Vihreän kullan maa houkuttelee sijoittajia

Kirjoittanut klo 14.31 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Metsäkiinteistökauppa käy Kuusamossa ennätysvilkkaana – vuoden 2015 keskihintahaarukka kauppahistorian korkein   Metsäkiinteistökauppa käy Kuusamossa ja myös muualla Pohjois-Suomessa ennätysvilkkaana. Kiivas kauppatahti on myös nostanut keskihintahaarukkaa: Kuusamossa vuoden 2015 keskihinnat olivat kauppahistorian korkeimmat. Jokainen metsäkiinteistökauppa on kuitenkin erilainen, muistuttaa metsäasiantuntija Outi Tervo Metsähoitoyhdistys Kuusamosta.   Metsänhoitoyhdistys Kuusamon vuoden 2015 kaupoissa hehtaarihintahaarukka oli 256 eurosta 3.900 euroon. – Keskihinta 999 euroa hehtaarilta on kauppahistoriamme korkein, kertoo Outi Tervo. Hän toimii Metsänhoitoyhdistys Kuusamon metsäkiinteistövälittäjänä ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten asiantuntijana ja kertoo myyneensä Kuusamossa lähes 200 tilaa viimeisten seitsemän vuoden aikana. Tervon mukaan hintoja nousu johtuu myyntikohteiden takavuosia kovemmista puustoista. – Jokainen tila on kuitenkin puustoltaan erilainen, minkä vuoksi keskimääräiset hehtaarihintatilastot eivät lainkaan sovellu yksittäisen tilan arvon määrittelyyn.   Onnistunut kauppa vaatii luotettavan metsäarvion   Sekä Tervo että Metsämarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Aula korostavat myyjän oikeusturvan kannalta kaikkein tärkeimmäksi luotettavan metsäarvion. – Puusto ja sen määrä ovat tärkein hintaan vaikuttava tekijä, Aula sanoo. Ainespuukuutiomäärään suhteutettu metsätilojen hintojen vuosikeskiarvo on jo useamman vuoden ollut Kuusamossa 17–21 euron haarukassa. Tervon mukaan kohdekohtainen vaihteluväli on kuutiohinnassakin väljä, 12–54 euroa. – Vaihteluvälin yksi tärkeimpiä selittäjiä ovat tilan sijainti ja tieyhteydet.   Neljänneksen kasvu vuodentakaiseen   Metsätilojen kysyntä on jatkunut vahvana myös kuluvan vuoden. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat LKV:n metsäkiinteistökaupan elo-heinäkuun 12 kuukauden myynti oli 293 metsätilaa. Kauppamäärä on 25 prosentin kasvussa edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Toimitusjohtaja Jukka Aulan mukaan metsätilakauppaa vilkastuttavat positiiviset uutiset metsäteollisuuden investoinneista. – Keitele Forest tuplaa Kemijärven sahan tuotannon ensi vuonna. Myös Äänekosken ensi vuonna valmistuvan biotuotetehtaan puunkäytön lisäyksen arvioidaan merkittäviltä osin suuntautuvan pohjoiseen. Vireillä on myös biotuotetehtaan rakentaminen Paltamoon tai Kemijärvelle ja kiinalaisen Kaidin biodieselhanke Kemin Ajokseen.   Yhteismetsäosuudet kiinnostava ostajia   Metsäsijoittajien katseet ovat kääntyneet pohjoiseen, sillä täällä on myynnissä suuria tilayksiköitä kohtuulliseen hintaan. Pohjoisessa myös virkistys- ja metsästysmahdollisuudet lisäävät kiinnostusta. Kuusamossa ja Itä-Lapissa myytävien metsäkiinteistöjen kysyntää nostavat myös hyvin hoidettujen isojen yhteismetsien osuudet. Aulan mukaan sijoittajien näkökulmasta metsät ovat tulleet varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. – Määräaikaistalletusten korkotaso on pudonnut matalalle ja toisaalta alhainen korkotaso suosii sijoittamista metsään. Suursijoittavat tavoittelevat metsästä 4 – 5 prosentin tuottoa, joka mahdollistaa kannattavan sijoittamisen myös velkarahalla.   Rahaa on metsää helpompi jakaa   Oleellisin muutos metsätilamarkkinoilla on kuitenkin tilojen muutos. Jos aikaisemmin myyntiin tuli lähinnä loppuun hakattuja tiloja, on tilanne nyt toinen. – Tilat ovat puustoltaan pääosin normaaleja. Kun suvusta ei löydy metsätaloudesta kiinnostunutta, päätyy moni perikunta tilan myyntiin. Rahaa on helpompi jakaa kuin kiinteää omaisuutta. Myös suuret ikäluokat ovat ikääntyneet. Lapset ovat etelässä ja moni harkitsee metsätilan myyntiä, Aula sanoo. Vihreän kullan maita -metsätilailtaa vietettiin Kuusamossa viime viikolla. Mukana oli liki 70 metsäkiinteistökaupoista kiinnostunutta, pääosin varttuneempaa miesväkeä.   Metsäomaisuuden sukupolvenvaihdos tuo monia etuuksia   Kuusamon metsätilaillan yhtenä pontimena oli vauhdittaa metsäomaisuuden sukupolvenvaihdoksia. On selvää, että metsät hyötyvät, kun nuorempi sukupolvi pääsee metsänomistajaksi ”työkuntoisensa”. – Kun omaisuus siirretään ajoissa eteenpäin, se myös vähentää riidan aiheita perillisten kesken ja aktivoi nuorempia metsänhoitoon. Myös verotuksessa on saatavissa merkittäviä hyötyä. Metsäasiantuntija Outi Tervon mukaan sukupolvenvaihdoksen voi tehdä monella tavalla. – Jos ei tee mitään, sukupolvenvaihdoksesta huolehtivat Luoja, perintökaari ja verovirasto. Tervo neuvoo suunnittelemaan metsäomaisuuden siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle jo elinaikana. Mahdollisuuksia on esimerkiksi kauppa ja lahja. Kaupasta maksetaan varainsiirtovero, josta saa metsävähennyksen. Lahjasta maksetaan aina lahjavero. – On myös mahdollista tehdä lahjanluonteinen kauppa tai testamentti. Moni metsänomistaja päätyy myymään tilansa ulkopuoliselle ja käyttävänsä rahat itse. Tässä tapauksessa maksetaan luovutusvoittoveroa. Tietyissä tilanteissa sukupolvenvaihdoskauppa on vapaa luovutusvoittoverosta. Uusi mahdollisuus on hallituksen suunnittelema, jo ensi vuonna...

