Vesirutto halutaan hyötykäyttöön

Kirjoittanut klo 11.09 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Elodea-hanke selvittää myös Kuusamon järviä kiusaavan uposkasvin poistomenetelmiä   Parisenkymmentä vuotta Kuusamon järviä piinannut vesirutto halutaan hyötykäyttöön. Naturpoliksen suojissa parhaillaan käynnissä oleva Elode-hanke selvittää kiusallisen uposkasvin mahdollisuuksia muun muassa biokaasutuksessa, maanparannusaineena ja eläinten rehuna. Samalla etsitään tehokkaita ja edullisia keinoja kasvin poistamiseen vesistöistä.   Voisiko kanadanvesirutto-kasvia käyttää esimerkiksi kasvojen hoidossa tai porojen rehuna, biokaasutuksessa tai vaikkapa leivän päällä? – Näyttää siltä, että vesiruton metaanintuotto on hyvin voimakasta, joten siinä voisi olla potentiaalia esimerkiksi energiantuotantoon. Seuraavaksi teemme koepolttoja Limingan biokaasulaitoksella ja ensimmäiset tulokset ovat selvillä marraskuussa, kertoo Elodea-hankkeen projektipäällikkö Satu Maaria Karjalainen Suomen ympäristökeskuksesta. Karjalaisen mukaan voimalliset kasvustot voitaisiin mahdollisesti käyttää myös maanparannusaineena sekä jatkojalosteena esimerkiksi rehuna, elintarvike- tai ravintolisäkäytössä tai kosmetiikkateollisuudessa. Ympäristökeskuksen tutkijat vierailivat hankkeen tiimoilta Kuusamossa viime viikolla. Otetuista näytteistä analysoidaan muun muassa uposkasvin antibakteeriset ominaisuudet.   Joukamojärveltä kasvi on kadonnut   Vesiruton massaesiintymät ovat olleet viime vuosina erityisen voimallisia Koillismaalla. Lohdullinen tieto on se, että parisenkymmentä vuotta sitten ensimmäisenä Joukamojärvelle levinnyt kasvi elää sykleittäin: esimerkiksi Joukamossa ruttoa ei käytännössä enää ole. Sitä vastoin kasvustot vihannoivat nyt muun muassa Kuusamojärvellä, Torangissa ja Yli-Kitkan muutamissa lahdissa.   Raivaustyötä tarjolla yrittäjille   Hyötykäytön rinnalla Elodea-hanke etsii keinoja vesiruton massaesiintymien hallintaa sekä kartoittaa yritysten kiinnostusta haitallisen vieraslajin poistamiseen ja jatkokäyttöön liittyviin liiketoimintamahdollisuuksiin Koillismaalla. – Niittoa sen poistamiseksi ei suositella. Varteenotettavin keino vaikuttaisi olevan raivausnuottaus. Ongelma on siinä, että halukkaita raivaajia ei ole riittävästi: työ on haasteellista ja massan poistaminen koneellisesti suhteellisen kallista, projektipäällikkö Karjalainen sanoo. Työtä raivaaminen kuitenkin tarjoaa ja Karjalainen toivoo yhteydenottoja raivaustyöstä kiinnostuneilta kuusamolaisilta.   Sitoo ravinteita ja kuluttaa happea   Vesiruton poistaminen on tehtävä huolella, sillä joissakin tapauksissa sen poistaminen voi Karjalaisen mukaan jopa edistää kasvin leviämistä pienistä palasista sekä lisätä levien massaesiintymiä. – Vesiruttomassan poistaminen vesistöstä vähentää kuitenkin merkittävästi vesistön ravinnemääriä. Vesiruttomassan hajoaminen syksyllä palauttaa kasviin sitoutuneet ravinteet vesistöön sekä kuluttaa veden happea, mikä tutkijoiden mukaan voi johtaa ravinteiden vapautumiseen myös sedimentistä.     Kaikuluotaamalla tietoa uposkasvien määrästä   Viime viikolla Torangissa, Kuusamojärvellä, Yli-Kitkan Lohirannalla ja viimein Oivangin Elijärvellä kulkijoita ihmetyttänyt pieni, liki paikallaan pyörivä vene kuuluu ympäristökeskukselle. Vanhempi tutkija Juha Riihimäki ja agrologiopiskelija Teemu Uutela kaikuluotasivat uudella tekniikalla vesistöjen uposkasvien määrää. Samalla saatiin arvokasta tietoa veden syvyyksistä ja järvenpohjien rakenteista. – Kartoitamme uposkasvien määrää järvessä. Ehdottomasti suurin osa siitä on vesiruttoa. Esimerkiksi tässä Elijärvessä pohja on lähes täysin sen valtaama, ja paikoin kasvusto yltää pintaan asti, sanoo Riihimäki. Erityisen paha tilanne tutkituissa kohteissa on myös Lohirannalla ja Torangissa. Kaikuluotaus-tutkimukset ovat osa Elodea-hanketta, jossa selvitetään vesiruton käyttömahdollisuuksia ja sen poistomenetelmiä. Vuoden mittainen, Naturpoliksen suojissa toteutettava hanke päättyy ensi...

