ERÄTUKKU AVAA UUDEN MYYMÄLÄN KUUSAMOON

Kirjoittanut klo 16.54 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Erätukku Oy avaa myymälän Kuusamoon osoitteeseen Kitkantie 5. Myymälän avajaisia vietetään torstaina 18.2. klo 10 alkaen. ”Olemme olleet Kuusamossa useamman kerran ns. kausimyymälällä, ja saamamme asiakaspalautteen perusteella Kuusamossa on kovasti toivottu Erätukun pysyvää myymälää. Nyt se on käymässä toteen, meillä on tarkoitus olla Kuusamossa pitkälle tulevaisuuteen”, lupaa Erätukun kenttäjohtaja Heikki-Pekka Alakärppä.. ”Tervetuloa tutustumaan myymäläämme ja tekemään Hirveen hyviä ostoksia!” ”Kuusamossa avattava uusi myymälä on jo 21. myymälä ketjussamme. Kuusamon ja sen ympäristön kunnissa asuu paljon aktiivisia eräilijöitä ja ulkoilijoita, joita haluamme palvella mahdollisimman hyvin lähellä olevalla myymälällä”, kertoo Alakärppä. Erätukku on Suomen johtava ulkoilun, retkeilyn, metsästyksen ja kalastuksen ostospaikka. Erätukun omilla merkeillä valmistettavat asut ja jalkineet suunnitellaan suomalaisiin olosuhteisiin suomalaisten suunnittelijoidemme toimesta. Kotimainen suunnittelu takaa, että tuotteet sopivat erinomaisesti vaativiin...

lue lisää

Oulanka ylsi ennätyssuosioon

Kirjoittanut klo 10.02 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Koillismaan kansallispuistot sekä retkeily- ja suojelualueet toivat aluetalouteen viime vuonna 33,8 miljoonaa euroa   Oulangan kansallispuistossa ylitettiin viime vuonna yli 200.000 käynnin raja, mikä on kaikkien aikojen kävijäennätys. Oulangan kansallispuisto perustettiin 60 vuotta sitten, ja sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Koillismaan alueella sijaitsevat kansallispuistot sekä retkeily- ja suojelualueet toivat aluetaloudelle viime vuonna lähes 34 miljoonan euron potin.   Suomen suosituin kansallispuisto on edelleen Pallas-Yllästunturi 525.600 käynnillään. Oulanka on listalla neljäntenä edellään Urho Kekkosen ja Nuuksion kansallispuistot. Riisitunturin kansallispuistossa vieraili viime vuonna lähes 25.000 retkeilijää ja Syötteelläkin yli 40.000. Myös retkeilyalueet kasvattivat suosiotaan. Hossassa kirjattiin 53.000, Iso-Syötteellä 27.200 ja Kylmäluomalla 24.700 vierasta. Rukalla sijaitseva Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueen löysi viime vuonna 54.800 retkeilijää.   Oulanka tuotti 19 miljoonaa   Koillismaan alueella sijaitsevat kansallispuistot sekä retkeily- ja suojelualueet toivat aluetaloudelle viime vuonna yhteensä lähes 34 miljoonan euron potin. Luvussa eivät ole mukana Pudasjärven Syötteen kohteet. Suurin tuotto tuli luonnollisesti Oulangan kansallispuistosta, jonka kokonaistulovaikutukseksi arvioitiin 19 miljoonaa euroa. Luku kasvoi edellisvuodesta lähes viidellä miljoonalla eurolla. Riisitunturin tulovaikutus oli 3,6, Hossan 2,4, Kylmäluoman 1,7 ja Valtavaaran peräti 7,1 miljoonaa euroa. Kansallispuistot toivat myös valtakunnallisesti lähiseudulleen aiempaa enemmän rahaa. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat viime vuonna yhteensä 141,1 miljoonaa euroa. Kokonaistulovaikutus kasvoi 12,5 prosenttia eli 15,7 miljoonaa euroa. – On muistettava, että kansallispuistojen kävijöiden rahan käytön vaikutus on vain yksi osa kansallispuistojen hyödystä paikallistaloudelle ja koko Suomen taloudelle. Kansallispuistokäynneillä on myös huomattavaa kansanterveydellistä vaikutusta, ja lisäksi ne ovat olennainen osa Suomen maabrändiä ja matkailuteollisuutta, luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen Metsähallituksesta toteaa. Kansallispuistoissa kulkijat tuovat tuloja niin ruokakauppiaalle ja ravintolayritykselle kuin mökinvuokraajalle ja elämysretken järjestäjälle. – Toisaalta tiedetään kävijätutkimuksista, että juuri kansallispuistot ovat yksiä matkailualueiden merkittävimpiä vetovoimatekijöitä, joita ilman käyntimäärät ja sitä myöten rahan kulutus jäisi pienemmiksi, Väisänen sanoo.   Kansallispuistojen ympäröimä Koillismaa   Selityksiä Oulangan vetovoimalle on monia, mutta tärkein on monimuotoinen luonto. – Puisto on luontotyypeiltään ja lajistoltaan Suomen arvokkain ja biodiversiteetiltään rikkain suojelualue, luonnonsuojelun aluepäällikkö Pirkko Siikamäki Metsähallituksesta toteaa. – Kuusamoa voisi kutsua kansallispuistojen pääkaupungiksi. Kun Hossan kansallispuisto perustetaan 2017, olemme neljästä ilmansuunnasta puistojen ympäröimänä, hehkuttaa toimitusjohtaja Mats Lindfors Ruka-Kuusamon matkailusta.   FAKTAT Miten paikallistaloudelliset vaikutukset oikein lasketaan? Metsähallituksen luontopalvelut selvittää vuosittain kaikkien kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden sekä muutamien muiden, matkailullisesti merkittävien suojelualueiden kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset. Talousvaikutukset lasketaan Metsähallituksen luontopalvelujen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä kehittämällä menetelmällä, joka perustuu Yhdysvalloissa luotuun MGM2-malliin. Menetelmässä hyödynnetään käyntikertatietoja, kävijöiden rahankäyttötietoja sekä rahan kiertämistä paikallistaloudessa kuvaavia kertoimia. Kokonaistulovaikutukset tarkoittavat kävijöiden rahankäytöstä vuosittain lähialueelle syntyviä välittömiä ja välillisiä...