lue lisää

Rukan jättihankkeet liikkeelle

Kirjoittanut klo 10.17 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Itä-Rukan kaavoittaminen käynnistää 113 miljoonan euron investoinnit Jos rahoitus järjestyy, tunturin ylittävä gondolihissi valmistuu jo ensi kesänä   Rukan 113 miljoonan euron jättihankkeet otti kelpo loikan maanantaina, kun kaupunginhallitus hyväksyi alueen kehittämisen puitesopimuksen sekä gondolihissin rakentamisen ja päätti käynnistää Itä-Rukan alueen kaavoittamisen. Perussuomalaiset äänestivät hallituksessa sekä puitesopimusta että gondolihissiä vastaan. Investointisuma menee vielä kaupunginvaltuuston päätettäväksi.   Kaupunginhallitus nuiji pöytään ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi puitesopimuksen Rukan matkailukeskuksen kehittämisestä vuosina 2017 – 2027. Perussuomalaiset Vuokko Käsmä ja Joukamo Kortesalmi olisivat halunneet palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi, jotta suunnitelmaa voitaisiin järkevöittää. Esitys hävisi äänin 9-2. Kortesalmi jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä. Samoin lukemin äänestettiin myös Länsi- ja Itä-Rukan ylittävästä gondolihissistä. Kortesalmi esitti, että puitesopimusta ei kyseisessä muodossa hyväksytä. Kaupungin osuus neljän miljoonan euron investoinnista olisi puolet ja se katettaisiin Itä-Rukan maankäyttökorvauksilla. Mikäli hanke toteutuu eli siihen saadaan miljoonan euron investointiavustus, rakennetaan hissi jo ensi kesän aikana. Kortesalmen mukaan gondolihissin voi rakentaa yksityisellä rahalla ja normaalilla yritysriskillä. – Kaupungin perustehtäviin tällainen kerskarakentaminen ei kuulu, hän totesi ja jätti eriävän mielipiteensä myös tähän pykälään. Kolmannen kerran kaupunginhallitus äänesti, kun piti päättää investointien ehtona olevan Itä-Rukan kaavoituksen käynnistämisestä. Kortesalmi esitti, että Rukan asemakaavan muutoksessa ei tehdä varausta gondolihissille. Käsmän kannattama esitys hävisi äänin 9-2.   Ruka matkailukeskuksen hurja loikka vuoteen 2027   Kuusamon kaupungin, Rukakeskuksen ja Metsähallituksen Laatumaan vuosille 2017–2027 tehtävän puitesopimuksen tarkoitus on mahdollistaa Rukan kansainvälisen matkailukeskuksen kehittäminen – erityisesti uuden Itäkylän rakentuminen vuosina 2017–2027. Strategisena tavoitteena on tehdä Rukasta maan suosituin hiihtokeskus ja maailman paras hiihtokeskus perheille. Puitesopimus antaa raamit siinä mainittujen seitsemän hankkeen ja investointien toteutukselle. Hankkeet ovat yksittäisiä siten, että jotkut niistä voidaan toteuttaa, vaikka muita ei jostain syystä voitaisikaan toteuttaa. Tavoitteena on 113 miljoonan euron suuruisen investoinnin toteuttaminen. Itä-Rukan kylän osuus on 70 miljoonaa euroa ja muut yhteensä 43 miljoonaa euroa. Hankkeiden toteutuksen on arvioitu luovan investointiaikaisina työllisyysvaikutuksina noin 625 henkilötyövuotta, josta karttuu verotuloa 3,2 miljoonaa euroa. Kohteet työllistävät toimintavaiheessa noin sata henkilöä, joka lisää vuotuisia verotuloja 0,5 miljoonaa euroa. Kaupungin vuotuiseen kiinteistöverokertymään tulee lisäystä 0,4 miljoonaa euroa.   Rukan kevyen liikenteen gondoliyhteys kylien väliin   Rukan kevyen liikenteen gondoliyhteys kylien välille maksaa neljä miljoonaa euroa. Hissiä pidetään perusedellytyksenä Itä-Rukan kehittämisessä ja se aiotaan toteuttaa jo kesällä 2017. Kaupunki maksaa kaksi ja Rukakeskus yhden miljoonaan. Hankkeelle haetaan miljoonan euron investointiavustusta. Kaupungin kustannus katetaan maankäyttösopimuksen mukaisista, 3,8–4,5 miljoonan euron korvauksista.   Itä-Rukan kylän alueen asemakaavoitus   Tavoitteena on kehittää itäkylästä omaleimainen, ihmisläheinen ja pääosin puurakenteinen kyläkokonaisuus. Itäkylän rakennettava volyymi on kokoluokaltaan 25.000 – 30 000 km2. Vuodepaikkoja arvioidaan syntyvän noin 1.500 kpl, joista 70 prosenttia tavoitellaan pysyvästi kaupalliseen käyttöön. Itäkylään halutaan sijoittaa kaikki Rukan alueen lasten palvelut sekä safari- ja ohjelmapalvelut.   Rinnealueiden kehittäminen   Rinnealueiden kehittäminen on Rukakeskuksen vastuulla. Seuraavan kymmenen vuoden aikana rinnealueita kehitetään noin 16 miljoonalla eurolla. Muun muassa molemmat Saaruan hissit korvataan uudella 8 hengen hissillä. Eturinteen hissi muutetaan 6 hengen kuvulliseksi hissiksi ja myös Talvijärven hissi uusitaan. Rinnealueita muokataan ja lumetusjärjestelmiä uusitaan.   Stadionin alueen kehittäminen   Alueen investointien kustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa ja sitä toteutetaan sekä kaupungin että yksityisellä rahoituksella. Mäkihypyn katsomon uudistaminen mäkimontun pohjoislaidalle, 2 tenniskenttää, jalkapallokenttä, monitoimihalli (n.1500 k-m2), päiväpaikoitusalueet ja uusia huoneistoja.   Rukan uusi asuntovaunualue   Suunnitellaan nykyiselle Maston paikoitusalueelle. Uuden asuntovaunualueen kapasiteetti on samaa kokoluokkaa kuin nykyinenkin eli 150 vaunupaikkaa + 200 k-m2 huoltorakennus. Operaattoriksi pyritään löytämään ns. kolmas taho, joka tekisi myös tarvittavat, noin 0,7 miljoonan euron investoinnit....