lue lisää

Etsivä nuorisotyö tavoittaa Kuusamon peruskoululaiset

Kirjoittanut klo 11.25 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Vuosittain jää silti kadoksiin muutama opintonsa keskeytttänyt nuori   Etsivä nuorisotyö toimii Kuusamossa erityisen tehokkaasti peruskouluikäisten parissa verrattuna maakunnan ja koko maan lukuihin. Etsivä nuorisotyöntekijä Tuomas Runnakko sanoo, että kyseessä on tietoinen valinta: työtä tehdään erityisen tehokkaasti peruskoulun ja ammatillisten opintojen nivelvaiheessa ja yhteistyössä Oivangin Nuotta-ryhmien kanssa. Tiistaina etsivät olivat patikkaretkellä Nilon erityisluokkalaisten kanssa.   Etsivä nuorityö tavoittaa Kuusamossa vuosittain noin sata nuorta. Näistä valtaosa on peruskoululaisia. Seuraavaksi suurin ryhmä ovat ammattioppilaitoksissa opiskelevat nuoret. Lukiolaisia joukossa on vain muutamia. Moni nuori ottaa myös itse yhteyttä etsiviin nuorisotyöntekijöihin, kun opinnot tai arki eivät suju. Peruskoululaisten suuri määrä perustuu etsivä työntekijä Tuomas Runnakon mukaan siihen, että työtä Nilolla ja Rukalla tehdään pienryhmissä. Ammattioppilaitoksista ja muista väylistä työn pariin tulevien nuorten kanssa työskennellään yksilökeskeisesti. – Toiminnan kannalta ammattikoulu on keskeisin paikka, jossa koulu rupeaa takkuamaan, hän sanoo.   13–29-vuotiaille nuorille tukea   Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa 13–29-vuotiaita kuusamolaisia nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. – Etsivässä nuorisotyössä painotetaan varhaisen tuen ja matalan kynnyksen periaatetta. Ongelmien ei tarvitse olla isoja eikä niitä edes tarvitse olla, vaan etsivät ovat käytettävissä, mikäli nuorella on tarve jutella aikuisen kanssa, Runnakko kertoo. Toiminnan avulla pyritään etsimään nuorten kanssa ratkaisuja heidän pulmiinsa. Tavoite on, että nuori saa elämänhallinnan omiin käsiinsä. Palvelu on maksutonta, vapaaehtoista ja luottamuksellista.   Kaveriporukka merkitsee paljon   Runnakon mukaan etsivien nuorisotyöntekijöiden keskeisintä työkenttää on yläkoulun ja ammattikoulun nivelvaihe. Toimintaa tehdään näkyvästi yläkouluilla, jotta saadaan osviittaa mahdollisista ongelmista. – Jos yläkoulun aikana on poikkeuksellisen paljon esimerkiksi selittämättömiä poissaoloja, se voi olla yksi merkki myöhemmin ilmenevistä ongelmista. Yläkoululla ollaan vielä hajulla ongelmista ja niiden syistä. Täällä ollaan tuttuja jo pidemmältä ajalta. Nuoren syrjäytymisen tai koulun laiminlyömisen taustalla on useimmiten motivaatio-ongelma. Nuori ei esimerkiksi ole päässyt opiskelemaan itselleen mieluisinta alaa. – Myös kaveriporukan imu voi viedä väärään suuntaan. Tyttärille vaikeuksia voivat aiheuttaa vanhempien poikakoijareiden mukaan lähtemiset, listaa Tuomas Runnakko. Usein ongelmien taustalta löytyy myös pelaamista ja päihteitä.   Poissaoloja seurattava   Vanhempia Tuomas Runnakko neuvoo seuraamaan tarkoin mitä nuori puuhaa. – Vanhempien pitäisi olla kartalla siitä, mitä ja missä oma nuori tekee. Kotiintuloajat ja niistä kiinni pitäminen ovat tärkeitä signaaleja nuorelle. Alaikäisten kohdalla vanhempien kannattaa seurata Wilmaa ja olla tarvittaessa yhteydessä opettajiin tai meihin, jos ilmenee outoja poissaoloja.   Kaikkia nuoria ei koskaan tavoita   Etsivän nuorisotyöntekijän työn suurin haasta on saada nuori sitoutumaan tekemiseensä, Runnakko sanoo. – Joko takaisin kouluun tai vaikka työelämään. Kenenkään kohdalla emme nosta käsiä pystyyn, mutta on tietysti tapauksia, joiden kanssa ei juuri sillä hetkellä voi tehdä mitään. Sitten odotellaan, että aika kypsyy ja edetään pala palalta. On hämmästyttävää, kuinka nopeasti nuoret joskus kasvavat ja kypsyvät, hän hymyilee. Etsivän työntekijän motivaatio kasvaa juuri tästä: parasta on, kun löytyy yhteinen sävel ja nuori sitoutuu paikkaansa. – Kaikkien kanssa kemiat eivät kohtaa ja siksi on hyvä, että Kuusamossa työskentelee moniammatillisia oppilashuoltoryhmiä. Näin nuorella on aina joku, jolle voi puhua. Myös kuusamolaisnuorten joukossa on heitä, joita ei tavoiteta koskaan. Ei, vaikka soitetaan ja käydään oven takana koputtelemassa. – Nämä piilossa olevat nuoret ovat usein irtisanoutuneet koulusta eivätkä halua tulla...

lue lisää

Maanomistajat eivät hyväksy Muojärven maisematyölupaa

Kirjoittanut klo 9.23 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamon kaavatilaisuudessa päätettiin yhteisestä muistutuksesta, joka on allekirjoitettavana metsänhoitoyhdistyksen toimistolla   Kuusamossa työn alla olevien suurten kaavojen maisematyölupa herättää suurta närää maanomistajien keskuudessa. Ollilan Lomamajoilla perjantaina järjestetyssä tilaisuudessa päätettiinkin yhteisestä muistutuksesta, jossa vaaditaan maisematyölupien poistamista Muojärven rantayleiskaavasta. Strategisen yleiskaavan ja Muojärven rantayleiskaavan tiimoilta järjestetty kolmituntinen tilaisuus houkutteli paikalle lähes sata alueen maanomistajaa ja asukasta.   Järvi-Kuusamon alueen yhdistysten järjestämän tilaisuuden koolle kutsujana ollut Jukka Määttä sanoo, että yksittäisen maanomistajan on vaikea ymmärtää, mitä kaikkea uudet kaavat rajoittavat ja mihin ne perustuvat. – Kaavaselostuksissa ja määräyksissä vedotaan usein eri päätöksiin: valtioneuvoston päätökseen, ympäristöministeriön päätökseen, muinaismuistolakiin, maakuntakaavaan ja luontodirektiiveihin. Vaikutelmaksi jää, että kaikki on jo valmiiksi muualla päätetty. Ylhäältä päin sanellaan, miten saa hakata metsäänsä vai saako ollenkaan, miten rakennetaan, miten käytetään rantoja ja miten määritellään talojen värit. Tällaista ohjausta ei voi mitenkään ymmärtää. Me haluamme kuusamolaisina ja maanomistajana olla itse päättämässä oman elin- ja asuinympäristömme asioista. Siksi tämä tilaisuus, hän perustelee. Asiantuntijoina paikalla olivat kaupungin edustajina kaavoitusteknikko Pekka Räisänen ja kaavasuunnittelija Päivi Karjalainen sekä kaava-asiantuntija Markku Tornberg MTK:sta ja Metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara.   Maisematyölupa on perusteeton   Kaavoitusteknikko Räisäsen esittely Muojärven rantayleiskaavan ehdotuksesta herätti laajaa keskustelua lähinnä metsien käytöstä, M-1-alueen rajauksesta ja alueella vaadittavasta maisematyöluvasta. Määtän mukaan M-1-alueeksi on kaavassa merkitty muun muassa kaikki rannat, jopa pienet lammetkin, joiden alueella ei ole rakennusoikeutta. – M-1-alueella on voimassa rakennus- ja maankäyttölain 128 pykälän mukainen toimenpiderajoitus, joka edellyttää maisematyölupaa. Lupa on maksullinen ja maanomistaja joutuu sen maksamaan. Myönnetystä luvasta saa toki valittaa, mutta pisimmillään voi mennä jopa kolme vuotta, ennen kuin hakkuu voidaan aloittaa. Myös maa-ainesten otto omaankin käyttöön vaati maisematyöluvan, samoin pellon teko, Määttä hämmästelee.   Muinaismuistojen määrä hämmästyttää   Kiivasta keskustelua herättivät myös kaava-alueella olevat uudet muinaismuistokohteet ja niiden todenperäisyys. Alueella toteutettiin vuonna 2009 kaupungin tilaamana muinaisjäännösten inventointi. Tutkija oli löytänyt 32 uutta muinaisjäännöstä aiemmin tiedossa olleiden 23:n lisäksi. Määtän mukaan uudet muinaisjäännökset perustuivat vain yhden tutkijan arvioihin eikä paikallisten asukkaiden perimätietoa ole hyödynnetty. – Asian tarkempaa selvittämistä vaadittiin, mutta käytännössä ”todistustaakka” on maanomistajalla, jonka on muistutuksen kautta vaadittava tarkempaa selvitystä.   Kaavamitoitus liian alhainen   MTK:n kuusamolaissyntyinen kaava-asiantuntija Markku Tornberg toi omassa puheenvuorossaan ilmi huolensa kaavan mitoituksesta (5-7 rakennuspaikkaa /muunnettua rantakilometriä kohden). Hän piti lukua liian alhaisena. – Etelä-Savon maakuntaliiton mallin mukaista muunnettua rantakilometriä ei pitäisi käyttää, vaan maanomistajalla pitää olla oikeus rantarakentamiseen todellisen rantaviivan mukaan, hän totesi. Tornberg ihmetteli myös Muojärven kaavan pitkää, yli 20 vuotta jatkunutta valmistelua. Hänen mukaansa aloitettu kaavoitus pitäisi saada päätökseen viidessä vuodessa. Tornberg kritisoi myös maisematyölupavaatimusta nyt esitetyssä laajuudessa. – Kunta on velvollinen korvaamaan maanomistajalle menetykset, jos maisematyölupaa ei myönnetä, joten kunnassa on varauduttava tarvittavaan rahoitukseen. Lisäksi keskusteltiin eri luontoarvokohteista kaavoissa ja niiden merkityksestä maanomistajan maankäyttöön. – Pääsääntöisesti ne jollakin tavalla rajoittavat aina maanomistajan oikeutta, Tornberg muistutti.   Epäkohdista muistutukset   Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen edustaja Maunu Kilpivaara kehotti maanomistajia tekemään muistutuksia havaitsemistaan epäkohdista nyt nähtävillä olevista kaavoista. Keskustelussa nousi esiin myös tonttien rakennusoikeus ja mahdollisuus korvata maisematyölupa maisema-arvokaupalla, jossa naapuritontinomistajat voisivat korvata hakkuutulojen menetyksen. – MTK:n lanseeraama maisema-arvokauppa tarkoittaa sitä, että jos naapurit haluavat säilyttää puuston ja maiseman, niin he korvaavat maanomistajalle puuston arvon, jotta hakkuuta ei tehdä, Kilpivaara selvensi.     ”Maisemansuojelu rajoittaa elinkeinojen toimintaa ja kehittämistä”   Ollilan Lomamajoilla kokoontuneet Järvi-Kuusamon maanomistajat ja asukkaat päättivät yksimielisesti laatia muistutuksen, jossa vaaditaan Muojärven rantayleiskaavan M-1-alueen poistamista sekä maisematyölupavaatimuksen poistamista kaikilta alueilta. Muistutus on allekirjoitettavana Metsänhoitoyhdistys Kuusamon toimistolla. – Maanomistajina emme hyväksy...