lue lisää

Kuusamossa väännetään yksityisteistä

Kirjoittanut klo 9.00 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kaupunginvaltuusto päättää kuka maksaa ja mitä yksityisteiden kunnossapidosta ja niiden auraamisista   Yksityisteiden kunnossapidon ja avustusehtojen uusimisesta on kasvanut kiista Kuusamossa. Suunnitelman mukaan vuoden 2019 alussa voimaantulevat uudet ehdot ajautuivat karille maanantaina kaupunginhallituksessa, kun se yllättäen äänesti entisen käytännön puolesta. Sen mukaan Kuusamon kaupunki huolehtii teitten kunnosta. Lopullisesti asiasta päättää kaupunginvaltuusto.   Kaupunginhallitus äänesti asiasta keskustan Veli Määtän tekemän esityksen jälkeen. Määttä esitti, että kaupunki ei ota käyttöön uutta ohjeistusta, vaan pitäytyy entisessä eli hoitaa tiet itse. Määtän mukaan toistaiseksi ei ole saatu riittävää selvitystä siitä, mitkä uusien avustusehtojen kustannukset olisivat. Määtän esitystä kannattivat Joukamo Kortesalmi (ps.) ja Jyrki Saarela (kesk.). Esitys voitti esittelijän ehdotuksen uusista avustusperusteista äänin 7-5.   Olot muuttuvat ja raha käy vähiin   Yksityisteiden kunnossapidon ja peruskorjauksen avustusehtojen uusiminen on tullut ajankohtaiseksi muuttuneiden olosuhteiden ja kiristyvän taloustilanteen vuoksi. Kaupunki haluaa vastuuttaa yksityisteiden käyttäjiä nykyistä enemmän niiden ylläpidosta. Tällä hetkellä toimitaan vuonna 2008 päätettyjen avustusperusteiden mukaisesti. Kuusamon kaupunki maksaa määrärahan puitteissa raha- tai työsuoriteavustus yksityisen tien kesä- ja talvikunnossapitoon. Avustuskelpoinen on nyt sellainen pysyvän asutuksen käyttämä tie tai tie, jolla on koko paikkakuntaa ajatellen huomattavaa liikenteellistä merkitystä ja täyttää muuten avustusperusteissa määritellyt asiat.   Tiukat ehdot tien pituudelle   Valmistellun esityksen mukaan kunnossapitoavustuksen määrään vaikuttavia tekijöitä olisivat vastaisuudessa tienpituus, tien laatu, käyttötarkoitus, käyttömäärä, osakasmäärä ja ulkopuolisten käyttäjien määrä. Näiden kriteerien perusteella tiet jaettaisiin kolmeen eri luokkaan. Uuden yksityistien rakentamista ei enää avustettaisi, mutta peruskorjausta tuettaisiin valtuuston vuosittain myöntämien määrärahojen puitteissa. Avustettavan yksityistien pitäisi olla vähintään 200 metriä pitkä ja henkilöautolla ajokelpoinen. Avustusta ei myönnettäisi pelkästään maa- tai metsätalouskäytössä olevalla tai vapaa-ajan asunnolle johtavalle tielle eikä myöskään asemakaava-alueella olevalla tielle tai sen osalle. Jokaiselle tielle laskettaisiin myös omavastuuosuus. Vakituisesti asutulle asunnolle se olisi 25 metriä ja lomakiinteistölle 50 metriä. Omavastuuosuus olisi kuitenkin enintään puolet avustuskelpoisesta tienpituudesta. Useamman kuin yhden osakkaan yksityisteiden tulee olla järjestäytynyt tiekunnaksi.   Valmisteltu jo monta vuotta   Yhdyskuntatekniikan lautakunta nimesi syksyllä 2013 toimikunnan valmistelemaan uusia avustusehtoja. Alun perin tarkoituksena oli ottaa uudet avustusperusteet käyttöön jo kesällä 2014. Aikataulu on kuitenkin venynyt ja nyt työryhmä esittää, että avustusehtojen muutos otettaisiin käyttöön kolmen vuoden siirtymäajalla 2019 vuoden...

