Kuusamoon kaivataan paikallisia juuresten ja vihannesten tuottajia

Kirjoittanut klo 9.05 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Miltä kuulostaisi kuusamolainen ryvässipuli-kylä?   Kysyntää on, mutta ei tuottajia, sanovat alan toimijat paikallisten juuresten ja vihannesten saatavuudesta. Kovassa nosteessa oleva kuusamolainen ruoka-ala kaipaa paikallisia toimijoita vaalimaan puhtauden ja lähellä tuotetun periaatteita. Hyvä vaihtoehto kyläläisille voisi olla osuuskunta, ehdottaa projektivastaava Toini Kumpulainen. Erityisen toivottu tuote on perinteinen kuusamolainen ryvässipuli.   – Ongelma on kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Esimerkiksi useat paikalliset ravintolat ovat ilmoittaneet sitoutuvansa kuusamolaisten juuresten ja vihannesten käyttöön, jos niitä vain saadaan riittävästi ja varmuudella, Naturpoliksen luonnonvarahankkeen projektivastaava Toini Kumpulainen sanoo. Toivottujen tuotteiden listalla ovat perunat, porkkanat, sipulit, kaalit, lantut, punajuuret, valkosipuli ja tietysti perinteinen kuusamolainen ryvässipuli.   Suuret tuottajat jo eläköityneet   Useista yrityksistä huolimatta tuottajia ei ole saatu innostettua hankkeeseen, vaan käytännössä kaikki ravintoloissa ja laitoskeittiöissä käytettävistä vihanneksista ja juureksista tulee muualta Suomesta tukkujen välityksellä. – Onko niin, että sitoutuminen suurten määrien tuottamiseen pelottaa vai aristelleenko täällä haasteellisia kasvuolosuhteita. Kesä on lyhyt, mutta sitäkin arvokkaampi, pohtii Kumpulainen. Kuusamossa on viime vuosina satsattu voimallisesti villiruokaan ja luonnonkeruutuotteisiin. Niille on tuottajia ja kerääjiä löytynyt, mutta usein nämä ovat jo iäkkäämpiä ihmisiä, jotka eivät halua tai voi sitoutua viljelyksille. Kumpulainen harmittelee sitä, että esimerkiksi perunan ja sipulin viljelyllä on ollut Kuusamossa perinteitä, mutta suuret tuottajat ovat lopettaneet eikä uusia ole ilmaantunut tilalle.   Myös hinnoitteluun tarvitaan muutosta   Yksi syy haluttomuuteen voi Kumpulaisen mukaan olla myös hinta. Hankintarenkaat valitsevat tuottajansa hinnan perusteella, ja sulkevat näin helposti pois pieniä yrittäjiä. – Totta on, että hinnat poljetaan niin alas kuin mahdollista. Mutta tässäkin on mahdollisuus muutokseen: kaikkien pitäisi tulla vähän toisiaan vastaan. Jos paikalliset raaka-aineet koetaan arvokkaammiksi kuin muualta tuodut, niistä pitää olla myös valmis maksamaan, hän sanoo. – Oleellisista olisi myös se, että raha jäisi pyörimään omalle alueelle. Siitä saisivat osuutensa viljelijä ja raaka-aineiden mahdollinen jalostaja. Kuljetuskustannuksetkin pienenisivät merkittävästi. Kumpulainen sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että pohjoisessa kasvatetut juurekset ja vihannekset ovat aromikkaampia kuin tänne tuodut. – Sitä paitsi reissussa rähjääntyy eli tuoreus on koko ketjun etu.   Kyse tuhansista kiloista kaudessa   Mistään nappikaupasta ei ole kyse, vaan kysyntä kasvaa helposti jopa tuhansiin kiloihin, jos Rukan ja keskustan ravintolat sitoutuvat paikallisiin raaka-aineisiin. – Sivuelinkeinon lisäksi vaihtoehtona voisi olla osuuskunta. Kyläkunnittain päätettäisiin ryhtyä kasvattamaan porkkanaa tai ryvässipulia alueen tarpeisiin ja tehtäisiin se osuuskuntana. Silloin kenenkään riski ei kasvaisi kohtuuttomaksi eikä taakkaa tarvitsisi kantaa yksin. Myös koneistaminen onnistuisi porukalla helpommin. Kumpulainen korostaa, että sopimusten pitää olla kunnossa ennen kuin viljeleminen aloitetaan. – Ostajien pitää sitoutua ja tuottajalla pitää olla selvät kaupat. Puheiden varaan tätä ei kannata tehdä. Projektivastaavana hän kartoittaa mahdollisia viljelijöitä koko ajan. Tiistaina hanke sai purjeisiinsa uutta tuulta, kun Luonnosta villiä lautaselle ja tuotteiksi – työpajapäivä koko ammattiopiston tiloihin lähes 70 keräjää, yrittäjää ja ravintoloiden henkilökuntaa pohtimaan villin ja puhtaan ruoan mahdollisuuksia...