lue lisää

Kierrätys on kansalaistaito

Kirjoittanut klo 10.47 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Muovinkeräys alkoi jälleen Kuusamossa – Prisman pisteet kovalla, mutta huolimattomalla käytöllä Kierrätys on kansalaistaito, jota kannattaa harjoitella. Kierrättämällä säästää sievoisen summan rahaa ja ennen kaikkea ympäristöä, sanoo Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan insinööri Teemu Junttila. Kierrätysmahdollisuudet paranivat Kuusamossa oleellisesti alkukesästä, kun Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy aloitti jälleen muovin kierrättämisen. Prisman piha-alueella sijaitsevan keräyspaikan siisteydessä tosin on toivomisen varaa. Kierrättämisen ydinajatus kulkee rinnan jätteen määrän vähentämisen kanssa. Teemu Junttilan mukaan jätteen määrän vähentäminen onnistuu, kun ostetaan vain tarpeeseen ja laatua, valitaan sopiva pakkauskoko ja kierrätetään joko myymällä tai lahjoittamalla toimivat, mutta itselle tarpeettomat tuotteet. – Kannattaa muistaa myös se, että viimeisellä käyttöpäivällä ja parasta ennen päivällä on iso ero, Junttila sanoo.   Ensin kuntoon sekajätteen keräys   Kuusamolaiset ovat periaatteessa innokkaita ja taitavia kierrättäjiä. Junttilan mukaan kierrättäminen alkaa siitä, että ensin laitetaan sekajätteen keräys kuntoon. – Kaikki tarvitsevat sitä, hän korostaa. Jos on epävarmuutta siitä, voiko jotakin kierrättää, se kannattaa Junttilan mukaan laittaa sekajätteeseen. Vaaralliset jätteet toimitetaan maksutta jäteasemalle ja lääkkeet aina apteekkiin. Paljosta eroon myös ilmaiseksi   Paljosta pääsee eroon myös ilmaiseksi. Esimerkiksi pantilliset pullot, keräyspaperi, pahvi, kartonki, lasi ja metalli sekä pakkausmuovit, autonrenkaat, akut ja paristot sekä vaatteet voi toimittaa niiden keräyspisteisiin. Jäteasemalle voi vastikkeetta viedä muun muassa puutavaraa sekä haravointijätteitä ja risuja. – Sekajätteisiin päätynyt tavara toimitetaan Kuusamosta poltettavaksi Ouluun Laanilan Eko-voimalaitokselle, missä siitä otetaan energia otetaan talteen, Junttila kertoo.   Rinki Oy kerää muovijätettä   Kuusamolaisten kauan toivoma muovin kierrättäminen alkoi muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen kesäkuussa, kun Rinki toi Prisman kierrätyspisteeseen muovinkeräysasiat. Muovijätettä on toimitettu keräyspaikalle innokkaasti, mutta alueen siisteys puhuttaa kierrättäjiä. Ongelma on jäteaukon koko: muovipakkausten vastaanottokontin aukon koko on 15 x 50 senttiä eli kohtuullisen pieni. Isommat kierrätysmuovit pitää polkea kasaan. Turhan moni kuitenkin jättää muovijätteensä murskaamatta ja sellaisenaan keräyspaikan ulkopuolelle.   Kysymyksiä ja vastauksia   Kuinka puhtaaksi lasipullot tai -purkit pitää pestä ennen kuin vien ne lasi­pakkausten keräys­astiaan? – Riittää, että huuhtelet ne nopeasti kylmällä vedellä, jotta esimerkiksi hillon jäämät poistuvat lasipurkista. Saako lasisen deodorantti­pullon laittaa lasi­pakkaus­keräykseen? – Lasiset deodoranttipullot on usein valmistettu ns. opaalilasista, jota kutsutaan myös maitolasiksi. Monet muutkin kosmetiikkatuotteet on pakattu opaalilasiin. Tämä materiaali ei sovellu lasin kierrätykseen, eikä sitä voi laittaa lasipakkausjätteen erilliskeräykseen. Mitä minun pitää tehdä ennen kuin palautan metallisen maalipurkin? – Varmista, että maalipurkki on tyhjä, puhdas ja kuiva. Purkin sisäpinnalla saisi olla kuivaa maalia korkeintaan hyvin ohut, siveltimen vedon vahvuinen kerros. Palauta kannet erikseen. Jos purkissa on vielä jäljellä maalia, se pitää toimittaa vaarallisen jätteen vastaanottopaikkaan esimerkiksi jäteasemalle. Miksi muovipakkaukset on pestävä ja kuivattava ennen palautusta? – Ruokajäämiä tai muita ainejäämiä sisältävät pakkaukset aiheuttaisivat melko nopeasti hygieniaongelmia. Lisäksi likaiset pakkaukset vaikeuttavat materiaalin kierrätystä. Pakkauksissa ei saa olla ruokajäämiä tai muita ainejäämiä. Valuta pakkaukset myös kuiviksi. Hyvin likaisia tai vaikeasti puhdistettavia pakkauksia ei kannata pestä, vaan ne voi laittaa energia- tai sekajätteeseen. Saako muovilelut ja muoviset taloustavarat laittaa muovi­pakkaus­keräykseen? Ei. Keräysastiaan laitetaan ainoastaan lajitteluohjeen mukaisia muovipakkauksia. Lisäksi monet muovitavarat ja -lelut on valmistettu PVC-muovista, joka ei sovellu kierrätettäväksi. Lisää hyviä kysymyksiä ja vastauksia osoitteessa rinkiin.fi   FAKTAT Kuusamon kierrätyspisteet Prisma: Lasi, metalli, pahvi, sanomalehtipaperi, kartonki ja pakkausmuovi sekä vaatekeräys. Urheilukentän P-alue: Lasi, metalli, pahvi, sanomalehtipaperi ja kartonki sekä vaatekeräys. Rukanriutta: Lasi, metalli, pahvi, sanomalehtipaperi ja kartonki. Käylän kauppa: Lasi, metalli, pahvi, sanomalehtipaperi ja kartonki. Kierrätyspisteistä ja niiden ympäristön siisteydestä vastaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI...