lue lisää

Koillismaan kaupat aikaistavat ja myöhäistävät aukioloaikojaan

Kirjoittanut klo 9.23 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kauppiaat ottivat uudistuksen ilolla vastaan – kuluttajat ratkaisevat, mihin lopultapäädytään   Kaupat ovat saaneet vuodenvaihteesta lähtien pitää ovensa auki milloin haluavat. Jopa ympäri vuorokauden avoinna olemisen mahdollistava lakimuutos näkyy myös Koillismaalla entistä varhaisempina ja myöhäisempinä aukioloaikoina. Joidenkin kauppiaiden mielestä päivittäisiä aukioloaikoja tärkeämpää on kuitenkin se, että matkailupitäjälle tärkeille juhlapyhille ei tarvitse enää anoa erillisiä aukiololupia.   Kauppojen ja kampaamoliikkeiden aukioloajat vapautuivat heti vuoden vaihteessa, joten myymälät saavat olla vapaasti auki viikonpäivästä ja myymälän koosta tai sijainnista riippumatta. Koillismaan Osuuskauppa laajensi aukioloaikojaan välittömästi vuoden ensimmäisellä viikolla. Toimitusjohtaja Henrik Karvosen mukaan uudet aukiolot ovat vasta ja kuluttajat ratkaisevat, mihin lopulta päädytään. Esimerkiksi Prisma on vastedes avoinna arkisin klo 8-21 ja sunnuntaisin klo 10–18. S-market Kuusamo palvelee arkisin klo 7-22 ja viikonloppuisin klo 22 saakka. Posion S-market ja Taivalkosken Jokijussi ovat avoinna arkisin klo 8-21. Posiolla pääsee vastedes sunnuntaisin ruokaostoksille klo 19 ja Taivalkoskella klo 21 saakka. Karvosen mielestä vapaiden aukioloaikojen merkitys korostuu ennen kaikkea päivittäisessä kulutuskäyttäytymisessä ja se on mahdollisuus niin suurille kuin pienillekin liikkeille. – Aukioloaikojen rajoittamiset ovat väärentäneet kaupan ja niiden sijaintien rakennetta. Vasta nyt me näemme, mitä kuluttuja todella haluavat, hän sanoo.   Citymarketissa mietitään vielä   Kuusamon Citymarketin kauppias Kim Ulander kertoo, että he eivät ole vielä tehneet päätöksiä laajennetuista aukioloajoista. – Niitä harkitaan ja mietitään vielä. Haluamme pohtia tarkkoja kellonaikoja huolella ja päätöksiä tehdään viimeistään ensi viikolla, hän sanoo. Ulanderin mielestä koillismaalaisille liikkeille vapaiden aukioloaikojen merkitys korostuu ennen kaikkea juhlapyhinä. – Ne, ja muut sesongit ovat myynnillisesti tärkeämpiä matkailupaikkakunnalle kuin yksittäiset tunnit päivien aluissa tai lopuissa, hän sanoo.   Palvelee matkailijoita   Samoilla linjoilla Ulanderin kanssa on K-market Kuusamon kauppias Heikki Pumpanen. Laajennetuista aukioloista hyötyvät ennen kaikkea matkailupitäjät ja suuremmat paikkakunnat. – Matkailijoita pitää palvella. Tähän asti laki on estänyt sen. Kaikenlainen säännöstely on sosialismia: kapitalismi on sitä, että kaikki pelaavat vapaasti ja ne, jotka pärjäävät, menestyvät. Muut tekevät konkurssin, Pumpanen sanoo. – Voittajia lakimuutoksessa ovat myös 400–1.400 neliön päivittäistavarakaupat sekä ostoskeskukset, hän sanoo. Hypermarkettien hän sitä vastoin ei usko hyötyvän muutaman tunnin lisämyyntiajasta, sillä niiden kulurakenne on Pumpasen mukaan liian suuri kuittaamaan mahdollinen lisämyynti.   Hävikki pienenee   Pumpasen isännöimä K-market laajensi aukioloaikojaan poikkeusluvalla jo muutama vuosi sitten ja kokemukset ovat olleet erittäin hyvät. Esimerkiksi joulu- ja tapaninpäivänä kaupassa asioi pitkälti toistatuhatta ihmistä. – Hävikki pienenee, myymälän kunto paranee ja myynti kasvaa myös illan lisätunnilla, hän listaa. K-market on avoinna joka päivä kello 22:een. Vapaat aukioloajat hyödyttävät kaupan lisäksi myös teollisuutta ja kuljetuksia, kauppias muistuttaa. Pumpanen sanoo laskeneensa, että vuositasolla nykyisestään pidennettävät aukioloajat tuovat kuusamolaisen K-kaupan työntekijöille noin 500 lisätyötuntia vuodessa.   Myös kampaamoyrittäjä haluaa palvella joustavasti   Nilon Hiuspisteen yrittäjä Jaana Mustonen sanoo, että vapautetut aukioloajat ovat hieno asia. Heti perään hän tosin myöntää, että on kyllä tähänkin asti pitänyt liikettään avoinna silloin, kun sille on ollut tarvetta. – Minusta on oleellista, että yrittäjät saavat itse päättää, mikä on parasta heidän liiketoiminnalleen ja asiakkailleen. Nyt lainsäädäntö ei ole enää esteenä. Uskon, että varsinkin juhlapyhien alla ja itsenäisyyspäivänä kampaamopalveluille on tarvetta, hän sanoo. Kampaamoala on Kuusamossa kilpailtu eikä sitä ratkaista pelkillä aukioloajoilla, tietää yrittäjä. Hyvä palvelu rakentuu pienistä asioista: Nilon Hiuspisteessä asiakas saa pesutuoliinsa halutessaan hieronnan ja ajan voi varata myös netin kautta. Vastikään käyttöönotettu nettiajanvaraus on yllättänyt yrittäjän ja tämän kolme vuokratuolityöntekijää. Palaute on ollut yksinomaan myönteistä. – Ajan voi nyt varata myös iltaisin tai viikonloppuisin. Aamulla sivuiltamme näkee, mihin aikaan päivästä on...