lue lisää

Kelkkareittien kunto ei riitä

Kirjoittanut klo 11.00 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamo jää jälkeen muista pohjoisen kohteista möykkyisten reittiensä vuoksi
 – huonokuntoiset kelkkareitit houkuttelevat pitkätelaisten kuskit myös metsiin   – Kuusamossa ei vieläkään osata kunnostaa kelkkareittejä. Saamme jatkuvasti moitteita hoitamattomista ja möykkyisistä reiteistä, sanoo Northernlight Safariksen toimitusjohtaja Jari Virranniemi. Virranniemen kritiikkiin yhtyy myös Rautian kauppias Heikki Korpela. Yhä suosituimmilla pitkätelaisilla kelkoilla on suuri houkutus koukata uralta viereisen metsän umpiseen.   – Moottorikelkkareittejä on riittävästi ja ne on sijoitettu hyvin, sanovat kelkkailualan yrittäjät Jari Virranniemi ja Heikki Korpela. Ongelma on reittien kunnossa. – Kuusamossa ei vieläkään osata kunnostaa reittejä. Sen sijaan, että lumi lanataan sivuun, se pitäisi reittiä lanattaessa ohjata lanan alle ja painaa reitille. Tällä mallilla saataisiin reittipohjalle vahvempi polanne talven mittaan, mikä jatkaisi kautta keväästä useammalla viikolla, kelkkoja vuokraavan ja safareja järjestävän Northernlight Safariksen toimitusjohtaja Jari Virranniemi sanoo. Yöllä lanattava reitti voitaisiin hänen mielestään sulkea seuraavaan aamuun asti, että reitti pääsee kovettumaan yön aikana ja kestää paremmin kelkkailun kulutusta. – Reitistä tulee käyttökelvoton heti, kun aurinko alkaa lämmittää keväällä, koska talvella reitti lanataan pohjia myöten, eikä reitille jää kuin ohut lumikerros. Oppia voisi hakea muista pohjoisen keskuksista.   Rahakkaita asiakkaita   Kuusamon Rautian kauppias Heikki Korpela muistuttaa, että kelkkailijat ovat rahakas asiakaskunta, joka vaatii palveluja ja josta kannattaa pitää kiinni. Kelkkailumatkailu työllistää ja tuo tuloja paitsi kelkkakaupan ja -vuokrauksen lisäksi myös varaosa-, varuste- ja polttoainemyynnistä sekä majoituksista. – Kelkkailu on kallis harrastus ja he, jotka siihen satsaavat, vaativat palveluiltaan laatua. Pikkusen jos saataisiin tähän turistiaikaan lisää oikeanlaista lanausta, niin ei olisi huono asia ollenkaan, hän toivoo.   Umpinen ja metsät houkuttelevat   Reittien möykkyisyys ja vähälumisuus houkuttelee kelkkailijoita myös luvattomaan metsässä ajoon. Pitkätelaisilla kelkoilla pääsee melkein mihin tahansa ja tämä aiheuttaa jatkuvasti kinaa maanomistajien ja kelkkailijoiden kesken. – Kelkkailu on sallittu ainoastaan reitillä ja metsissä vain maanomistajan luvalla, Korpela muistuttaa. Miesten mukaan kelkkailu on jäänyt Kuusamossa viime vuosina lapsipuolen asemaan. Latuverkostoa on hiottu hiihtäjien toiveiden mukaan, mutta kelkkareittien on annettu olla. Miehet tietävät mistä puhuvat. Korpela on harrastanut lajia yli 40 vuotta ja ajaa vuosittain noin 3.000 kilometriä. Virranniemi on konkari rajat ylittävässä kelkkamatkailussa ja vie vuosittain satoja matkailijoita itärajan takana sijaitsevaan Paanajärvi Eräkeskukseen.     Yamaha-talo myy ja vuokraa kelkat Kelorinteen juurella   Kelorinteen juurelle joulun alla avattu Yamaha-talo yhdistää Heikki Korpelan ja Jari Virranniemen. Yrittäjäkaksikon työnjako menee siten, että Korpelan Rautia myy ja huoltaa, Northernlight Safariksen Virranniemi vuokraa ja järjestää safareita. Rautia on nykyään myös kaikkien Yamaha-koneiden merkkihuoltoliike Kuusamossa. – Tilat ovat loistavat ja sijainti erinomainen, Virranniemi sanoo. Entinen kotamallinen kalaravintola on remontoitu vuokraamo- ja safariyrityksen tarpeisiin. Rautia laajensi kelkkakauppansa myös Rukalle, sillä yrittäjä Heikki Korpelan mukaan ”pääasialliset asiakkaat ovat täällä”. – Suurin osa uusista kelkoista myydään asiakkaille, joilla on mökki Rukalla tai jotka kelkkailevat alueella, hän sanoo.   Vauhdilla kohti kärkeä   Yamaha on tällä hetkellä Suomen kelkkamarkkinoiden kolmonen. Kaksikon mukaan merkki tulee kuitenkin vauhdilla kohti kärkeä. – Nyt tarjolla on mallisto, joka on noussut aivan uudelle tasolle. Kelkoissamme korostuvat turbomoottorit, kestävyys sekä uudenlaiset alusta ja etujousitus, listaa Korpela. Valikoimassa on sekä reittiajoon suunniteltuja lyhyttelaisia että syvässäkin umpisessa vaivatta kulkevia pitkätelaisia kelkkoja. Eniten kysytään puolipitkätelaisia kelkkoja. – Kelkalla pitää olla hyvä ajaa reittiä, mutta sillä on päästävä myös maastossa. Koneessa pitää olla voimaa ja tehoa, kauppias tietää. Moottorikelkkakauppa on kehittynyt viime vuosina oivallisesti. Korpelan mukaan myytyjen kelkkojen kokonaismäärä ei ehkä ole kasvanut, mutta kalustoa vaihdetaan uuteen aiempaa useammin. – Käyttöön panostavat kelkkailijat vaihtavat kelkkansa 2–3...