lue lisää

Pienillä panostuksilla suuret mahdollisuudet

Kirjoittanut klo 9.30 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Koillismaalla selvitetään luontokuvauksen ja maaseutumatkailun yhteiset mielenkiinnon ja kehittämisen kohteet   Kuusamo-opiston Hanne Palosaari ja Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy:n Jukka Saanio kurkkivat Kuusamo-opiston pihalla punaiseen linnunpönttöön ja pohtivat, mitä kaikkea luontokuvauksen ja maaseutumatkailun yhdistäminen voisi tarjota. – Pienillä panostuksilla meillä on mahdollisuus vaikka kuinka suureen, kaksikko sanoo.   Kuusamo-opiston ja Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy:n yhteisellä esiselvityshankkeella etsitään syksyn ja alkutalven aikana mahdollisuuksia niin luontokuvauksen kuin kalastusmatkailun ja kaiken muunkin maaseudulla tapahtuvan yrittämisen kehittämiseen. – Luontokuvaus ja kalastusmatkailu ovat kaikissa Koillismaan kunnissa luontomatkailun kehittämisen kärkikohteita. Luontokuvauksen palvelutuotteiden kehittäminen vaatii kuitenkin sellaista erityisosaamista, jota alueen yrityksillä ja muilla toimijoilla on vielä varsin vähän. Siksi tämä hanke, sanoo projektiasiantuntija Jukka Saanio Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy:stä. Käytännössä nyt selvitetään ne tarpeet, joita yrityksillä on, jotta Koillismaan kuva ja yritysten palvelutarjonta kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa kasvaisi edelleen. – Tarpeet voivat olla esimerkiksi kuvauskoulutusta, uusia kojuja tai vaikka sähköisten viestimien, kuten sosiaalisen median opettelua, listaa Kuusamo-opiston rehtori Kari Kantola. Viime kädessä tavoitteena on kasvattaa matkailuvirtoja ja niiden tuomien eurojen määrää Koillismaalla.   Tuhansia vieraita vuosittain jo nyt   Esiselvityshankkeen taustavoimiin kuuluva Pekka Peiponen Aikuiskoulutus Oy:stä tietää, että Koillismaalla vierailee vuosittain jopa 5.000 aktiivilintuharrastajaa ja useita tuhansia luontokuvaajia. – Koillismaa on kansainvälisestikin tunnettu luontokuvauskohde, yksin Euroopan tunnetuimmista. Eritasoisista luontokuvausoppaista on kuitenkin jo nyt pulaa: kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Peiposen mukaan yritysten ja muiden toimijoiden koulutuksessa, tuotekehityksellä ja heidän tarjoamillaan laadukkailla palveluilla matkailijoiden kiinnostus aluetta kohtaan voidaan kasvattaa merkittävästi entisestään. Kalastusmatkailu on nostettu luontokuvauksen rinnalle siksi, että sen palvelutoimintaa on kehitetty alueella määrätietoisesti viime vuosina. Alan taloudellinen kasvupotentiaali on selkeästi kansainvälisissä matkailijoissa.   Kosketuspintoja moneen suuntaan   Kesäkuussa alkaneessa ja helmikuussa päättyvässä, 40.000 euron arvoisessa ja pääosin Leader-rahoitteisessa hankkeessa selvitetään, miten luontokuvausta ja kalastusmatkailua voidaan kehittää edelleen tiiviissä yhteistyössä yritysten ja muitten toimijoitten kesken. Tärkeää on myös koulutusorganisaatioiden keskinäinen yhteistyö. Jukka Saanion ja Hanne Palosaaren tehtävänä on kartoittaa koillismaalaisten yritysten koulutus- ja kehittämistarpeet sekä tuottaa tietoa jo olemassa olevasta palvelutarjonnassa. – Hanke koskettaa varovaisenkin arvion mukaan jopa 200 alueen yritystä. Hyötyjä voi olla vaikkapa mökin omistaja, joka ostaa tarvitsemiaan palveluja muilta toimijoilta ja näin tarjoaa matkailijalle uudenlaisia kosketuspintoja alueeseemme, sanoo Saanio. Hän toivoo saavansa yhteydenottoja hankkeesta ja sen tavoitteista kiinnostuneilta yrityksiltä. – Aina saa tarttua hihasta ja tulla juttusille. Toki teemme Hannen kanssa yritysvierailuja myös oma-aloitteisesti, Saanio sanoo. Hankkeen kuulumisia voi seurata Facebookin Luontojakalastus-ryhmässä.     Valokuvauskoulutus juurtunut Kuusamoon   Valokuvauksen koulutus on juurtunut Kuusamoon, iloitsee Kuusamo-opiston rehtori Kari Kantola. Kuusamo-opistolla alkanut, vuoden mittainen valokuvauslinja houkutteli opiskelijoita enemmän kuin mitä voitiin ottaa sisään. Koulutuksen on aloittanut 14 eri-ikäistä opiskelijaa. – Kuusamon koulutus kiinnostaa erityisesti paikkakunnan luonnon vuoksi. Luontovalokuvaus on nyt nosteessa, Kantola tietää. Hän sanoo, että monilla muilla Kuusamo-opiston kaltaisilla toimijoilla on ollut vaikeuksia opiskelijoiden rekrytoinnissa. Valokuvauksen koulutus Kuusamossa ottaa askeleen eteenpäin ensi vuonna, kun Lapin yliopisto aloittaa alan maisteriopinnot paikkakunnalla. Kantolan mukaan kyselyjä koulutuksen alkamisesta on tullut niin Kuusamosta kuin muualtakin Suomesta. – Mielenkiinto on ollut yllättävän runsasta, hän sanoo. Tavoitteena on käynnistää maisteriohjelma mahdollisesti jo ensi keväänä. Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto suunnittelee sen rinnalle myös valokuvauksen avoimen yliopiston pienempää, 25 opintoviikon kokonaisuutta....

lue lisää

Keskustan kasvu ruokkii alueen pieniä kauppoja

Kirjoittanut klo 12.53 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Rukan S-market vastaa kasvavaan kysyntään ja laajenee merkittävästi   Kuluttajien käyttäytymisessä Kuusamossa on tapahtunut selviä muutoksia viime aikoina, sanoo Koillismaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Henrik Karvonen. Ensimmäinen selkeä trendi on mökkiläisten vierailukertojen lisääntyminen ja viipymien selkeä piteneminen ja toinen päivittäisten ostosten liikepolarisaatio: hypermarketeissa käydään tiettyinä päivinä ja keskustan pienemmissä elintarvikekaupoissa tiettyinä päivinä.  Osuuskauppa vastaa muutoksiin laajentamalla Rukan S-marketia ja kehittämällä palvelujaan Kuusamon keskustassa.    Rukan S-market on myllerretty kesän aikana uusiksi. Osuuskauppa on ottanut käyttöönsä koko kiinteistön lukuun ottamatta yhtä pientä liiketilaa. – Myymälä laajenee merkittävästi sisäpuolelta ja myös toiminnallisuutta kehitetään myös varaston puolella, kertoo toimitusjohtaja Henrik Karvonen. Laajennuksen myötä myyntipinta-ala kasvaa huomattavasti ja se mahdollistaa valikoiman merkittävän laajenemisen. Karvosen mukaan laajennuksen taustalla on kasvanut kysyntä. – Niin Rukalla kuin muuallakin Kuusamossa on huomattavissa selkeä trendi, jonka mukaan mökkien omistajat tulevat Kuusamoon aiempaa useammin ja viettävät täällä entistä pidempiä aikoja. Se näkyy myös asiakasmäärissämme, hän sanoo. Ruka-marketin remontti valmistuu lokakuussa uuden hiihtokauden kynnyksellä. Kyseessä on yli puolen miljoonan euron investointi.   Pidennetyt aukioloajat toimivat   Vuodenvaihteessa voimaan tulleet kauppojen pidennetyt ja käytännössä vapaat aukioloajat ovat toimitusjohtaja Karvosen mukaan kasvattaneet niin Kuusamon Prisman kuin keskustan S-marketinkin myyntiä. – Uudet aukioloajat ovat toimineet juuri kuten ajattelimme. Asiakasvirta on siirtynyt hieman myöhäisemmäksi erityisesti Prismassa, mutta myös Salessa ilta-aikojen myynti on ollut hyvä. Sitä en osaa sanoa, kuinka paljon myynnin kasvusta selittävät aukioajat ja kuinka paljon ketjumme halpuuttaminen. – Markkinaosuustilastoja tulee vain harvoin, mutta oma tuntumani on, että olemme kasvaneet keskivertoa enemmän, Karvonen arvioi. Samalla kun laajentaa, Osuuskauppa myös supistaa. ABC-liikennemyymälässä tehtiin kesän aikana remontti, jossa supistettiin myymälän puolta. Karvosen mukaan kyseessä on pitempiaikainen muutos, johon Kuusamossa nyt reagoitiin. – Oleellista on se, että teennäisillä aukioloajoilla ei enää rajoiteta myyntiä, vaan pystymme myymään ruokaa mahdollisimman tehokkaasti aukioloajoista huolimatta.   Ostoskäyttäytyminen muuttunut Kuusamossa   Keskustan Salen myynnin kehittyminen kuvaa toimitusjohtaja Karvosen mukaan käynnissä olevaa polarisaatiota. Kuusamolaisten ostoskäyttäytyminen on muuttunut siten, että tiettyinä päivinä viikossa asioidaan hypermarketeissa ja tiettyinä päivinä käydään pienemmissä kaupoissa. – Ristiin ostaminen on lisääntynyt huomattavasti. Nyt asioidaan tilanteen ja tarpeen, ei kaupan aukiolojen mukaan. Keskustan kauppojen myynnin kehitystä selittää Karvosen mukaan myös keskustassa asuvien ihmisten määrän ja ostovoiman lisääntyminen. – Keskustan kehittämisellä on nyt aito, olemassa oleva lähtökohta ja kaupoilla selkeä, asukaspohjasta syntyvä tarve. Liikepaikat ovat hyviä ja täällä on tilaa toimia. Ei minusta meidän tarvitse miettiä, miten kääntää turistivirtoja keskustaan. Toimitusjohtaja Karvosen mukaan Osuuskauppa ei missään tapauksessa ole vetäytymässä keskustassa, vaan päinvastoin etsii ratkaisuja sille, miten parantaa palvelujaan alueella. – Merkittäviä investointeja ei tällä hetkellä ole tiedossa. Etenemme strategiamme mukaisesti ja kehitämme liiketoimintaa tarpeitamme vastaaviksi, hän sanoo.   Kuusamo sai uuden K-Marketin Kuusamossa on juhlittu viime päivinä uutta K-Marketia, joka avattiin kaupungin keskustaan toria vastapäätä viime viikolla. Kauppiaina toimivat Heikki ja Heidi Pumpanen, jotka muuttivat uuteen liikekiinteistöön Ouluntaipaleen varrelta. Kiinteistöön sijoittuvat myös Värisilmä-myymälä sekä taksiasema. Uudessa K-Marketissa on asiamiesposti, joka on auki aina kun kauppakin on. Heikki Pumpasen mukaan uusi K-Market on uuden ajan lähikauppa ja asiakkaidensa näköinen. Tuotevalikoimaa on rakennettu kuusamolaisia ajatellen. – Erityisasemassa ovat tuoreosastot, hedelmä, vihannes, liha ja kala. Varsinkin tuoreeseen kalaan olemme panostaneet ja hankimme sitä mahdollisimman läheltä myyntiin. Uudessa kaupassa tuotelukumäärää on kasvatettu joka tuoteryhmässä. Lisäksi otettu huomioon erilaisia kuluttajia, sillä omat hyllynpäätynsä tai osastonsa ovat saaneet muun muassa yös gluteenittomat, luomut, etniset sekä vegaanituotteet. – Olemme lisänneet tuotevalikoimaa entiseen kauppaan verrattuna 3.000 tuotteella. Paikallisia ja lähituotteita tarjoamme niin paljon kuin suinkin se on mahdollista, kertoo...