lue lisää

Kongolaiskaksikko laulaa hyvää mieltä Kuusamoon

Kirjoittanut klo 15.19 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kevin Kokon ja Manya Mashengon Kuusamo-videosta tuli hetkessä hitti   Hyvää mieltä ja hittiainesta, kommentoidaan Kuusamoon kotiutuneiden kongolaisten nuorten miesten Kevin Kokon ja Manya Mashengon Kuusamo-videota. Marraskuussa julkaistu Kuusamo My Mama Land -kappale kertoo Kuusamon luonnosta ja sen asukkaista. Internetin Youtube- ja Facebook-palveluissa julkaistua videota on katsottu jo yli 13.000 kertaa ja jaettu satoja kertoja. Laulajat itse sanovat, että kappale on kiitos Kuusamolle ja kuusamolaisille.   Syyskuussa Malawin pakolaisleiriltä Kuusamoon saapuneet 25 kongolaista ovat kotiutuneet uuteen kotikaupunkiinsa hyvin. 24-vuotias Kevin Koko sanoo, että parasta Kuusamossa ovat ihmiset ja kylmä talvi. – En ole tavannut missään muualla näin hymyileviä ja ystävällisiä ihmisiä, itsekin poikkeuksellisen hymyilevä ja ystävällinen lauluntekijä kertoo.   Kiitollisuudesta uuteen elämään   Kevin Kokon mukaan Mamaland Kuusamo -kappale syntyi kiitollisuuden tunteesta ja mahdollisuudesta uuteen elämään. Hän vakuuttaa jäävänsä Kuusamoon, sillä täällä on nyt hänen kotinsa ja perheensä. – Haluaisin opiskella musiikkia ja jatkaa sen tekemistä, lapsesta asti kuoroissa ja erilaisissa kokoonpanoissa laulanut Kevin Koko kertoo. Hän soittaa kitaraa ja rumpuja ja on löytänyt tiensä kuusamolaisiin musiikkipiireihin. Monipuolisesti erilaisia musiikkityylejä hallitseva kaksikko myös esiintyy mielellään. Kokemusta keikkailusta on muun muassa Rukalta sekä kuusamolaisista vanhustenyksiköistä.   Kuusamo-opisto kouluttaa   Myös 18-vuotias räppääjä Manya Mashengo haluaa jatkaa musiikin tekemistä. Nuoren miehen toiveissa on peruskoulun suorittaminen, kun syksyllä alkanut vuodenmittainen kotouttamiskoulutus on ohi. Suomen kieli taipuu molemmilta nuorilta miehiltä jo yllättävän hienosti. Kongolaisten kotouttamiskoulutus järjestetään Kuusamo-opistolla ja siihen osallistuvat kaikki aikuiset. Lapset ja alle 16-vuotiaat nuoret käyvät koulua Nilolla, missä he opiskelevat suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria Pasi Janhusen opetuksessa.   Jorma Satta saattoi videoksi   Julkisuutta ja paljon kiitosta saanut Mamaland Kuusamo -videon teossa apuna oli kuusamolainen musiikin monitoimimies Jorma Satta, joka saattoi laulun videoksi ja vastasi myös sen äänityksestä. Laulu kertoo Kuusamon kauneudesta, kylmyydestä ja kongolaisten silmissä ihmeellisestä luonnosta. Video kuvaa Kevin Kokoa ja Manya Mashengoa seikkailemassa eri puolilla kaupunkia, koulussa ja tietysti studiolla. Laulu toivottaa kaikki maailman ihmiset tervetulleiksi Kuusamoon. Äänitteellä lauletaan ja räpätään suomeksi, englanniksi ja swahiliksi. Videon löytää muun muassa Youtube-palvelusta hakusanalla Mamaland...