lue lisää

Matalan kynnyksen musiikkileiri

Kirjoittanut klo 11.20 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

    Oivangissa soitetaan tällä viikolla paljon ja ennen kaikkea yhdessä   Nuorisokeskus Oivangin pihamaalle kiirii musiikkia kaikkialta. Nurkan takana soi kontrabasso, viheriöllä viulut ja keinussa kitara, mandoliini ja helistin. Ollaan viikon mittaisella, matalan kynnyksen musiikkileirillä Kuusamossa. Teemana on tänä vuonna Etelä-Amerikka. Leirin johtaja Neel Kok sanoo, että tärkeintä on yhdessä soittaminen. Leiri huipentuu sunnuntaina Kuusamotalolla järjestettävään päätöskonserttiin. Kuusamon lasten ja nuorten musiikkileirien 20-vuotinen perinne oli muutama vuosi sitten jo katketa, mutta Kuusamon musiikkiopistossa sellonsoittoa opettava sellisti Neel Kok päätti toisin. Hän pani itsensä likoon: perusti leirin taakse yhdistyksen ja haki tueksi paikallisia yrityksiä. Leirimaksua tiputettiin roimasti takavuosien jopa 400 eurosta. Opettajat soittavat osin talkoovoimin. – Vaikka Kuusamo on pieni kaupunki, se saa olla ylpeä vahvasta musiikkielämästään. Meillä on kuoroja, bändejä, pääsiäiskonsertit, ruskan konsertit, hieno musiikkiopisto ja vaikka mitä. Musiikkileirillä on oma roolinsa tässä kokonaisuudessa. Se ei saa olla eliittileiri vaan osallistumisen pitää olla mahdollista kaikille, Kok sanoo. Oivangissa soittaa tämä viikon 19 lasta ja nuorta. Nuorin soittaja on 5-vuotias ja vanhin leiriläinen 19-vuotias. Soittajat ovat eri puolilta Suomea ja kaukaisimmat Saksasta ja Sveitsistä.   Kuusamossa tarvetta leirille   Suomessa järjestetään kesäisin valtaisi määrä musiikkileiriä, joista harvempi pohjoisessa. Kuusamon leiriä puolustavat myös alueeseen sitoutuneet, ammattitaitoiset opettajat. – Tänäkin vuonna mukana ovat Jarno Heikkilä, Jussi Paavola ja Miikka Lehtoaho, joitten juuret ovat Kuusamossa. Kitaristi Heikkilän tuli opettajaksi, vaikka yhtään kitaristia ei ole leiriläisten joukossa. Toisaalta leiriläisten joukossa on huilisteja, vaikka meillä ei ole huilunsoiton opettajaa, Kok kertoo. Leirin pääpaino onkin yhdessä soittamisessa. Yksityistunteja ei ole, vaan kaikki aika käytetään omien stemmojen opettelemiseen ja sitten soitetaan porukalla. Jokainen opettaja neuvoo jokaista leiriläistä. – Oman mukavuusalueen ulkopuolelle pitää mennä, mutta juuri se palkitsee, Neel Kok sanoo.   Aamu alkaa Ravelin sävelin   Leiripäivät alkavat Ravelin yhteissoitolla, jossa kaikki leiriläiset ovat mukana. Sovitukset tehdään pienimpienkin leiriläisten taitotasot huomioiden. – Jokainen soittaa sen minkä osaa ja vielä vähän paremmin. Ravelin jälkeen lapset jakaantuvat kokoonpanoihin, joissa soitetaan erilaisia musiikkityylejä laidasta laitaan: pelimannimusiikkia, rokkia, barokkia, jazzia tai mitä vain soittajat haluavat. Tänä vuonna leirin erikoisuutena on brasilialainen jazz, jonka rikkaita rytmejä soitetaan jännittävillä rytmisoittimilla. Iltakonserteissa kuullaan päivän aikana opittua.   Yhdessä soittaminen on musiikin rikkaus   Neel Kokin mukaan musiikin rikkaus on yhdessä soittamisessa. Hän kertoo innostuneensa itsekin ammattiin johtaneesta harrastuksesta vasta, kun pääsi soittamaan orkesteriin. Sen jälkeen soolo-opinnotkin alkoivat sujua. – Musiikkiopistossa yhdessä soittaminen ei ole aina mahdollista. Siksi on tärkeää, että edes leirillä mahdollisimman moni saa kokea sen palkitsevuuden. Huilisti Iina Kouri on mukana leirillä ensimmäistä kertaa. Kuusamolainen aloitti huiluopintonsa vuosi sitten ja uskoo, että oppii leirillä paljon uutta. – Mukavinta on soittaminen ja nämä kaverit, hymyilee pitkän penkin puolivälissä huilua soittava Iina. Kuusamon 20. musiikkileiri huipentuu loppukonserttiin Kuusamotalon Oulankasalissa sunnuntaina 31.7 kello 14–16. Konsertissa esitetään leirin aikana työstettyjä teoksia. Väliajan kahvitarjoilusta vastaa Kuusamon musiikkiopiston. Konserttiin on vapaa...