lue lisää

Särki nousi saaliskakkoseksi

Kirjoittanut klo 9.38 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Ammattikalastajat rakentavat Kuusamossa uutta kalustoa vähempiarvoisen kalan pyyntiin   Särki on noussut taloudellisesti Koillismaalla toiseksi tärkeimmäksi kalaksi muikun jälkeen. Kysynnän kasvu on oikeasti hurjaa, sanoo ammattikalastaja ja Koillismaan Luonnonkala Oy:n osakas Juha Korhonen. Vastatakseen paremmin kysyntään koillismaalaiset ammattikalastajat rakentavat kalustoaan nykyaikaan: Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy:n autohallissa on työn alla kahdeksan uutta kalastusvenettä.   – Kaikki särkimassa ja jalosteet, mitä syksyllä saatiin tehtyä, on nyt myyty. Sitä menisi huomattavan paljon enemmän, kertoo kalastaja Juha Korhonen. Koillismaalainen kalamassa menee lähinnä elintarviketeollisuudelle kalapullien- ja pihvien raaka-aineeksi. Suurimmat asiakkaat pyörittävät kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa. – Vesien kunnon kannalta ei ole järkevää keskittyä vain muikkuun ja siikaan. Kokonaistuotto paranee, kun kalastaminen on mahdollisimman monipuolista. Särki on tullut kalamarkkinoille uutena tuotteena ja otettu todella hyvin vastaan. Särjen rinnalla niin sanottuna vähempiarvoisena kalana Koillismaalla pyydetään myös ahventa ja haukea. Myös niiden kysyntä on noussut viimeisten parin vuoden aikana rajusti. Korhosen mukaan kyseessä on valtakunnallinen ilmiö, jonka taustalla on muun muassa Norjan lohen ja muitten kasvatettujen kalojen hinnannousu. – Tämä tekee järvikalamassoista hinnaltaan paljon edullisempia. Vielä suurempi syy on ekologisuus: ihmiset haluavat tietää, mistä ruoka tulee ja mitä he syövät. Lähellä tuotettua arvostetaan.   Koillismaalla ainutlaatuinen keskittymä   Koillismaalla mennään kehityksen kärjessä kalaelinkeinon kehittämisessä. Korhonen sanoo, että valtakunnassa ei ole toista samanlaista keskittymää: vuonna 2011 valmistuneen Kalatalon ympärille on kasvanut nuorten kalastajien yhteisö, joka haluaa ja pystyy vastaamaan kysyntään. – Vaaditaan paitsi raaka-ainetta, myös tiettyä intoa, ammattiosaamista ja hyvä laitteisto. Meillä kaikki nämä asiat ovat kunnossa. Korhonen antaa kiitosta alan kehittymistä myös KalaLeaderille, koulutushankkeille ja ympäristölle. – Meillä on hyvät kalastamat ja erinomaiset vedet. Yhtälö rakentuu kaikesta tästä ja lisäksi Kuusamon kaupungin asenteesta. Se on satsannut alaan ja sen elinkeinopolitiikka on oikeansuuntaista. – Se mitä seuraavaksi tarvitaan, on jatkojalostuksen kehittäminen. Suurin osa kalasta lähtee Koillismaalta edelleen raakana. Jalostusasteen nostamiseen pitäisi panostaa. Koillismaalla eli Kuusamossa ja Posiolla on tällä hetkellä noin 20 ammattikalastajaa, joiden hankkiman liikevaihto kalastuksesta on yli 10.000 euroa vuodessa. Kakkosluokan eli 10.000 euron alle jääviä, ammattimaisesti kalastavia koillismaalaisia suurin piirtein yhtä paljon.   Uusille veneillä särjenpyyntiin heti keväästä   Alan kehittämistä on myös kaluston uusiminen. Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy:n tiloissa valmistuu parhaillaan kahdeksan venettä, jotka on suunniteltu erityisesti vähempiarvoisen kalan pyyntiin. – Särjenpyynnissä pyöritetään useampia tonneja kerralla ja siksi on tärkeää, että kalusto kestää. Tämä on myös selkeä turvallisuustekijä ja oikeasti tärkeä asia työergonomian kannalta, sanoo itselleen venettä rakentava Jari Pitkänen. – Tällä pystyy ottamaan enemmän lastia ja alus liikkuu huonommallakin kelillä. Työn alla olevat veneet on suunniteltu kuivaniemeläisen veneenrakentaja Hannu Hietalan ohjeiden mukaan. Suunnitteluun ovat vaikuttaneet myös kalastajat itse. – Tämä on vähän niin kuin mehiläispesä. Aluksen kennorakenne tukee joka suuntaan ja on iskun- sekä väännönkestävä, Hietala kertoo. 7,5-metriset veneet tehdään 15-millisestä vanerista ja ne laminoidaan lasikuidulla. Itsetyhjentyvät veneet kantavat noin kahden tonnin kuorman. Materiaalina lasikuitu on Koillismaalla uusi, sillä perinteisesti kalastusveneet on alueella tehty aina puusta. – Lasikuidun huoltaminen ja puhtaana pitäminen on paljon helpompaa. Hygienia parantuu, Pitkänen tietää. Uusilla veneillä vesille päästään aikaisemmin keväällä ja vene kestää myös syksyn pienet riitteet. Jari Pitkänen sanoo, että kauden jatkuminen erityisesti keväällä on tärkeää nyt, kun särki on noussut merkittäväksi saaliskalaksi muikun rinnalle. Käytännössä hommasta tulee ympärivuotista. Pitkäsen kalavesiä ovat tällä hetkellä Muojärvi, Kirpistö ja Kuusamojärvi. Ammattikalastajana hän on työskennellyt kuusi vuotta. – Vähempiarvoisen kalan merkitys kasvaa koko ajan ja se on meille luonnollisesti suuri mahdollisuus. Kun kulut kasvavat koko ajan, mutta kalan hinta ei nouse,...

