Uusille veneillä särjenpyyntiin heti keväästä   Alan kehittämistä on myös kaluston uusiminen. Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy:n tiloissa valmistuu parhaillaan kahdeksan venettä, jotka on suunniteltu erityisesti vähempiarvoisen kalan pyyntiin. – Särjenpyynnissä pyöritetään useampia tonneja kerralla ja siksi on tärkeää, että kalusto kestää. Tämä on myös selkeä turvallisuustekijä ja oikeasti tärkeä asia työergonomian kannalta, sanoo itselleen venettä rakentava Jari Pitkänen. – Tällä pystyy ottamaan enemmän lastia ja alus liikkuu huonommallakin kelillä. Työn alla olevat veneet on suunniteltu kuivaniemeläisen veneenrakentaja Hannu Hietalan ohjeiden mukaan. Suunnitteluun ovat vaikuttaneet myös kalastajat itse. – Tämä on vähän niin kuin mehiläispesä. Aluksen kennorakenne tukee joka suuntaan ja on iskun- sekä väännönkestävä, Hietala kertoo. 7,5-metriset veneet tehdään 15-millisestä vanerista ja ne laminoidaan lasikuidulla. Itsetyhjentyvät veneet kantavat noin kahden tonnin kuorman. Materiaalina lasikuitu on Koillismaalla uusi, sillä perinteisesti kalastusveneet on alueella tehty aina puusta. – Lasikuidun huoltaminen ja puhtaana pitäminen on paljon helpompaa. Hygienia parantuu, Pitkänen tietää. Uusilla veneillä vesille päästään aikaisemmin keväällä ja vene kestää myös syksyn pienet riitteet. Jari Pitkänen sanoo, että kauden jatkuminen erityisesti keväällä on tärkeää nyt, kun särki on noussut merkittäväksi saaliskalaksi muikun rinnalle. Käytännössä hommasta tulee ympärivuotista. Pitkäsen kalavesiä ovat tällä hetkellä Muojärvi, Kirpistö ja Kuusamojärvi. Ammattikalastajana hän on työskennellyt kuusi vuotta. – Vähempiarvoisen kalan merkitys kasvaa koko ajan ja se on meille luonnollisesti suuri mahdollisuus. Kun kulut kasvavat koko ajan, mutta kalan hinta ei nouse,...