lue lisää

Venäläiset tulevat taas

Kirjoittanut klo 12.37 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Venäläisten matkailijoiden ennakkovarausten määrä on yllättänyt Kuusamon matkailuväen myönteisesti   Rukan joulu on takuuvarmasti valkoinen ja sen ovat huomanneet myös venäläiset matkailijat. Ruka-Kuusamo Matkailun toimitusjohtaja Mats Lindforsin mukaan venäläisten matkailijoiden ennakkovarausten määrä on yllättänyt Kuusamon matkailuväen myönteisesti. Venäläisten lisäksi Rukalle ja Kuusamoon odotetaan jouluksi ja vuodenvaihteeksi tuhansia suomalaisia ja satoja britti- sekä hollantilaismatkailijoita.   – Näyttää hyvältä. Varaustilanne on kutakuinkin viime vuoden kaltainen, mutta jos venäläisten tulo toteutuu, joulun jälkeisistä viikoista tulee erinomaiset, Lindfors sanoo. Venäläisten viime viikkoina syntyneen matkustusinnon syynä Rukalle ja Kuusamoon on Lindforsin mukaan toisaalta maailmanpoliittinen tilanne ja toisaalta ruplan kurssin vakiintuminen. Sen kurssi on nyt ennakoitavissa paremmin kuin vielä vuosi sitten, olkoonkin, että venäläisten ostovoima ei vielä ole takavuosien kaltainen. – Egyptin ja Turkin sijaan haetaan nyt vaihtoehtoisia matkakohteita. Ruka koetaan rauhallisena ja turvallisena matkakohteena perheille. Kuusamo on vanha, tuttu suunta, jonne on taas hyvä palata, hän sanoo.   Valkoinen joulu houkuttelee   Rukan ja Kuusamon valtteina ovat valkoinen joulu ja oikea talvi. – Sitä arvostavat niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin vieraamme. Rukalla ja Kuusamossa voi peuhata lumessa, rinteet ja ladut ovat erinomaisessa kunnossa ja koiravaljakko- ja kelkkakausi pääsemässä parhaaseen vauhtiin. Monipuolisesta tapahtumatarjonnasta jokainen löytää omansa, Lindfors lupaa.   Kaikki rinteet auki jouluksi   Paikallisjohtaja Matti Parviaisen mukaan Rukakeskuksen tavoitteena on avata kaikki rinnealueet eli 34 rinnettä ja 21 hissiä viimeistään joulun aatonaatoksi. Tällä hetkellä avoinna on 17 rinnettä ja yhdeksän hissiä. Rinteissä on viilettänyt päivittäin keskimäärin yli 800 laskettelijaa ja lautailijaa. – Sääennusteet lupaavat Kuusamoon pakkasta ja talvista säätä eli lumetusolosuhteet ovat ihanteelliset. Myös hiihtoladut on saatu hyvään kuntoon. Rukan kaikki valaistut ladut ovat jo hiihdettävissä ja Kuusamon keskustankin laduista...