lue lisää

Vesirutto halutaan hyötykäyttöön

Kirjoittanut klo 11.09 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Elodea-hanke selvittää myös Kuusamon järviä kiusaavan uposkasvin poistomenetelmiä   Parisenkymmentä vuotta Kuusamon järviä piinannut vesirutto halutaan hyötykäyttöön. Naturpoliksen suojissa parhaillaan käynnissä oleva Elode-hanke selvittää kiusallisen uposkasvin mahdollisuuksia muun muassa biokaasutuksessa, maanparannusaineena ja eläinten rehuna. Samalla etsitään tehokkaita ja edullisia keinoja kasvin poistamiseen vesistöistä.   Voisiko kanadanvesirutto-kasvia käyttää esimerkiksi kasvojen hoidossa tai porojen rehuna, biokaasutuksessa tai vaikkapa leivän päällä? – Näyttää siltä, että vesiruton metaanintuotto on hyvin voimakasta, joten siinä voisi olla potentiaalia esimerkiksi energiantuotantoon. Seuraavaksi teemme koepolttoja Limingan biokaasulaitoksella ja ensimmäiset tulokset ovat selvillä marraskuussa, kertoo Elodea-hankkeen projektipäällikkö Satu Maaria Karjalainen Suomen ympäristökeskuksesta. Karjalaisen mukaan voimalliset kasvustot voitaisiin mahdollisesti käyttää myös maanparannusaineena sekä jatkojalosteena esimerkiksi rehuna, elintarvike- tai ravintolisäkäytössä tai kosmetiikkateollisuudessa. Ympäristökeskuksen tutkijat vierailivat hankkeen tiimoilta Kuusamossa viime viikolla. Otetuista näytteistä analysoidaan muun muassa uposkasvin antibakteeriset ominaisuudet.   Joukamojärveltä kasvi on kadonnut   Vesiruton massaesiintymät ovat olleet viime vuosina erityisen voimallisia Koillismaalla. Lohdullinen tieto on se, että parisenkymmentä vuotta sitten ensimmäisenä Joukamojärvelle levinnyt kasvi elää sykleittäin: esimerkiksi Joukamossa ruttoa ei käytännössä enää ole. Sitä vastoin kasvustot vihannoivat nyt muun muassa Kuusamojärvellä, Torangissa ja Yli-Kitkan muutamissa lahdissa.   Raivaustyötä tarjolla yrittäjille   Hyötykäytön rinnalla Elodea-hanke etsii keinoja vesiruton massaesiintymien hallintaa sekä kartoittaa yritysten kiinnostusta haitallisen vieraslajin poistamiseen ja jatkokäyttöön liittyviin liiketoimintamahdollisuuksiin Koillismaalla. – Niittoa sen poistamiseksi ei suositella. Varteenotettavin keino vaikuttaisi olevan raivausnuottaus. Ongelma on siinä, että halukkaita raivaajia ei ole riittävästi: työ on haasteellista ja massan poistaminen koneellisesti suhteellisen kallista, projektipäällikkö Karjalainen sanoo. Työtä raivaaminen kuitenkin tarjoaa ja Karjalainen toivoo yhteydenottoja raivaustyöstä kiinnostuneilta kuusamolaisilta.   Sitoo ravinteita ja kuluttaa happea   Vesiruton poistaminen on tehtävä huolella, sillä joissakin tapauksissa sen poistaminen voi Karjalaisen mukaan jopa edistää kasvin leviämistä pienistä palasista sekä lisätä levien massaesiintymiä. – Vesiruttomassan poistaminen vesistöstä vähentää kuitenkin merkittävästi vesistön ravinnemääriä. Vesiruttomassan hajoaminen syksyllä palauttaa kasviin sitoutuneet ravinteet vesistöön sekä kuluttaa veden happea, mikä tutkijoiden mukaan voi johtaa ravinteiden vapautumiseen myös sedimentistä.     Kaikuluotaamalla tietoa uposkasvien määrästä   Viime viikolla Torangissa, Kuusamojärvellä, Yli-Kitkan Lohirannalla ja viimein Oivangin Elijärvellä kulkijoita ihmetyttänyt pieni, liki paikallaan pyörivä vene kuuluu ympäristökeskukselle. Vanhempi tutkija Juha Riihimäki ja agrologiopiskelija Teemu Uutela kaikuluotasivat uudella tekniikalla vesistöjen uposkasvien määrää. Samalla saatiin arvokasta tietoa veden syvyyksistä ja järvenpohjien rakenteista. – Kartoitamme uposkasvien määrää järvessä. Ehdottomasti suurin osa siitä on vesiruttoa. Esimerkiksi tässä Elijärvessä pohja on lähes täysin sen valtaama, ja paikoin kasvusto yltää pintaan asti, sanoo Riihimäki. Erityisen paha tilanne tutkituissa kohteissa on myös Lohirannalla ja Torangissa. Kaikuluotaus-tutkimukset ovat osa Elodea-hanketta, jossa selvitetään vesiruton käyttömahdollisuuksia ja sen poistomenetelmiä. Vuoden mittainen, Naturpoliksen suojissa toteutettava hanke päättyy ensi...