lue lisää

Valtuuston koko pienenee

Kirjoittanut klo 9.40 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Uuteen kaupunginvaltuustoon äänestetään huhtikuussa 39 kuusamolaista   Kuusamon kaupunginvaltuuston koko pienenee 43 valtuutetusta 39 valtuutettuun ensi kevään vaaleissa. Nykyinen kaupunginvaltuusto äänesti asiasta vuoden viimeisessä kokouksessaan tiistaina ja päätyi vilkkaan keskustelun jälkeen ”kosmeettiseen” pienennykseen. Kokoomus ja Perussuomalaiset olisivat pitäneet valtuuston koon toistaiseksi nykyisellään, mutta moni valtuutettu olisi rysäyttänyt valtuuston kerralla pienemmäksi.   Kesäkuun alussa toimikautensa aloittavassa Kuusamossa uudessa kaupunginvaltuustossa on 39 valtuutettua nykyisten 43:n sijaan. Uudet valtuutetut valitaan 9.huhtikuuta käytävissä vaaleissa. Nykyinen kaupunginvaltuusto äänesti uuden valtuuston koosta vuoden viimeisessä talousarviokokouksessaan. Se päätyi vilkkaan keskustelun jälkeen ja äänin 29–12 Mika Flöjtin äänestäessä tyhjää pienentämään valtuuston kokoa neljällä valtuutetulla.   ”Pienten ryhmien äänten päästävä esiin”   Kokoomuksen Hannu Ervasti mukaan siirtymävaihe soteen ja maakuntahallintoon vuonna 2019 tuo valtuustolle vielä niin paljon asioita, että demokratian toteutumiseksi myös pienten ryhmien äänten on päästävä esiin. Myös perussuomalaisten Kimmo Karjalainen vetosi demokratiaan: uudistukset vaativat leveitä hartioita ja kaupunginhallituksen esittämä vähennys on hänen mielestään vain kosmeettinen viilaus. Keskustan Heikki Härkönen kertoi ryhmänsä kannattavan kaupunginhallituksen esitystä. – Kyseessä on maltillinen vähennys, joka ottaa huomioon myös pienryhmät, hän totesi. Saman puolueen Kirsti Karvonen totesi vaalien hiostavan jo päälle ja tunnelmien olevan sen mukaisia. – Tosiasia on, että pienellä porukalla tehdään parempia päätöksiä. Tämä salikin alkaa käydä meille pieneksi. Karvosen mukaan 35 valtuutetun koko olisi Kuusamossa hyvä, mutta hän ei halunnut poiketa ryhmänsä päätöksestä esittämällä toista vaihtoehtoa. – Reilusti olisi pitänyt pienentää ja myös lautakuntatyöskentelyssä meillä on tehostamisen varaa.   ”Vaalityö ratkaisee miten vaalissa pärjää”   Demareiden Leena Mustosen mukaan ryhmälle sopii oikein hyvin esitetty 39 valtuutettu. – Vaalityö ratkaisee, miten vaaleissa pärjäätte. Muuten olen kyllä vähän samalla aaltopituudella kuin Kirsti, väkimäärä vähenee ja sen pitäisi näkyä myös lautakuntatyöskentelyssä. Kokoomuksen Matti Ervasti mukaan nyt tehtävä pienennys ei ole mikään säästö mutta hän ilmoitti kannattavansa ryhmänsä esitystä.   