lue lisää

Kaivosäänestystä ei tule

Kirjoittanut klo 9.31 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Valtuustoaloite kaatui Kuusamossa maanantaina äänin 22–20   Kuusamossa ei järjestetä neuvoa-antavaa kansanäänestystä kaivoksista ja niiden sijoittumisista paikkakunnalle. Lähinnä keskustalaisten valtuutettujen ajama aloite kaatui kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina äänin 22–20. Äänestystä edelsi kipakka keskustelu siitä, mikä on valtuuston rooli ja mihin valtuutettuja tarvitaan kaavojen laadinnassa.   Aloite kansanäänestyksen järjestämisestä kaivosasiassa tehtiin jo kesällä. Aloitteen taustalla on parhaillaan työn alla oleva strateginen yleiskaava, jonka kaivosmerkinnöistä on käyty tiukkasävyistä keskustelua jo parin vuoden ajan. Valtuustoaloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä allekirjoitti 17 kaupunginvaltuutettua. Allekirjoittaneiden mukaan äänestyksellä saataisiin paikallisten, Kuusamossa kirjoilla olevien selkeä kanta siitä, halutaanko Kuusamon kaupungin alueella harjoittaa kaivostoimintaa vain. – Kaivoskeskustelu Kuusamossa herättää jatkuvasti vahvojakin mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Tämä tuo haastetta myös poliittiseen päätöksentekoon, koska kaivosaihetta sivutaan myös asioissa, joihin kaivoskeskustelu ei välttämättä ollenkaan kuulu. Tämä vie resursseja keskittymisestä päätöksenteossa Kuusamon kehityksen parhaaksi, perusteltiin aloitetta. Kansanäänestyksestä haluttiin neuvoa-antava eli lopullinen päätösvalta kaivosmerkinnöissä olisi säilynyt äänestyksen jälkeenkin valtuutetuilla.   Keskusta toi asian valtuustoon   Keskustan valtuustoryhmä päätti sunnuntaina pitämässään kokouksessa esittää kansanäänestyksen järjestämistä, vaikka kaupunginhallituksen aiemman kannanoton mielestä sitä ei tarvita. Kaupunginhallituksen mukaan valtuuston tehtävänä on linjata yleiskaavan jatkovalmistelun keskeiset asiat. Keskustan Kirsti Karvosen mukaan mahdollisen kansanäänestyksen järjestäminen olisi tarkoittanut myös epäluottamusta kaupunginhallitukselle. Sekä Karvonen että saman ryhmän Pauli Saapunki muistuttivat valtuuston tehtävästä: valtuutetut on valittu päättämään eikä vaikeita asioita saa sysätä kaupunkilaisten päätettäväksi. Ennen äänestystä keskusteltiin myös mahdollisesta kysymysten asettelusta. Keskustan ryhmäkokouksessa tehty kysymyspatteristo kyseenalaistettiin ja koettiin turhan vaikeaksi.   Kuuleminen  on demokratiaa   Kansanäänestystä kannattaneen keskustan Juha Säkkisen mielestä äänestyksen järjestämisellä ei menetettäisi mitään, vaan päinvastoin. Hänen mielestään kansalaisten kuuleminen on osa demokratiaa. Keskustan esityksessä kansanäänestys kaivosasioista olisi järjestetty huhtikuun alussa. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan puheenjohtaja Jarkko Tammen mukaan muutaman kuukauden tauko kaavan valmistelussa ei olisi merkinnyt mitään, sillä hän arvioi strategisen yleiskaavan valmistelutyön kestävän vielä vuosia. Tähän asti kaavatyön tavoitteena on ollut saada yleiskaava toiselle lausuntokierrokselle ensi vuoden alkupuolella.   Luonnonvarakysely kertoo mielipiteen   Vasemmistoliiton Anne Murto muistutti puheenvuorossaan, että kansalaisia on kuultu yleiskaavan valmistelussa jo lukuisia kertoa. – Kuusamossa on järjestetty lukuisia kuulemistilaisuuksia sekä yleisiä keskustelun paikkoja. Ei tähän mitään kansanäänestystä tarvita, hän totesi. Myös SDP:n, perussuomalaisten ja vihreiden ryhmät olivat äänestyksen järjestämistä vastaan. Demarien Päivi Käkelä epäili, josko arvioitu 25.000 euroa riittäisi kuusamolaisten kuulemiseen. Vihreiden Mika Flöjtin mielestä luonnonvarakysely kertoo selkeästi sen, mitä mieltä kuusamolaiset kaivoksista Pohjois-Kuusamoon ovat.   Kokoomus ja  keskusta hajosivat   Äänestyksessä kokoomuksen ja keskustan ryhmät hajosivat. Kaupunginhallituksen esityksen puolesta eli ei-kansanäänestykselle äänestyvät kokoomuslaisista Matti Ervasti, Martti Turunen ja Harri Laurila sekä keskustalaisista Henna Hentilä-Määttä, Tuomo Hänninen, Kirsti Karvonen, Elina Kemppainen, Timo Majava, Mika Määttä ja Pauli Saapunki. Perussuomalaisten Kimmo Karjalainen, Joukamo Kortesalmi, Vuokko Käsmä, Krista Poutanen ja Esko Törmänen, vihreiden Mika Flöjt, Jyrki Mäkelä ja Pekka Virtanen, SDP:n Päivi Käkelä ja Leena Mustonen sekä vasemmistoliiton Tuija Karjalainen ja Anne Murto olivat myös kansanäänestyksen järjestämistä vastaan. Kansanäänestyksen järjestämiselle antoivat äänensä kokoomuksen Hannu Ervasti ja Tuula Mustonen sekä keskustan Hemmo Heiskanen, Antti Hokkinen, Heikki Härkönen, Pertti Juutinen, Heikki Kallunki, Juhani Määttä, Taisto Määttä, Veli Määttä, Tiina Tiermas, Hannu Poussu, Vesa Ronkainen, Jyrki Saarela, Liisa Siikaluoma, Juha Säkkinen, Osmo Säkkinen, Jarkko Tammi, Salme Sahi ja Hannu Tuovila. Äänestyksen ja lähes 12 tunnin työn jälkeen väsynyt valtuusto kävi vielä yleiskaavan kimppuun laatimalla muistutusten pohjalta tehtyjä uusia ohjeita yleiskaavaehdotukseen...