lue lisää

Etsivä nuorisotyö tavoittaa Kuusamon peruskoululaiset

Kirjoittanut klo 11.25 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Vuosittain jää silti kadoksiin muutama opintonsa keskeytttänyt nuori   Etsivä nuorisotyö toimii Kuusamossa erityisen tehokkaasti peruskouluikäisten parissa verrattuna maakunnan ja koko maan lukuihin. Etsivä nuorisotyöntekijä Tuomas Runnakko sanoo, että kyseessä on tietoinen valinta: työtä tehdään erityisen tehokkaasti peruskoulun ja ammatillisten opintojen nivelvaiheessa ja yhteistyössä Oivangin Nuotta-ryhmien kanssa. Tiistaina etsivät olivat patikkaretkellä Nilon erityisluokkalaisten kanssa.   Etsivä nuorityö tavoittaa Kuusamossa vuosittain noin sata nuorta. Näistä valtaosa on peruskoululaisia. Seuraavaksi suurin ryhmä ovat ammattioppilaitoksissa opiskelevat nuoret. Lukiolaisia joukossa on vain muutamia. Moni nuori ottaa myös itse yhteyttä etsiviin nuorisotyöntekijöihin, kun opinnot tai arki eivät suju. Peruskoululaisten suuri määrä perustuu etsivä työntekijä Tuomas Runnakon mukaan siihen, että työtä Nilolla ja Rukalla tehdään pienryhmissä. Ammattioppilaitoksista ja muista väylistä työn pariin tulevien nuorten kanssa työskennellään yksilökeskeisesti. – Toiminnan kannalta ammattikoulu on keskeisin paikka, jossa koulu rupeaa takkuamaan, hän sanoo.   13–29-vuotiaille nuorille tukea   Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa 13–29-vuotiaita kuusamolaisia nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. – Etsivässä nuorisotyössä painotetaan varhaisen tuen ja matalan kynnyksen periaatetta. Ongelmien ei tarvitse olla isoja eikä niitä edes tarvitse olla, vaan etsivät ovat käytettävissä, mikäli nuorella on tarve jutella aikuisen kanssa, Runnakko kertoo. Toiminnan avulla pyritään etsimään nuorten kanssa ratkaisuja heidän pulmiinsa. Tavoite on, että nuori saa elämänhallinnan omiin käsiinsä. Palvelu on maksutonta, vapaaehtoista ja luottamuksellista.   Kaveriporukka merkitsee paljon   Runnakon mukaan etsivien nuorisotyöntekijöiden keskeisintä työkenttää on yläkoulun ja ammattikoulun nivelvaihe. Toimintaa tehdään näkyvästi yläkouluilla, jotta saadaan osviittaa mahdollisista ongelmista. – Jos yläkoulun aikana on poikkeuksellisen paljon esimerkiksi selittämättömiä poissaoloja, se voi olla yksi merkki myöhemmin ilmenevistä ongelmista. Yläkoululla ollaan vielä hajulla ongelmista ja niiden syistä. Täällä ollaan tuttuja jo pidemmältä ajalta. Nuoren syrjäytymisen tai koulun laiminlyömisen taustalla on useimmiten motivaatio-ongelma. Nuori ei esimerkiksi ole päässyt opiskelemaan itselleen mieluisinta alaa. – Myös kaveriporukan imu voi viedä väärään suuntaan. Tyttärille vaikeuksia voivat aiheuttaa vanhempien poikakoijareiden mukaan lähtemiset, listaa Tuomas Runnakko. Usein ongelmien taustalta löytyy myös pelaamista ja päihteitä.   Poissaoloja seurattava   Vanhempia Tuomas Runnakko neuvoo seuraamaan tarkoin mitä nuori puuhaa. – Vanhempien pitäisi olla kartalla siitä, mitä ja missä oma nuori tekee. Kotiintuloajat ja niistä kiinni pitäminen ovat tärkeitä signaaleja nuorelle. Alaikäisten kohdalla vanhempien kannattaa seurata Wilmaa ja olla tarvittaessa yhteydessä opettajiin tai meihin, jos ilmenee outoja poissaoloja.   Kaikkia nuoria ei koskaan tavoita   Etsivän nuorisotyöntekijän työn suurin haasta on saada nuori sitoutumaan tekemiseensä, Runnakko sanoo. – Joko takaisin kouluun tai vaikka työelämään. Kenenkään kohdalla emme nosta käsiä pystyyn, mutta on tietysti tapauksia, joiden kanssa ei juuri sillä hetkellä voi tehdä mitään. Sitten odotellaan, että aika kypsyy ja edetään pala palalta. On hämmästyttävää, kuinka nopeasti nuoret joskus kasvavat ja kypsyvät, hän hymyilee. Etsivän työntekijän motivaatio kasvaa juuri tästä: parasta on, kun löytyy yhteinen sävel ja nuori sitoutuu paikkaansa. – Kaikkien kanssa kemiat eivät kohtaa ja siksi on hyvä, että Kuusamossa työskentelee moniammatillisia oppilashuoltoryhmiä. Näin nuorella on aina joku, jolle voi puhua. Myös kuusamolaisnuorten joukossa on heitä, joita ei tavoiteta koskaan. Ei, vaikka soitetaan ja käydään oven takana koputtelemassa. – Nämä piilossa olevat nuoret ovat usein irtisanoutuneet koulusta eivätkä halua tulla...