lue lisää

Valtuuston koko pienenee

Kirjoittanut klo 9.40 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Uuteen kaupunginvaltuustoon äänestetään huhtikuussa 39 kuusamolaista   Kuusamon kaupunginvaltuuston koko pienenee 43 valtuutetusta 39 valtuutettuun ensi kevään vaaleissa. Nykyinen kaupunginvaltuusto äänesti asiasta vuoden viimeisessä kokouksessaan tiistaina ja päätyi vilkkaan keskustelun jälkeen ”kosmeettiseen” pienennykseen. Kokoomus ja Perussuomalaiset olisivat pitäneet valtuuston koon toistaiseksi nykyisellään, mutta moni valtuutettu olisi rysäyttänyt valtuuston kerralla pienemmäksi.   Kesäkuun alussa toimikautensa aloittavassa Kuusamossa uudessa kaupunginvaltuustossa on 39 valtuutettua nykyisten 43:n sijaan. Uudet valtuutetut valitaan 9.huhtikuuta käytävissä vaaleissa. Nykyinen kaupunginvaltuusto äänesti uuden valtuuston koosta vuoden viimeisessä talousarviokokouksessaan. Se päätyi vilkkaan keskustelun jälkeen ja äänin 29–12 Mika Flöjtin äänestäessä tyhjää pienentämään valtuuston kokoa neljällä valtuutetulla.   ”Pienten ryhmien äänten päästävä esiin”   Kokoomuksen Hannu Ervasti mukaan siirtymävaihe soteen ja maakuntahallintoon vuonna 2019 tuo valtuustolle vielä niin paljon asioita, että demokratian toteutumiseksi myös pienten ryhmien äänten on päästävä esiin. Myös perussuomalaisten Kimmo Karjalainen vetosi demokratiaan: uudistukset vaativat leveitä hartioita ja kaupunginhallituksen esittämä vähennys on hänen mielestään vain kosmeettinen viilaus. Keskustan Heikki Härkönen kertoi ryhmänsä kannattavan kaupunginhallituksen esitystä. – Kyseessä on maltillinen vähennys, joka ottaa huomioon myös pienryhmät, hän totesi. Saman puolueen Kirsti Karvonen totesi vaalien hiostavan jo päälle ja tunnelmien olevan sen mukaisia. – Tosiasia on, että pienellä porukalla tehdään parempia päätöksiä. Tämä salikin alkaa käydä meille pieneksi. Karvosen mukaan 35 valtuutetun koko olisi Kuusamossa hyvä, mutta hän ei halunnut poiketa ryhmänsä päätöksestä esittämällä toista vaihtoehtoa. – Reilusti olisi pitänyt pienentää ja myös lautakuntatyöskentelyssä meillä on tehostamisen varaa.   ”Vaalityö ratkaisee miten vaalissa pärjää”   Demareiden Leena Mustosen mukaan ryhmälle sopii oikein hyvin esitetty 39 valtuutettu. – Vaalityö ratkaisee, miten vaaleissa pärjäätte. Muuten olen kyllä vähän samalla aaltopituudella kuin Kirsti, väkimäärä vähenee ja sen pitäisi näkyä myös lautakuntatyöskentelyssä. Kokoomuksen Matti Ervasti mukaan nyt tehtävä pienennys ei ole mikään säästö mutta hän ilmoitti kannattavansa ryhmänsä esitystä.   