Mika Flöjt haluaisi Koillismaan valtuuston   Mika Flöjt penäsi puheenvuorossaan kaupunginhallitukselle luvattua kokonaisselvitystä ”koko systeemin uudelleen organisoimisesta”. Kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan sellainen on l uvassa alkuvuodesta. Flöjtin mielestä nyt ei mietitty kokonaisuutta, vaan raposteltiin yhtä pientä osaa. – 43 olisi hyvä luku koko Koillismaan valtuustolle, hän esitti. Kuntaliitokset ja vapaakuntakokeilu kuitenkin tyrmättiin kuitenkin muissa puheenvuoroissa, joissa vedottiin muun muassa siihen, että yhdistyminen on mahdotonta, jos toiset osapuolet eivät sitä halua.   ”Lautakuntiin vain valtuutettuja”   Vasemmistoliiton Tuija Karjalainen vitsaili, että luku pitäisi nostaa 45:een, jotta puolueen kaksi paikkaa säilyisivät. – Kannatan kuitenkin pienennystä vaikka kosmeettistahan tämä on. Hän esitti, että myös lautakuntien koko pitäisi tulevaisuudessa pienentää ja niihin valita ihmisiä, joita kuntalaiset ovat äänestäneet eli valtuutettuja. – Lautakunnissa päätetään paljon tärkeitä asioita, jotka eivät tule valtuustoon, hän muistutti.   ”Marginaaliryhmät voivat kärsiä”   Kokoomuksen Martti Turunen kiitteli salissa käytyä ”analyyttistä pohdintaa”.   Hän oli huolissaan kuntalaisten aktivoimisesta päätöksentekoon ja sen valmisteluun, jos valtuuston koko merkittävästi pienenee. – Vaarana on, että marginaalityhmät kärsivät. Meillä on poikkeava valtuustokoostumus, ja jos leikataan kovasti, niin pienten rooli kapenee ja se on erittäin huolestuttava asia. Mentäisiin nyt seuraavat 1,5 vuotta nykyisellä ja sitten katsotaan tilanne uudestaan kun päätösten määrä ja pohdinta kunnassa vähenee, hän esitti. Perussuomalaisten Joukamo Kortesalmen mukaan valtuustossa on ”huudettu koko vaalikausi konsensuksen perään, mutta edes tästä asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen”. – Tätäkin prosessia kuvaa heikko valmistelu. Ensimmäinen esitys tuli kaupunginhallitukselle blankona eli siihen ei pystytyt valmistautumaan millään tavoin. Kun tehdään muutoksia, niin pitää tehdä sellaisia, joitten kanssa voidaan elää pitkään ja perustellusti. Toistaiseksi pitäisi mennä nykyisellä määrällä. Myös Kokoomuksen Tuula Mustosen mukaan vähennys on...