lue lisää

Maanomistajat eivät hyväksy Muojärven maisematyölupaa

Kirjoittanut klo 9.23 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamon kaavatilaisuudessa päätettiin yhteisestä muistutuksesta, joka on allekirjoitettavana metsänhoitoyhdistyksen toimistolla   Kuusamossa työn alla olevien suurten kaavojen maisematyölupa herättää suurta närää maanomistajien keskuudessa. Ollilan Lomamajoilla perjantaina järjestetyssä tilaisuudessa päätettiinkin yhteisestä muistutuksesta, jossa vaaditaan maisematyölupien poistamista Muojärven rantayleiskaavasta. Strategisen yleiskaavan ja Muojärven rantayleiskaavan tiimoilta järjestetty kolmituntinen tilaisuus houkutteli paikalle lähes sata alueen maanomistajaa ja asukasta.   Järvi-Kuusamon alueen yhdistysten järjestämän tilaisuuden koolle kutsujana ollut Jukka Määttä sanoo, että yksittäisen maanomistajan on vaikea ymmärtää, mitä kaikkea uudet kaavat rajoittavat ja mihin ne perustuvat. – Kaavaselostuksissa ja määräyksissä vedotaan usein eri päätöksiin: valtioneuvoston päätökseen, ympäristöministeriön päätökseen, muinaismuistolakiin, maakuntakaavaan ja luontodirektiiveihin. Vaikutelmaksi jää, että kaikki on jo valmiiksi muualla päätetty. Ylhäältä päin sanellaan, miten saa hakata metsäänsä vai saako ollenkaan, miten rakennetaan, miten käytetään rantoja ja miten määritellään talojen värit. Tällaista ohjausta ei voi mitenkään ymmärtää. Me haluamme kuusamolaisina ja maanomistajana olla itse päättämässä oman elin- ja asuinympäristömme asioista. Siksi tämä tilaisuus, hän perustelee. Asiantuntijoina paikalla olivat kaupungin edustajina kaavoitusteknikko Pekka Räisänen ja kaavasuunnittelija Päivi Karjalainen sekä kaava-asiantuntija Markku Tornberg MTK:sta ja Metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara.   Maisematyölupa on perusteeton   Kaavoitusteknikko Räisäsen esittely Muojärven rantayleiskaavan ehdotuksesta herätti laajaa keskustelua lähinnä metsien käytöstä, M-1-alueen rajauksesta ja alueella vaadittavasta maisematyöluvasta. Määtän mukaan M-1-alueeksi on kaavassa merkitty muun muassa kaikki rannat, jopa pienet lammetkin, joiden alueella ei ole rakennusoikeutta. – M-1-alueella on voimassa rakennus- ja maankäyttölain 128 pykälän mukainen toimenpiderajoitus, joka edellyttää maisematyölupaa. Lupa on maksullinen ja maanomistaja joutuu sen maksamaan. Myönnetystä luvasta saa toki valittaa, mutta pisimmillään voi mennä jopa kolme vuotta, ennen kuin hakkuu voidaan aloittaa. Myös maa-ainesten otto omaankin käyttöön vaati maisematyöluvan, samoin pellon teko, Määttä hämmästelee.   Muinaismuistojen määrä hämmästyttää   Kiivasta keskustelua herättivät myös kaava-alueella olevat uudet muinaismuistokohteet ja niiden todenperäisyys. Alueella toteutettiin vuonna 2009 kaupungin tilaamana muinaisjäännösten inventointi. Tutkija oli löytänyt 32 uutta muinaisjäännöstä aiemmin tiedossa olleiden 23:n lisäksi. Määtän mukaan uudet muinaisjäännökset perustuivat vain yhden tutkijan arvioihin eikä paikallisten asukkaiden perimätietoa ole hyödynnetty. – Asian tarkempaa selvittämistä vaadittiin, mutta käytännössä ”todistustaakka” on maanomistajalla, jonka on muistutuksen kautta vaadittava tarkempaa selvitystä.   Kaavamitoitus liian alhainen   MTK:n kuusamolaissyntyinen kaava-asiantuntija Markku Tornberg toi omassa puheenvuorossaan ilmi huolensa kaavan mitoituksesta (5-7 rakennuspaikkaa /muunnettua rantakilometriä kohden). Hän piti lukua liian alhaisena. – Etelä-Savon maakuntaliiton mallin mukaista muunnettua rantakilometriä ei pitäisi käyttää, vaan maanomistajalla pitää olla oikeus rantarakentamiseen todellisen rantaviivan mukaan, hän totesi. Tornberg ihmetteli myös Muojärven kaavan pitkää, yli 20 vuotta jatkunutta valmistelua. Hänen mukaansa aloitettu kaavoitus pitäisi saada päätökseen viidessä vuodessa. Tornberg kritisoi myös maisematyölupavaatimusta nyt esitetyssä laajuudessa. – Kunta on velvollinen korvaamaan maanomistajalle menetykset, jos maisematyölupaa ei myönnetä, joten kunnassa on varauduttava tarvittavaan rahoitukseen. Lisäksi keskusteltiin eri luontoarvokohteista kaavoissa ja niiden merkityksestä maanomistajan maankäyttöön. – Pääsääntöisesti ne jollakin tavalla rajoittavat aina maanomistajan oikeutta, Tornberg muistutti.   Epäkohdista muistutukset   Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen edustaja Maunu Kilpivaara kehotti maanomistajia tekemään muistutuksia havaitsemistaan epäkohdista nyt nähtävillä olevista kaavoista. Keskustelussa nousi esiin myös tonttien rakennusoikeus ja mahdollisuus korvata maisematyölupa maisema-arvokaupalla, jossa naapuritontinomistajat voisivat korvata hakkuutulojen menetyksen. – MTK:n lanseeraama maisema-arvokauppa tarkoittaa sitä, että jos naapurit haluavat säilyttää puuston ja maiseman, niin he korvaavat maanomistajalle puuston arvon, jotta hakkuuta ei tehdä, Kilpivaara selvensi.     ”Maisemansuojelu rajoittaa elinkeinojen toimintaa ja kehittämistä”   Ollilan Lomamajoilla kokoontuneet Järvi-Kuusamon maanomistajat ja asukkaat päättivät yksimielisesti laatia muistutuksen, jossa vaaditaan Muojärven rantayleiskaavan M-1-alueen poistamista sekä maisematyölupavaatimuksen poistamista kaikilta alueilta. Muistutus on allekirjoitettavana Metsänhoitoyhdistys Kuusamon toimistolla. – Maanomistajina emme hyväksy...