Mika Flöjt haluaisi Koillismaan valtuuston   Mika Flöjt penäsi puheenvuorossaan kaupunginhallitukselle luvattua kokonaisselvitystä ”koko systeemin uudelleen organisoimisesta”. Kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan sellainen on l uvassa alkuvuodesta. Flöjtin mielestä nyt ei mietitty kokonaisuutta, vaan raposteltiin yhtä pientä osaa. – 43 olisi hyvä luku koko Koillismaan valtuustolle, hän esitti. Kuntaliitokset ja vapaakuntakokeilu kuitenkin tyrmättiin kuitenkin muissa puheenvuoroissa, joissa vedottiin muun muassa siihen, että yhdistyminen on mahdotonta, jos toiset osapuolet eivät sitä halua.   ”Lautakuntiin vain valtuutettuja”   Vasemmistoliiton Tuija Karjalainen vitsaili, että luku pitäisi nostaa 45:een, jotta puolueen kaksi paikkaa säilyisivät. – Kannatan kuitenkin pienennystä vaikka kosmeettistahan tämä on. Hän esitti, että myös lautakuntien koko pitäisi tulevaisuudessa pienentää ja niihin valita ihmisiä, joita kuntalaiset ovat äänestäneet eli valtuutettuja. – Lautakunnissa päätetään paljon tärkeitä asioita, jotka eivät tule valtuustoon, hän muistutti.   ”Marginaaliryhmät voivat kärsiä”   Kokoomuksen Martti Turunen kiitteli salissa käytyä ”analyyttistä pohdintaa”.   Hän oli huolissaan kuntalaisten aktivoimisesta päätöksentekoon ja sen valmisteluun, jos valtuuston koko merkittävästi pienenee. – Vaarana on, että marginaalityhmät kärsivät. Meillä on poikkeava valtuustokoostumus, ja jos leikataan kovasti, niin pienten rooli kapenee ja se on erittäin huolestuttava asia. Mentäisiin nyt seuraavat 1,5 vuotta nykyisellä ja sitten katsotaan tilanne uudestaan kun päätösten määrä ja pohdinta kunnassa vähenee, hän esitti. Perussuomalaisten Joukamo Kortesalmen mukaan valtuustossa on ”huudettu koko vaalikausi konsensuksen perään, mutta edes tästä asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen”. – Tätäkin prosessia kuvaa heikko valmistelu. Ensimmäinen esitys tuli kaupunginhallitukselle blankona eli siihen ei pystytyt valmistautumaan millään tavoin. Kun tehdään muutoksia, niin pitää tehdä sellaisia, joitten kanssa voidaan elää pitkään ja perustellusti. Toistaiseksi pitäisi mennä nykyisellä määrällä. Myös Kokoomuksen Tuula Mustosen mukaan vähennys on...