lue lisää

Taivalkosken kunnan hyvä tulos perustuu osin valtionosuuksiin

Kirjoittanut klo 10.35 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kunnan arviointikertomus pohjautuu mielenkiintoiseen vertailuun naapurikuntien kanssa   Taivalkosken kuntatalous porskuttaa myötätuulessa osin valtionosuuksiensa ansiosta. Kunnan viime vuoden tilikauden tulos oli 0,61 miljoonaa euroa positiivinen kun esimerkiksi naapurikunta Posio teki tappiota reilut 328.000 euroa. Taivalkosken tarkastuslautakunnan arviointikertomus perustuu mielenkiintoiseen vertailuun naapurikuntien kanssa.   Tilinpäätössiirtojen ja tuloksen käsittelyjen jälkeen Taivalkosken kunnan viime vuoden tulos jää reilut 570.00 euroa ylijäämäiseksi ja Posion reilut 165.000 alijäämäiseksi. Molempien kuntien valtuustot käsittelevät tilinpäätökset ja arviointikertomukset tällä viikolla. Posion kunta on kipuillut sosiaali- ja terveystoimensa kanssa ja ulkoisti sen kesäkuun alusta Coronaria Oy:lle. Myös Taivalkoskella sosiaali- ja terveyspalvelut ylittivät viime vuonna talousraaminsa, mutta muuten kunnan talous on uomissaan. Kunnanjohtaja Jukka Mikkosen mukaan hyvän tuloksen taustalla ovat muun muassa henkilöstökustannukset, jotka ovat pysyneet samalla tasolla viimeiset neljä vuotta. – Verotuloja saimme noin 450.000 euroa arvioitua enemmän ja ne kasvoivat myös edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuudet ylittyivät noin 75.000 euroa suunnitellusta mutta vähenivät jonkin verran edellisvuodesta.   Posio häviää valtionosuuksissa   Taivalkosken kunnan arviointikertomuksessa vertaillaan neljän, suurin piirtein samankokoisen kunnan talouden tunnuslukuja. Taivalkosken tilannetta peilataan kertomuksessa Posion, Ranuan ja Sallan kuntiin. Viime vuoden lopussa Taivalkoskella oli 4.198 asukasta ja vastaavasti Posiolla 3.647, Ranualla 4.019 ja Sallassa 3.727. Kunnan talouden kannalta valtionosuuksien määrä on ratkaiseva. Esimerkiksi Posio saa vuosittain 2,95 miljoonaa euroa vähemmän valtionosuutta kuin Taivalkoski. Valtionosuuden määrään vaikuttavat muun muassa väestön ikärakenne ja kunnan asukastiheys. Taivalkosken valtionosuudet olivat viime vuonna 18,273 miljoonaa euroa. Sallassa luku oli 19,577, Posiolla 15,317 ja Ranualla 21,594 miljoonaa euroa. Asukasta kohden valtionosuuksia tuli Taivalkoskelle 4.353, Posiolla 4.200, Ranualle 5.373 ja Sallaan 5.253 euroa.   Toimintakate on tuloksen mittari   Vuosikate, eli kunnan kaikki tulot vähennettynä kunnan menoilla, oli Taivalkoskella 2.882, Ranualla 3.219 Sallassa 1.904 mutta Posiolla vain 750 euroa asukasta kohden. Varsinaisen toiminnan tuloksellisuuden mittari on kunnan toimintakate. Se saadaan vähentämällä toiminnan tuloista varsinaisen toiminnan menot. Mitä suurempi toimintakate on, sitä tappiollisempaa toiminta on. Kaikissa arviointikertomuksen vertailukunnissa luku jäi negatiiviseksi. Taivalkoskella se oli 6.555 euroa asukasta kohden, Ranualle 7.158, Sallassa 7.969 ja Posiollakin 6.952. – Esimerkiksi Posiolla toimintakatteeseen vaikuttavat merkittävästi kunnan vuokratulot puunjalostus- ja keramiikkateollisuudesta, todetaan Taivalkosken kunnan arviointikertomuksessa. Mielenkiintoinen on myös vertailu kuntien sosiaali- ja terveystoimien nettokustannuksista. Palvelunsa ulkoistanut Posio maksoi viime vuonna sote-kustannuksia 5.015 euroa asukasta kohden. Sallassa summa oli vieläkin suurempi eli 5.477 euroa ja Taivalkoskella 3.591 euroa asukasta kohden.   Kunnan ilmapiiri on parantanut   Taivalkosken tarkastuslautakunnan mukaan edessä on suuria haasteita asioiden hoitamisella ja ylläpitämiselle niin kuntataloudessa kuin yleisemminkin. Kiitosta päättäjille ja virkamiehille se antaa talouden tarkasta seurannasta ja hoidosta, mutta sanoo, että ongelmiakin on. – Verokertymämme on kolmasosaa pienempi verrattuna Manner-Suomen keskiarvoon eikä huoltosuhdekaan ole kovin hyvä. Käynnissä on useita hankkeita, mutta ne eivät itsessään tuo hyvää kuntaan elleivät kuntalaiset tartu niihin ja käytä niiden tuomia mahdollisuuksia yhteiseksi hyväksi muun muassa perustamalla yrityksiä ja toteuttamalla hankkeita. Myönteisenä huomiona tarkastuslautakunta nostaa esiin ilmapiirin paranemisen. Takavuosien riitelyistä ollaan Taivalkoskella pääsemässä rakentavaan keskusteluun, mikä vie lautakunnan mukaan asioita eteenpäin. – Merkillepantavaa on, että edelleen valmisteluvaiheessa tartutaan kärkkäästi virkamiesten ja asetettujen toimikuntien työhön. Valmistelijat tarvitsevat työrauhan, joka ei kuitenkaan estä demokratian ja edunvalvonnan toteutumista. Valtuustohan päättää asioista enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Näiden päätösten kanssa sitten eletään, tarkastuslautakunta muistuttaa. Lautakunnan puheenjohtajana toimii Juha Virkkunen ja jäseninä Pentti Haukivaara, Sirpa Pauna, Urho Poussu ja Terttu...