lue lisää

KUUSAMON JUUSTON TOIMITUSJOHTAJA VAIHTUU

Kirjoittanut klo 9.26 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Kuusamon Juusto Oy:n hallitus on nimittänyt yhtiön uudeksi siirtymäkauden toimitusjohtajaksi 1.1.2016 alkaen FM Esko Saajannon 54. Kuusamon Juuston pitkäaikainen toimitusjohtaja Jouko Juntunen siirtyy eläkkeelle jatkaen asiantuntijatehtävissä 30.6.2016 saakka.   ”Kuusamon Juuston ensimmäiset vuodet ovat olleet erittäin haastavia ja työn täyteisiä. Uusien omistajien myötä ovat yhtiön kasvu ja taloudellinen asema saatu nousuun.  Nyt on sopiva aika siirtyä eläkkeelle,” sanoo Jouko Juntunen. Saajanto on seurannut yhtiön toimintaa läheltä jo liki kahden vuoden ajan josta viime kuukaudet hallituksen jäsenenä.  ”Yhtiössä tehdyt linjaukset ja toimenpiteet ovat vieneet kehitystä oikeaan suuntaan. Tarkoituksenani on osaltani luoda ja vahvistaa edellytyksiä, joilla yhtiön positiivinen kehitys edelleen nopeutuu ja vahvistuu. On erinomaisen hienoa lähteä luotsaamaan puhtaista kotimaisista raaka-aineista korkealuokkaisia tuotteita valmistavaa yhtiötä.”     Syksyn aikana tehdyt pääomajärjestelyt ovat mahdollistaneet Kuusamon Juuston tuotannon ja myynnin kasvun. Tämän myötä yrityksen kannattavuus on parantunut oleellisesti. Kasvun myötä yritys pystyy entistä paremmin vastaamaan asiakkaitten...