lue lisää

Kierrätys on kansalaistaito

Kirjoittanut klo 10.47 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Muovinkeräys alkoi jälleen Kuusamossa – Prisman pisteet kovalla, mutta huolimattomalla käytöllä Kierrätys on kansalaistaito, jota kannattaa harjoitella. Kierrättämällä säästää sievoisen summan rahaa ja ennen kaikkea ympäristöä, sanoo Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan insinööri Teemu Junttila. Kierrätysmahdollisuudet paranivat Kuusamossa oleellisesti alkukesästä, kun Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy aloitti jälleen muovin kierrättämisen. Prisman piha-alueella sijaitsevan keräyspaikan siisteydessä tosin on toivomisen varaa. Kierrättämisen ydinajatus kulkee rinnan jätteen määrän vähentämisen kanssa. Teemu Junttilan mukaan jätteen määrän vähentäminen onnistuu, kun ostetaan vain tarpeeseen ja laatua, valitaan sopiva pakkauskoko ja kierrätetään joko myymällä tai lahjoittamalla toimivat, mutta itselle tarpeettomat tuotteet. – Kannattaa muistaa myös se, että viimeisellä käyttöpäivällä ja parasta ennen päivällä on iso ero, Junttila sanoo.   Ensin kuntoon sekajätteen keräys   Kuusamolaiset ovat periaatteessa innokkaita ja taitavia kierrättäjiä. Junttilan mukaan kierrättäminen alkaa siitä, että ensin laitetaan sekajätteen keräys kuntoon. – Kaikki tarvitsevat sitä, hän korostaa. Jos on epävarmuutta siitä, voiko jotakin kierrättää, se kannattaa Junttilan mukaan laittaa sekajätteeseen. Vaaralliset jätteet toimitetaan maksutta jäteasemalle ja lääkkeet aina apteekkiin. Paljosta eroon myös ilmaiseksi   Paljosta pääsee eroon myös ilmaiseksi. Esimerkiksi pantilliset pullot, keräyspaperi, pahvi, kartonki, lasi ja metalli sekä pakkausmuovit, autonrenkaat, akut ja paristot sekä vaatteet voi toimittaa niiden keräyspisteisiin. Jäteasemalle voi vastikkeetta viedä muun muassa puutavaraa sekä haravointijätteitä ja risuja. – Sekajätteisiin päätynyt tavara toimitetaan Kuusamosta poltettavaksi Ouluun Laanilan Eko-voimalaitokselle, missä siitä otetaan energia otetaan talteen, Junttila kertoo.   Rinki Oy kerää muovijätettä   Kuusamolaisten kauan toivoma muovin kierrättäminen alkoi muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen kesäkuussa, kun Rinki toi Prisman kierrätyspisteeseen muovinkeräysasiat. Muovijätettä on toimitettu keräyspaikalle innokkaasti, mutta alueen siisteys puhuttaa kierrättäjiä. Ongelma on jäteaukon koko: muovipakkausten vastaanottokontin aukon koko on 15 x 50 senttiä eli kohtuullisen pieni. Isommat kierrätysmuovit pitää polkea kasaan. Turhan moni kuitenkin jättää muovijätteensä murskaamatta ja sellaisenaan keräyspaikan ulkopuolelle.   Kysymyksiä ja vastauksia   Kuinka puhtaaksi lasipullot tai -purkit pitää pestä ennen kuin vien ne lasi­pakkausten keräys­astiaan? – Riittää, että huuhtelet ne nopeasti kylmällä vedellä, jotta esimerkiksi hillon jäämät poistuvat lasipurkista. Saako lasisen deodorantti­pullon laittaa lasi­pakkaus­keräykseen? – Lasiset deodoranttipullot on usein valmistettu ns. opaalilasista, jota kutsutaan myös maitolasiksi. Monet muutkin kosmetiikkatuotteet on pakattu opaalilasiin. Tämä materiaali ei sovellu lasin kierrätykseen, eikä sitä voi laittaa lasipakkausjätteen erilliskeräykseen. Mitä minun pitää tehdä ennen kuin palautan metallisen maalipurkin? – Varmista, että maalipurkki on tyhjä, puhdas ja kuiva. Purkin sisäpinnalla saisi olla kuivaa maalia korkeintaan hyvin ohut, siveltimen vedon vahvuinen kerros. Palauta kannet erikseen. Jos purkissa on vielä jäljellä maalia, se pitää toimittaa vaarallisen jätteen vastaanottopaikkaan esimerkiksi jäteasemalle. Miksi muovipakkaukset on pestävä ja kuivattava ennen palautusta? – Ruokajäämiä tai muita ainejäämiä sisältävät pakkaukset aiheuttaisivat melko nopeasti hygieniaongelmia. Lisäksi likaiset pakkaukset vaikeuttavat materiaalin kierrätystä. Pakkauksissa ei saa olla ruokajäämiä tai muita ainejäämiä. Valuta pakkaukset myös kuiviksi. Hyvin likaisia tai vaikeasti puhdistettavia pakkauksia ei kannata pestä, vaan ne voi laittaa energia- tai sekajätteeseen. Saako muovilelut ja muoviset taloustavarat laittaa muovi­pakkaus­keräykseen? Ei. Keräysastiaan laitetaan ainoastaan lajitteluohjeen mukaisia muovipakkauksia. Lisäksi monet muovitavarat ja -lelut on valmistettu PVC-muovista, joka ei sovellu kierrätettäväksi. Lisää hyviä kysymyksiä ja vastauksia osoitteessa rinkiin.fi   FAKTAT Kuusamon kierrätyspisteet Prisma: Lasi, metalli, pahvi, sanomalehtipaperi, kartonki ja pakkausmuovi sekä vaatekeräys. Urheilukentän P-alue: Lasi, metalli, pahvi, sanomalehtipaperi ja kartonki sekä vaatekeräys. Rukanriutta: Lasi, metalli, pahvi, sanomalehtipaperi ja kartonki. Käylän kauppa: Lasi, metalli, pahvi, sanomalehtipaperi ja kartonki. Kierrätyspisteistä ja niiden ympäristön siisteydestä vastaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI...

lue lisää

Matalan kynnyksen musiikkileiri

Kirjoittanut klo 11.20 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

    Oivangissa soitetaan tällä viikolla paljon ja ennen kaikkea yhdessä   Nuorisokeskus Oivangin pihamaalle kiirii musiikkia kaikkialta. Nurkan takana soi kontrabasso, viheriöllä viulut ja keinussa kitara, mandoliini ja helistin. Ollaan viikon mittaisella, matalan kynnyksen musiikkileirillä Kuusamossa. Teemana on tänä vuonna Etelä-Amerikka. Leirin johtaja Neel Kok sanoo, että tärkeintä on yhdessä soittaminen. Leiri huipentuu sunnuntaina Kuusamotalolla järjestettävään päätöskonserttiin. Kuusamon lasten ja nuorten musiikkileirien 20-vuotinen perinne oli muutama vuosi sitten jo katketa, mutta Kuusamon musiikkiopistossa sellonsoittoa opettava sellisti Neel Kok päätti toisin. Hän pani itsensä likoon: perusti leirin taakse yhdistyksen ja haki tueksi paikallisia yrityksiä. Leirimaksua tiputettiin roimasti takavuosien jopa 400 eurosta. Opettajat soittavat osin talkoovoimin. – Vaikka Kuusamo on pieni kaupunki, se saa olla ylpeä vahvasta musiikkielämästään. Meillä on kuoroja, bändejä, pääsiäiskonsertit, ruskan konsertit, hieno musiikkiopisto ja vaikka mitä. Musiikkileirillä on oma roolinsa tässä kokonaisuudessa. Se ei saa olla eliittileiri vaan osallistumisen pitää olla mahdollista kaikille, Kok sanoo. Oivangissa soittaa tämä viikon 19 lasta ja nuorta. Nuorin soittaja on 5-vuotias ja vanhin leiriläinen 19-vuotias. Soittajat ovat eri puolilta Suomea ja kaukaisimmat Saksasta ja Sveitsistä.   Kuusamossa tarvetta leirille   Suomessa järjestetään kesäisin valtaisi määrä musiikkileiriä, joista harvempi pohjoisessa. Kuusamon leiriä puolustavat myös alueeseen sitoutuneet, ammattitaitoiset opettajat. – Tänäkin vuonna mukana ovat Jarno Heikkilä, Jussi Paavola ja Miikka Lehtoaho, joitten juuret ovat Kuusamossa. Kitaristi Heikkilän tuli opettajaksi, vaikka yhtään kitaristia ei ole leiriläisten joukossa. Toisaalta leiriläisten joukossa on huilisteja, vaikka meillä ei ole huilunsoiton opettajaa, Kok kertoo. Leirin pääpaino onkin yhdessä soittamisessa. Yksityistunteja ei ole, vaan kaikki aika käytetään omien stemmojen opettelemiseen ja sitten soitetaan porukalla. Jokainen opettaja neuvoo jokaista leiriläistä. – Oman mukavuusalueen ulkopuolelle pitää mennä, mutta juuri se palkitsee, Neel Kok sanoo.   Aamu alkaa Ravelin sävelin   Leiripäivät alkavat Ravelin yhteissoitolla, jossa kaikki leiriläiset ovat mukana. Sovitukset tehdään pienimpienkin leiriläisten taitotasot huomioiden. – Jokainen soittaa sen minkä osaa ja vielä vähän paremmin. Ravelin jälkeen lapset jakaantuvat kokoonpanoihin, joissa soitetaan erilaisia musiikkityylejä laidasta laitaan: pelimannimusiikkia, rokkia, barokkia, jazzia tai mitä vain soittajat haluavat. Tänä vuonna leirin erikoisuutena on brasilialainen jazz, jonka rikkaita rytmejä soitetaan jännittävillä rytmisoittimilla. Iltakonserteissa kuullaan päivän aikana opittua.   Yhdessä soittaminen on musiikin rikkaus   Neel Kokin mukaan musiikin rikkaus on yhdessä soittamisessa. Hän kertoo innostuneensa itsekin ammattiin johtaneesta harrastuksesta vasta, kun pääsi soittamaan orkesteriin. Sen jälkeen soolo-opinnotkin alkoivat sujua. – Musiikkiopistossa yhdessä soittaminen ei ole aina mahdollista. Siksi on tärkeää, että edes leirillä mahdollisimman moni saa kokea sen palkitsevuuden. Huilisti Iina Kouri on mukana leirillä ensimmäistä kertaa. Kuusamolainen aloitti huiluopintonsa vuosi sitten ja uskoo, että oppii leirillä paljon uutta. – Mukavinta on soittaminen ja nämä kaverit, hymyilee pitkän penkin puolivälissä huilua soittava Iina. Kuusamon 20. musiikkileiri huipentuu loppukonserttiin Kuusamotalon Oulankasalissa sunnuntaina 31.7 kello 14–16. Konsertissa esitetään leirin aikana työstettyjä teoksia. Väliajan kahvitarjoilusta vastaa Kuusamon musiikkiopiston. Konserttiin on vapaa...