lue lisää

Rukan mäkeen äänestettiin remontti

Kirjoittanut klo 9.02 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Perusturva sai Kuusamon kaupunginvaltuustolta 2,8 miljoonan euron lisämäärärahan   Kuusamon kaupunginvaltuusto haluaa turvata Ruka Nordicin jatkon ja myönsi maanantaina äänestyksen jälkeen mäkiremontille 200.000 euron lisämäärärahan aiemmin myönnetyn 800.000 euron lisäksi. Mäkiremontilla vastataan Kansainvälisen Hiihtoliiton vaatimuksiin uusista tuuliverkoista ja vauhtiladun remontista. Perusturvan talousarviota korotettiin 2,8 miljoonalla, sillä muuten rahat eivät riitä muun muassa erikoissairaanhoidon turvaamiseen.   Valtuuston viisituntinen kokous oli puhetta rahasta. Viime vuoden nippanappa plussalle päätynyt tilinpäätös hyväksyttiin Joukamo Kortesalmen eriävällä mielipiteellä. Jo kolmas perättäinen ylijäämävuosi sai päättäjiltä kiitosta, mutta monessa puheenvuorossa penättiin perusturvan budjetointia. Alibudjetoinnista halutaan eroon. Vihreiden Pekka Virtasen mukaan on harhaanjohtavasti sanottu, että perusturva alitti budjettinsa, sillä se sai viime vuonna 2,5 miljoonaa euroa lisää. – Nyt ollaan jakamassa 2,8 miljoonan lisäpottia. Haluaisin tietää miten palveluille käy, kun sote-uudistuksen jälkeen pitää pysyä budjetissa. Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Hemmo Heiskasen (kesk.) mukaan on poikkeuksellista, että rahaa tarvitaan lisää jo nyt. Yleensä tarve on tullut ilmi vasta loppuvuodesta. – Perusturvan talousarvio tulee ensimmäisen osavuosiraportin pohjalta arvioituna ylittymään noin 2,8 miljoonaa euroa. Talousarvion ylitykseen vaikuttavat ensisijaisesti erikoissairaanhoidon (2,1 miljoonaa euroa) ja terveyskeskuslääkäreiden toiminnan (0,7 miljoonaa euroa) kustannusten talousarvioon varattuja määrärahoja suurempi toteutuminen. Coronaria-yhteistyö on parantanut palveluja, mutta ei ole vielä tuonut tavoiteltuja säästöjä, hän totesi. Lisämääräraha myönnettiin lopulta yksimielisesti.   Mäkiremontti puhutti valtuustoa   Äänestämään sen sijaan jouduttiin, kun päätettiin 200.000 euron lisämäärärahasta Rukan suurmäen remonttiin. Joukamo Kortesalmi esitti, että määrärahaa ei myönnetä ja Kimmo Karjalainen kannatti ehdotusta. Äänestyksessä rahan epäämisen puolesta äänestivät perussuomalaiset Kortesalmi, Karjalainen ja Esko Törmänen. Vuokko Käsmä äänesti tyhjää. – On aivan satavarma, että tämä päätös tietää kylmää kyytiä kyläkouluille ja maksuja ja taksoja tullaan korottamaan. En hyväksy tällaista törsäämistä tässä maailmantilanteessa. Tämä kisakiristämisen linja johtaa väistämättä siihen, että joka vuosi sinne tullaan mättämään miljoona lisää, Kortesalmi epäili. Kimmo Karjalainen penäsi yrittäjien panostuksia kisojen tueksi. – Edelleenkään niitä ei näy, vaikka kisojen tuotoksi on arvioitu jo 32 miljoonaa euroa. Olen kisojen kannalla, mutta tällaiseen meillä ei ole rahoja, hän totesi. Vasemmistoliiton Tuija Karjalainen kertoi jatkuvan määrärahojen lisäämisen mäkiremonttiin herättävän ristiriitaisia tunteita. – Pikkuisen hirvittää. Mutta kuten Saapunki sanoi, se olisi aika kallis monumentti jättää lahoamaan. Olen esityksen takana. Kokoomuksen Martti Turusen mielestä mäkiremonttia pitää katsoa pidemmällä tähtäimellä. – Nyt tehdään useiden vuosien investointia. Ruka on meille moottori. Vihreiden Mika Flöjt muistutti ilmastonmuutoksesta. Kun lumi häviää ilmastonlämpenemisen vuoksi muualta, Kuusamossa sen odotetaan vahvistuvan. Flöjtin mukaan Kuusamo ja Lappi kilpailevat 2020-luvulla hiihtolajien MM-kisojen paikoista. – Rahasumma on suuri ja itselläkin se nikottelee, mutta asia on tärkeä meille. Keskustelussa nousi voimakkaasti esiin myös kisojen arvo matkailumarkkinoinnille erityisesti Keski-Euroopan suuntaan, missä mäkihyppy on vielä voimissaan.   Tuula Mustosesta varapuheenjohtaja   Kokouksessa päätettiin myös kaupunginvaltuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan vaihdoksesta. Varapuheenjohtajan tehtävää hoitanut Kokoomuksen Matti Ervasti haki ja sai eron tehtävästä henkilökohtaisten syitten perusteella. Hän tilalleen Kokoomuksen mandaatille valittiin yksimielisesti valtuutettu Tuula Mustonen. Ervasti jatkaa...