lue lisää

Monitoimihalli yhdistää lajit

Kirjoittanut klo 10.08 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Seuraavaksi Kuusamossa selvitetään nykyisen jäähallin siirtäminen jalkapallohalliksi   Kuusamolaiset saavat valtakunnallisestikin ainutlaatuisen monitoimihallin vuonna 2018, mikäli hankkeen rahoitus etenee suunnitellusti. Nykyisen jäähallin paikalle rakennettava uusi jäähalli yhdistetään liikuntahalliin siten, että katsomosta on näköyhteys molempiin halleihin. Seuraavaksi Kuusamossa selvitetään, voidaanko uuden hallin alta väistyvä nykyinen jäähalli siirtää kipeästi kaivatuksi jalkapallohalliksi monitoimihallin viereen.   – Juuri sitä, mitä on kaivattu, kommentoi suunnittelutyöryhmässä mukana ollut Kuusamon Pallo-Karhujen edustaja Raimo Lohilahti uutta monitoimihallia. – Liskokauden vaihtolämpöisistä päästään nyt nisäkkäiden tasalämpöön, kiteyttää puolestaan liikuntapalveluiden tulosyksikön vetäjä Jukka Makkonen. Uuden jäähallin lämpötila on +8 astetta eli nykyistä tuntuvasti enemmän.   Kaikkien lajien harrastuspaikka   Kuusamon uuden monitoimihallin suunnittelun lähtökohtana on ollut monitoimisuus. Halli on suunniteltu siten, että se mahdollistaa mahdollisimman monen lajin harrastamisen. Jäähalli yhdistyy katsomon ja kahvion kautta liikuntahallin laajennusosaan, jossa voi remontin jälkeen muun muassa pelata salibandya täysimittaisella kentällä sekä harrastaa lento- ja koripalloa oikeankokoisilla areenoilla. Uimahalli valmistuu osaksi monitoimihallia jo ensi kesänä ja yleisurheilutilakin on liikuntahallin laajennuksen jälkeen hieman ehompi, kun sen ilmastointi uusitaan. – Suunnitteluvaiheessa on kuultu urheiluseurojen edustajia ja heidän toiveitaan on otettu huomioon eurojen sallimissa rajoissa, kertoo Kuusamon kaupungin rakennuttajainsinööri Jyrki Oikarinen.   Kaupunkilaiset kommentoimaan   Seuraavaksi hallisuunnitelmiin voivat tutustua kaikki kuntalaiset ja ottaa niihin kantaan. – Jos esiin tulee hyviä, toteuttamiskelpoisia ehdotuksia, ne voidaan vielä huomioida, lupaa kaupungin kiinteistöpäällikkö Anne-Kaisa Olva. Kuusamon kaupungin nettisivuille avataan tänään keskiviikkona sivusto, jossa voi tutustua monitoimihallin suunnitelmiin ja kommentoida niitä. Osana uutta monitoimihallia kaupunki selvittää vielä liikuntakeskuksen ympäristöaluetta ja pohtii mahdollisuuksia siirtää nykyinen jäähalli lähemmäksi liikuntapuistoa ja remontoida siitä ympärivuotinen harjoitushalli jalkapalloilijoille. – Myös hallia ympäröivät kevyen liikenteen väylät sekä risteysalue Kitkantielle pitää miettiä uusiksi, Olva kertoo.   Mahdollisuus myös elinkeinoelämälle   Raimo Lohilahti muistuttaa, että uusi, noin viiden miljoonan euron hintainen monitoimihalli palvelee ennen kaikkea nuoria urheilun harrastajia, mutta on merkittävä mahdollisuus myös alueen elinkeinoelämälle. – Tässä hallissa on mahdollisuudet esimerkiksi mittavien jääkiekon kesäturnausten ja vaikka konserttien järjestämiseen, hän sanoo. Konsertit, messut ja muut massatapahtumat ovat mahdollisia, jos halliin hankitaan erillisenä investointina jäätä suojaavat...

lue lisää