lue lisää

Kesä kirii talven rinnalla

Kirjoittanut klo 10.00 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Koillismaan kesämatkailun kasvuohjelmaa haluaa tuplata kävijämäärät vuoteen 2025 mennessä   Tavoite on kunnianhimoinen: kesämatkailijoiden määrä halutaan vähintään kaksinkertaistaa Koillismaalla vuoteen 2025 mennessä. Neljän kansallispuiston ympärille rakennetun Koillismaan kesämatkailun kasvuohjelman tavoitteena on kasvattaa yöpymisten määrä 300.000:een. Tämä tarkoittaisi noin 60 miljoonan euron matkailutuloa ja 500 matkailualan työpaikkaa vielä hiljaiselle kesäkaudelle. Vuorokaudessa alueella yöpyisi vähintään 2.000 matkailijaa.   Maanantaina yrittäjille esiteltyä Koillismaan kesämatkailun Master plan -suunnitelmaa on työstetty parin vuoden ajan rinnan Oulangan luontomatkailusuunnitelman kanssa. WCF eli Wild Camp Finland -nimellä kulkeva kasvuohjelma nojaa Koillismaan neljän kansallispuiston vetovoimaan. Oulangan lisäksi kasvua haetaan Riisitunturin, Syötteen ja Hossan kansallispuistojen vetovoimasta. – Suunnitelmaa on tehty tiiviissä yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa, joten se on hyvin realistinen, sanoo projektipäällikkönä hanketta eteenpäin vienyt Tuija Vinkka Naturpoliksesta.   Muutakin kuin kauttakulkukohde   Vinkan mukaan hankkeessa on etsitty keinoja, miten Kuusamo ja koko Koillismaan alue nostettaisiin kauttakulkukohteesta kansainvälisesti tunnetuksi kesämatkailukohteeksi. – Oulangan kansallispuisto on jo nyt merkittävä vetovoimatekijä ja Hossan kansallispuiston avautumisen myötä meillä on huikea, neljän kansallispuiston ympäröimä luontomatkailualue, jonka kehittämiseen haetaan nyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa tehty kehittämissuunnitelma sisältää uudenlaisen näkökulman perinteiseen master plan -ajatteluun verrattuna. – Nyt on keskitytty asiakkaisiin, mietitty konseptien ja palveluiden kehittämistä asiakastarpeiden ja -kokemusten pohjalta, sanovat suunnitelman käytännössä toteuttaneet Manu Aunola ja Sami Kuusisto Creamentors Oy:stä. Aunolan mukaan Koillismaalla ja erityisesti Kuusamossa talvimatkailuun on investoitu todella merkittävästi. – Alueella on mittavasti infraa, joka on hyvin vähällä käytöllä kesäaikaan. Niinpä kesämatkailun kehittämisessä tulee keskittyä erityisesti palveluiden kehittämiseen ja niiden kaupallistamiseen. Y hä parempaa palvelun tasoa   Koillismaan kesämatkailua rakennetaan eri teemojen, tasalaatuisuuden ja erinomaisen palvelun varaan. Teemoja ovat Wild Food, Wild Trek, Wild Mind, Wild Photo, Wild Waters, Wild Culture ja Wild History, joita myydään myös luksus-teemalla. – Nämä ovat juuri samoja asioita, joita täällä on tehty aina. Nyt ne vain kaupallistetaan tehokkaammin ja luodaan tuotantoketjuja, joihin pääsevät mukaan myös yhden miehen yritykset, Kuusisto korostaa. Wild Camp Finland -konseptin takana on yhtälö, jonka mukaan villi luonto on yhtä kuin huolenpito ja turvallisuus. – Viestimme on, että Koillismaan on kulttuurisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän, luontoon pohjautuvan kesämatkailun edelläkävijä Suomessa, alleviivaa Aunola.   Puolet kävijöistä tulee ulkomailta   Koillismaan kesämatkailun keskeisimmät kohderyhmät ovat vastaisuudessa aikuiset, jotka haluavat rauhoittua luonnossa, perhekeskeiset harrastajat, mökkimatkailijat sekä kilpaurheilijat, seikkailijat ja aktiivikuntoilijat. Tavoitteena olevasta 300.000 matkailijasta noin puolet tulee suunnitelman mukaan ulkomailta. Päämarkkina-alueita ovat Aasia, Keski-Eurooppa ja Iso-Britannia.   Onnistuminen vaatii lisää yhteistyötä   Tällä hetkellä Koillismaan matkailun merkittävimmät haasteet ovat Manu Aunolan mukaan yrittäjien välisen yhteistyön kehittäminen, alueen saavutettavuus, kesäkauden markkinointi sekä laadittujen suunnitelmien käytäntöön vieminen. – Alueella on nyt muutamia veturiyrittäjiä, joiden lisäksi tarvitaan vielä uusia toimijoita. Yritykset toki tekevät jo nyt yhteistyötä, mutta Koillismaalla on vielä useita ryhmittymiä, jotka toimivat pääasiassa toisistaan erillisinä. Siksi yhtenäistä sateenvarjoteemaa ei ole tunnistettavissa. Yhteistyöstä puuttuu selkeä yhteinen näkemys ja tahtotila, Aunola sanoo. – Tämä kasvuohjelma on nyt työkalu yrittäjille. Pallo on heitetty...