lue lisää

Kuntouttava työtoiminta kierrättää ja luo uutta

Kirjoittanut klo 9.13 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Rakennustarvikekierrätys Muuntamo kotiutui Kuusamon teollisuusalueelle   Sinkun kasvihuone, miehen tilpehöörilaatikkoa ja auton vanteista tehty grilli ovat esimerkkejä siitä, mitä Muuntamolla tehdään. Kuusamon kaupungin rakennustarvikkeiden ja kalusteiden kierrätystoiminta on myös kuntouttavaa työtoimintaa, joka luo vanhasta uutta. Teollisuustiellä suuressa hallissa ollaan toimittu viime vuoden lopulta lähtien.   Kuusamon kaupungin rakennustarvikekierrätys Muuntamo aloitti toimintansa elokuussa 2015 teollisuusalueella. Se jatkaa aiemmin OnKuusamon järjestämää kuntouttavaa työtoimintaa. Rakennustarvikekierrätys toimii aikuissosiaalityön alaisuudessa. – Tavoitteemme on kehittää uutta työtä, tehostaa tuotantoa, tuotteistaa, motivoida ja integroida. Toimimme ketterästi, vuorovaikutteisesti, yhteistyöllä ja suunnitelmallisesti, kiteyttää vastaava ohjaaja Raili Jokiranta.   Työ- ja toiminta- ympäristö   Rakennustarvikekierrätys Muuntamo on noin 40 työntekijälleen monipuolinen työ- ja toimintaympäristö. Puutyöpajassa tehdään tilaustöitä, joissa pyritään hyödyntämään kierrätysmateriaaleja. Muuntamossa valmistetaan esimerkiksi roskakatoksia ja uusiotuotteita. Autopajassa tehdään autojen pienet kunnostukset, korjaukset, huollot ja pesut. – Käytetyistä auton vanteista valmistetut grillit ovat olleet todella kysyttyjä. Teemme myös muita hitsaus- ja metallitöitä, Jokiranta kertoo. Puupuolen hittituotteita ovat muun muassa linnunpöntöt, koirankopit, veitsitelineet, halkorengit, keittiöjakkarat ja puuarkut. Uusia tuotteita syntyy jatkuvasti. Niitä ideoidaan yhdessä ohjaajien kanssa. – Merkittävä määrä asiakkaistamme on mökkiläisiä, jotka etsivät vapaa-ajanasunnoilleen laadukkaita uusiotuotteita, Jokiranta kertoo. Suunnitelmissa on erillinen Muuntamo-myymälä sekä kahvio sen yhteyteen. Tällä hetkellä halliin on sisustettu huoneita, joissa on esillä keittiön, lastenhuoneen, makuuhuoneen ja olohuoneen kalusteita. Ylijäämän kiertopaikka   Muuntamon rakennustarvike- ja kalustekierrätykseen voi tuoda ilmaiseksi ylijäämärakennusmateriaalia. Materiaali voi olla purku- ja saneerauskohteissa käytettyä ja ehjää tavaraa kuten ovia, ikkunoita, kattopeltejä ja kaapistoja. Muuntamossa kierrätysmateriaaleista valmistetaan uusiotuotteita, jotka myydään asiakkaille. Myös rakennusmateriaaleja myydään eteenpäin. Teollisuushallin takana on kontti, johon kerätään esimerkiksi käytettyjä vessanpönttöjä ja lavuaareja sekä suuri halli, joka tulvii käyttökelpoista rakennusmateriaalia.   Tekeminen on arjen hallintaa   Toiminnan perimmäisenä tavoitteena on paitsi kierrättää, myös vahvistaa työntekijöiden arjen hallintaa ja ammatillista osaamista sekä edistää heidän työ- ja toimintakykyä. Työjaksot ovat kolmen kuukauden mittaisia. – Rakennustarvikekierrätys toimii myös työkokeilupaikkana silloin, kun arvioidaan työntekijän todellista työ- ja toimintakykyä, sekä selviytymistä työn fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä, kertoo ohjaajana toimiva Henri Ervasti. Muuntamo toimii myös tuetun työllistymisen tukityöpaikkana. – Olemme sosiaalinen yhteisö, joka ohjaa ja avustaa työtoiminnassa olevia työntekijöitä heille laadittujen aktivointi- ja kuntoutussuunnitelmien mukaisesti, hän...

lue lisää

Satojen miljoonien suunnitelmat

Kirjoittanut klo 9.25 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Tropiikki rakentaa aiottua nopeammin, myös yksityisten loma-asuntojen rakentaminen on vilkastumassa Kuusamossa   Kuusamossa puhaltavat suotuisat tuulet rakentamisen suhteen. Tropiikki on rakentanut ja rakentamassa kylpyläalueelle vajaassa vuodessa jo kahdeksalla miljoonalla eurolla uusia loma-asuntoja. Myös yksityisten loma-asuntojen rakentaminen näyttää vilkastuvan. Kaikkiaan Kuusamossa on vireillä erilaisia hankkeita jopa 800 miljoonan euron edestä, laskee kaupunginjohtaja Jouko Manninen.   – Meidän pitää tehdä kovasti töitä ja onneakin tarvitaan, jotta suunnitelmat toteutuvat. Todennäköisenä pidän vähintään 100 miljoonan euron investointien toteutumista lähivuosikymmeninä, kaupunginjohtaja Jouko Manninen sanoo. Hän iloitse Tropiikin alueen kehityksestä, mutta muistuttaa, että listalla on seuraavien 20 vuoden aikana jopa 800 miljoonan euron investoinnit, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat. – Rukan alue, biojalostamo, toimistohotelli sekä tietysti Maaninkavaaran tuulipuisto, listaa Manninen julkisuudessa jo esillä olleita muita hankkeita. Suurin yksittäinen kohde on Maaninkavaaran tuulipuisto. Kuusamon ja Posion rajamaille suunnitellaan jopa 70 voimalan suuruista ja 400 miljoonan euron arvoista puistoa. Hanke on edennyt ympäristövaikutusten arviointiprosessiin.   Kaupunki vauhdittaa kaavoittamalla   Mannisen mukaan kaupungin tehtävä on vauhdittaa hankkeiden toteutumista esimerkiksi kaavoituksella ja luomalla muita edellytyksiä. Hyvä esimerkki kaupungin aktiivisesta otteesta on Tropiikin seutu. Kuusamon kaupungin ja Holiday Club Oy:n yhteistyösopimus velvoittaa yhtiötä rakentamaan alueelle kymmenen vuoden aikana kymmenellä miljoonalla eurolla. Holiday Club Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tengmanin mukaan Tropiikin alueen voimallinen kehittäminen ei onnistuisi ilman Kuusamon kaupungin aktiivisuutta. Yhteistyösopimuksessa kaupunki möi rakennusmaata alueelta ja muun muassa sitoutui kustantamaan puolet uudesta avantouintikeskuksesta. Sen rakentaminen alkaa syksyllä. – Alueelle tarvitaan lisää aktiviteetteja ja avantouintikeskus edustaa sellaista parhaimmillaan. Tengman sanoo, että aluekehittämisessä kaupungin mukanaolo on oleellisen tärkeää. – Mutta niin, että kaupungin investoinnit ovat toiminnoissa, joista ei tule suoraan tuottoja vaan välillisesti esimerkiksi rakentamisen mahdollistajana. Yksityiset kyllä investoivat seiniin ja tuoleihin.   Kysyntä määrää investoinnit   Holiday Club Oy ja Kuusamon kaupunki solmivat yhteistyösopimuksensa reilu vuosi sitten. Sen jälkeen Tropiikin alueella on valmistunut tai rakenteilla vapaa-ajanasuntoja yli viiden miljoonan euron arvosta. – Vastikään olemme tehneet päätöksen seuraavasta, kolmen miljoonan euron hankkeesta eli vajaassa vuodessa ollaan jo kahdeksassa miljoonassa, Tengman laskee. Hän vakuuttaa, että sovitut kymmenen miljoonaa täyttyvät jo lähivuosina ja sen lisäksi rakennetaan merkittävästi enemmän. – Onko se 15, 20 vai 25 miljoonaa euroa, sen päättää kysyntä.   Usko matkailun kasvuun vahva   Holiday Clubin mittavien investointien taustalla on myös usko matkailun kansainvälistymisen kasvuun. – Olemme olleet Kuusamossa kohta 20 vuotta ja kehittyneet vuodesta toiseen suunnitelmien mukaan. Jos seinät kumisisivat täällä tyhjyyttään, emme tietenkään investoisi alueeseen tällaisia summia. Asiakkaat ovat kiinnostuneita kohteesta ja se riittää meille. Tähän asti Holiday Clubin ykköskohteita ovat olleet Vuokatin Katinkulta ja Saimaa. Kuusamo on keikkunut kolmantena. – Tänä vuonna Kuusamo on meidän investoinneissamme selvä ykkönen.   Rakennuslupia aiempaa enemmän   Myös yksityinen lomarakentaminen on vilkastumassa Kuusamossa parin hiljaisemman vuoden jälkeen. Johtava rakennustarkastaja Hannu Hiltula sanoo, että rakennuslupia on haettu tänä vuonna edellisvuosia vilkkaammin. Vuoden ensimmäisen viiden kuukauden aikana rakennuslupa on myönnetty 24 uudelle vapaa-ajanasunnolle. Edellisvuonna rakennuslupia myönnettiin 44:lle, vuonna 2014 58:lle ja vuonna 2013 peräti 71 uudelle vapaa-ajanasunnolle. – Hienoista kasvua notkahdusvuoden jälkeen on havaittavissa, hän tulkitsee...