lue lisää

Taivalkosken kunnan hyvä tulos perustuu osin valtionosuuksiin

Kirjoittanut klo 10.35 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kunnan arviointikertomus pohjautuu mielenkiintoiseen vertailuun naapurikuntien kanssa   Taivalkosken kuntatalous porskuttaa myötätuulessa osin valtionosuuksiensa ansiosta. Kunnan viime vuoden tilikauden tulos oli 0,61 miljoonaa euroa positiivinen kun esimerkiksi naapurikunta Posio teki tappiota reilut 328.000 euroa. Taivalkosken tarkastuslautakunnan arviointikertomus perustuu mielenkiintoiseen vertailuun naapurikuntien kanssa.   Tilinpäätössiirtojen ja tuloksen käsittelyjen jälkeen Taivalkosken kunnan viime vuoden tulos jää reilut 570.00 euroa ylijäämäiseksi ja Posion reilut 165.000 alijäämäiseksi. Molempien kuntien valtuustot käsittelevät tilinpäätökset ja arviointikertomukset tällä viikolla. Posion kunta on kipuillut sosiaali- ja terveystoimensa kanssa ja ulkoisti sen kesäkuun alusta Coronaria Oy:lle. Myös Taivalkoskella sosiaali- ja terveyspalvelut ylittivät viime vuonna talousraaminsa, mutta muuten kunnan talous on uomissaan. Kunnanjohtaja Jukka Mikkosen mukaan hyvän tuloksen taustalla ovat muun muassa henkilöstökustannukset, jotka ovat pysyneet samalla tasolla viimeiset neljä vuotta. – Verotuloja saimme noin 450.000 euroa arvioitua enemmän ja ne kasvoivat myös edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuudet ylittyivät noin 75.000 euroa suunnitellusta mutta vähenivät jonkin verran edellisvuodesta.   Posio häviää valtionosuuksissa   Taivalkosken kunnan arviointikertomuksessa vertaillaan neljän, suurin piirtein samankokoisen kunnan talouden tunnuslukuja. Taivalkosken tilannetta peilataan kertomuksessa Posion, Ranuan ja Sallan kuntiin. Viime vuoden lopussa Taivalkoskella oli 4.198 asukasta ja vastaavasti Posiolla 3.647, Ranualla 4.019 ja Sallassa 3.727. Kunnan talouden kannalta valtionosuuksien määrä on ratkaiseva. Esimerkiksi Posio saa vuosittain 2,95 miljoonaa euroa vähemmän valtionosuutta kuin Taivalkoski. Valtionosuuden määrään vaikuttavat muun muassa väestön ikärakenne ja kunnan asukastiheys. Taivalkosken valtionosuudet olivat viime vuonna 18,273 miljoonaa euroa. Sallassa luku oli 19,577, Posiolla 15,317 ja Ranualla 21,594 miljoonaa euroa. Asukasta kohden valtionosuuksia tuli Taivalkoskelle 4.353, Posiolla 4.200, Ranualle 5.373 ja Sallaan 5.253 euroa.   Toimintakate on tuloksen mittari   Vuosikate, eli kunnan kaikki tulot vähennettynä kunnan menoilla, oli Taivalkoskella 2.882, Ranualla 3.219 Sallassa 1.904 mutta Posiolla vain 750 euroa asukasta kohden. Varsinaisen toiminnan tuloksellisuuden mittari on kunnan toimintakate. Se saadaan vähentämällä toiminnan tuloista varsinaisen toiminnan menot. Mitä suurempi toimintakate on, sitä tappiollisempaa toiminta on. Kaikissa arviointikertomuksen vertailukunnissa luku jäi negatiiviseksi. Taivalkoskella se oli 6.555 euroa asukasta kohden, Ranualle 7.158, Sallassa 7.969 ja Posiollakin 6.952. – Esimerkiksi Posiolla toimintakatteeseen vaikuttavat merkittävästi kunnan vuokratulot puunjalostus- ja keramiikkateollisuudesta, todetaan Taivalkosken kunnan arviointikertomuksessa. Mielenkiintoinen on myös vertailu kuntien sosiaali- ja terveystoimien nettokustannuksista. Palvelunsa ulkoistanut Posio maksoi viime vuonna sote-kustannuksia 5.015 euroa asukasta kohden. Sallassa summa oli vieläkin suurempi eli 5.477 euroa ja Taivalkoskella 3.591 euroa asukasta kohden.   Kunnan ilmapiiri on parantanut   Taivalkosken tarkastuslautakunnan mukaan edessä on suuria haasteita asioiden hoitamisella ja ylläpitämiselle niin kuntataloudessa kuin yleisemminkin. Kiitosta päättäjille ja virkamiehille se antaa talouden tarkasta seurannasta ja hoidosta, mutta sanoo, että ongelmiakin on. – Verokertymämme on kolmasosaa pienempi verrattuna Manner-Suomen keskiarvoon eikä huoltosuhdekaan ole kovin hyvä. Käynnissä on useita hankkeita, mutta ne eivät itsessään tuo hyvää kuntaan elleivät kuntalaiset tartu niihin ja käytä niiden tuomia mahdollisuuksia yhteiseksi hyväksi muun muassa perustamalla yrityksiä ja toteuttamalla hankkeita. Myönteisenä huomiona tarkastuslautakunta nostaa esiin ilmapiirin paranemisen. Takavuosien riitelyistä ollaan Taivalkoskella pääsemässä rakentavaan keskusteluun, mikä vie lautakunnan mukaan asioita eteenpäin. – Merkillepantavaa on, että edelleen valmisteluvaiheessa tartutaan kärkkäästi virkamiesten ja asetettujen toimikuntien työhön. Valmistelijat tarvitsevat työrauhan, joka ei kuitenkaan estä demokratian ja edunvalvonnan toteutumista. Valtuustohan päättää asioista enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Näiden päätösten kanssa sitten eletään, tarkastuslautakunta muistuttaa. Lautakunnan puheenjohtajana toimii Juha Virkkunen ja jäseninä Pentti Haukivaara, Sirpa Pauna, Urho Poussu ja Terttu...

lue lisää