lue lisää

Ruka Nordic rakennettiin valmiiksi viikon etuajassa

Kirjoittanut klo 9.23 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamossa on kaikki valmista kaikkien aikojen kisoihin   Torstaina suurmäen karsintakisalla käynnistyvä Ruka Nordic kirittiin tänä vuonna kuntoon melkein viikko etuajassa. Kisojen pääsihteeri Seppo Linjakumpu sanoo, että on olemassa kaikki edellytykset kaikkien aikojen kisoille kaikissa lajeissa. Rukalla kisataan viikonvaihteessa yhteensä kahdeksan maailmancupin osakilpailua mäkihypyssä, maastohiihdossa ja yhdistetyssä. Ensimmäisenä tuleen pääsevät mäkihyppääjät, jotka testaavat perjantai-iltana Rukan suurmäen uuden vauhtiladun ja tuuliverkot.   Viikonvaihteessa järjestettävällä Ruka Nordicilla on tänä talvena erityinen kansain­vä­linen asema, sillä se avaa kaikkien kolmen pohjois­maisten hiihtolajin maailmancup-kauden. Lahden MM-kisat, Norjan dopingsotkut ja Kansainvälisen Hiihtoliiton FIS:n vaatimusten täyttäminen tuovat omat jännitteensä kisoihin. Suurmäen kunnosta vastaava Pasi Huttunen sanoo, että lunta on riittävästi niin mäessä kuin viiden kilometrin mittaisella kilpaladullakin. Kisaladun ja mäen pohjalla on viimetalvelta säilötty ja ensimmäisten pakkasten aikana tehty tykkilumi, jota on levitetty lähes 27.000 kuutiota. Luonnonlunta toivotaan koristamaan maisemaa. Kisoihin on ilmoittautunut 29 joukkuetta eli enemmän kuin vuosiin. Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala sanoo, että kansainvälisen median kiinnostus kisoja kohtaan on ennätysmäinen. – Rukalta alkaa kilpailukausi, joka huipentuu keväällä Lahden MM-kisoihin. Odotan viikonloppua hyvillä fiiliksillä. Takana on yhteinen taistelumme kisojen puolesta ja vaikuttaa siltä, että edessä on todella hyvä kisaviikonloppu. Kulmalan mukaan suurmäen uusi vauhtilatu ja tuuliverkot ovat saaneet roppakaupalla kiitosta mäessä harjoitelleilta joukkueilta. Ruka Nordicin pääsihteeri Seppo Linjakumpu tietää, että tuuliverkot suojaavat, mutta eivät aivan kaikelta. – Nyt näyttää hyvältä, mutta jos tuuli yltyy mahdottomaksi ja puhaltaa väärästä suunnasta, sille me emme tietenkään voi mitään. Hän muistuttaa, että Ruka Nordicin 15-vuotisen historian aikana on jouduttu perumaan vain neljä kisaa. 120 on viety onnistuneesti läpi.   Katsomoissa riittää hulinaa   – Kisoilla on yli sata miljoonaa televisiokatselijaa, joten Ruka Nordic on myös merkittävä Kuusamon matkailun markkinoija, sanoo kisojen pääjärjestäjän, Kuusamon Erä-Veikkojen puheenjohtaja Tuomo Hänninen. Tänä vuonna poikkeuksellisen tiiviinä järjestettäviin kisoihin odotetaan vähintään 20.000 katsojaa. Kisat jatkuvat perjantai-illan mäkikisan jälkeen kiivastahtisella lauantailla, jolloin hiihdetään sprinttikisat ja ratkotaan sekä yhdistetyn että mäen parhaat. Sunnuntaina ovat vuorossa pidemmät hiihtomatkat ja viikonlopun toinen yhdistetyn kilpailu. Lauantai on työpäivä niin Kuusamon koululaisille kuin työntekijöillekin. Rukalle on tulossa noin 1.500 lasta ja noin 700 kaupungin työntekijää. – Hulinaa riittää, hymyilee Kuopiosta kuusamolaisten avuksi tullut Jarkko Ruhanen. Hän korostaa, että Ruka Nordic on oheistapahtumineen paljon enemmän kuin vain urheilutapahtuma. Lapsille on rakennettu oma hiihtomaa Rukan kokouskeskuksen edustalle ja stadionalueella on luvassa elävää musiikkia ja tietysti joulupukki, joka odottaa lapsia ja lastenmielisiä omassa kodassaan aivan kisa-alueen ytimessä.   Hartiavoimin talkootyötä   Rukalla on tehty töitä viime viikot hartiavoimin, jotta järjestelyt onnistuisivat paremmin kuin koskaan. Paljon julkisuutta saaneen mäkiremontin lisäksi latuprofiilia on hiottu ja myös muut FIS:n toivomukset on pyritty huomioimaan. – Haluamme näyttää, että kisat ovat meille todella tärkeät, sanoo Tuomo Hänninen. Ruka Nordicin järjestäminen ei olisi mahdollista ilman talkoolaisia. Ydinjoukon lisäksi kisoja järjestää 650 talkoolaista, joiden työpanos on reilut 14.000 tuntia. – Ilmoittautuneita on nyt noin 600, josta toistasataa opiskelijoita eri puolilta maata, laskee talkoolaisia rekrytoiva Pipsa Taipalmaa. Talkoolaiset vastaavat kisoissa muun muassa rakentamisesta, järjestyksenvalvonnasta, liikenteenohjauksesta ja ravintolatoiminnan sujuvuudesta sekä tietysti makkaranmyynnistä....

lue lisää