lue lisää

KAO tiivistää tilojaan Kuusamossa

Kirjoittanut klo 10.24 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  ”Mieluummin säästetään seinistä kuin opetuksesta ja henkilökunnasta” Entisen kauppaoppilaitoksen tilat tyhjenevät opetuskäytöstä lähes täysin   Ammatillisen koulutuksen tilat myllätään Kuusamossa. Kainuun ammattiopisto hakee vuositasolla noin 200.000 euron säästöjä luopumalla lähes kokonaan vanhasta kauppaoppilaitoksesta ja sijoittumalla uudelleen koulualueen muihin rakennuksiin. – Haemme säästöjä mieluummin seinistä kuin opetuksesta ja henkilökunnasta, sanoo KAO:n Kuusamon toimipaikan koulutusjohtaja Anne Koski-Heikkinen. Uudet tilat ovat opettajien ideoimat. Tyhjäksi jää lähes 3.000 neliötä kaupungin omistamaa hyväkuntoista opetus- ja toimistotilaa.   Koulutusjohtaja Anne Koski-Heikkinen seisoo keskellä remonttia entisissä media-assistenttien tiloissa. Oulangantien puoleisesta seinästä löytyneet ikkunat on avattu jälleen ja tilasta rakennetaan suuri ja valoisa opetus- ja kokoontumistila. Kuusamon kaupunki remontoi 1970-luvulla valmistuneita rakennuksia Kainuun ammattiopiston muuttuneisiin tarpeisiin. Alun perin tarkoitus oli kunnostaa opetuskeittiöt, mutta hanke on siirtynyt tuonnemmaksi. Kaupungin myöntämät varat käytetään nyt muihin tilamuutoksiin.   Lähihoitajat lukion puolelle   Niin sanottu Oppi 3 -rakennus eli entinen kauppaopisto tyhjenee opetuskäytöstä lähes täysin. Rakennukseen jää hiusalan opetus sekä yksi luokkahuone yläkertaan. Nykyisistä vuokralaisista tiloissa jatkaa myös autokoulu ja kaupunki etsii parhaillaan uusia toimijoita rakennukseen. – Lähihoitajat siirtyvät lukion tiloihin. He saavat käyttöönsä yhden hoitostudion, mutta muu opetus järjestetään limittäin lukiolaisten kanssa, kertoo Koski-Heikkinen. Myös sote-alan opettajille muutos on suuri, sillä he jakavat ensi syksystä lähtien opettajanhuoneen lukion opettajien kanssa. – Uusi työyhteisö tietysti vähän jännittää, mutta on samalla mielenkiintoinen mahdollisuus, sanoo sote-alan ammatillinen opettaja Anne Meriläinen.   Tekemällä oppimista   Oppi 3:stä siirtyvät pois myös liiketalouden ja matkailualan opiskelijat sekä yhteisten aineiden opetus. Matkailulle ja liiketaloudelle kunnostetaan kokonaan uuden tyyppinen oppimisympäristö puusepiltä vapautuviin halli- ja luokkatiloihin. Puualan koulutus päättyy Kuusamossa vuoden kuluttua, kun viimeiset opiskelijat valmistuvat. Yhteisten aineiden opetus jalkautuu kampuksen kaikkiin opetustiloihin. Myllerryksessä on myös sähköpuoli. Ammatillisen opettajan Tommy Vallioniemen mukaan suunnitelmia oli jo ennen säästöpäätöstä. Ensi syksystä lähtien teoriaopetus toteutetaan samassa tilassa työsaliopetuksen kanssa. – Uusi opetussuunnitelma korostaa tekemällä oppimista. Halusimme rakentaa oppimisympäristön tätä ajatusta tukevaksi. Se tarkoittaa perinteisestä luokkaopetuksesta luopumista, Vallioniemi kertoo. Opettajien itsensä ideoimissa uusissa tiloissa korostuu myös yhteisöllisyys. Esimerkiksi henkilökohtaisista työhuoneista luovutaan, kun toimintoja tiivistetään. – Työyhteisö varmasti tiivistyy, uskoo laaja-alainen erityisopettaja Mika Pesonen. Yhteisöllisyyttä korostaa myös Oppi 1 -tilan aulaan rakennettava opiskelijoiden ja opettajien yhteinen kahvila- ja myymälätila.   75 minuutin opetustunnit   Paitsi oppimisen ympäristö ja kulttuuri, muuttuvat KAO:lla Kuusamossa syksyllä myös opetustunnit. Käyttöön otetaan 75 minuutin mittaiset opetustuokiot, jotka ovat rytmittäneet opetusta lukion puolella jo vuosia. Aamupäivään kuuluu kaksi opetusrupeamaa ja sen jälkeen tunnin mittainen ruokatauko. – Muutokset ovat isoja, mutta välttämättömiä. Haluamme tarjota edelleen monipuolista opetusta henkilökunnasta ja opetuksen tasosta tinkimättä. Siksi säästämme mieluummin seinistä, koulutusjohtaja Koski-Heikkinen sanoo. Ensi syksyn uudet opiskelijat ovat selvillä 16. kesäkuuta, kun yhteishaun tulokset julkistetaan. – Hakijoita oli todella hyvin. Aloituspaikkoja meillä on edellisvuosien tavoin 124, kertoo opinto-ohjaaja Jaana Pesonen. Kuusamossa alkavat elokuussa nuorisoasteella liiketalouden, matkailun, sote-alan, talonrakentajien, sähkö- sekä hotelli- ja ravintola-alan perusopinnot. Niiden lisäksi syyskuussa käynnistyvät aikuisille suunnatut parturi-kampaajaopinnot.       Tyhjilleen jäävät tilat kiinnostavat   Kainuun Ammattiopistolle tyhjilleen jäävät noin 3.000 neliön tilat entisessä kauppaopiston kiinteistössä ovat herättäneet kiinnostusta Kuusamossa. Yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen mukaan tilantäyttökeskustelut ovat kuitenkin vielä kovasti kesken. – Kysyntää on ilmaantunut mukavasti, hän kertoo. Tiloja on julkisuudessa sovitettu muun muassa järjestötaloksi, mutta Mankisen mukaan järjestöjen ensisijaiseksi kokoontumistilaksi suunnitellaan tällä hetkellä kirjaston...

lue lisää