lue lisää

Kesä kirii talven rinnalla

Kirjoittanut klo 10.00 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Koillismaan kesämatkailun kasvuohjelmaa haluaa tuplata kävijämäärät vuoteen 2025 mennessä   Tavoite on kunnianhimoinen: kesämatkailijoiden määrä halutaan vähintään kaksinkertaistaa Koillismaalla vuoteen 2025 mennessä. Neljän kansallispuiston ympärille rakennetun Koillismaan kesämatkailun kasvuohjelman tavoitteena on kasvattaa yöpymisten määrä 300.000:een. Tämä tarkoittaisi noin 60 miljoonan euron matkailutuloa ja 500 matkailualan työpaikkaa vielä hiljaiselle kesäkaudelle. Vuorokaudessa alueella yöpyisi vähintään 2.000 matkailijaa.   Maanantaina yrittäjille esiteltyä Koillismaan kesämatkailun Master plan -suunnitelmaa on työstetty parin vuoden ajan rinnan Oulangan luontomatkailusuunnitelman kanssa. WCF eli Wild Camp Finland -nimellä kulkeva kasvuohjelma nojaa Koillismaan neljän kansallispuiston vetovoimaan. Oulangan lisäksi kasvua haetaan Riisitunturin, Syötteen ja Hossan kansallispuistojen vetovoimasta. – Suunnitelmaa on tehty tiiviissä yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa, joten se on hyvin realistinen, sanoo projektipäällikkönä hanketta eteenpäin vienyt Tuija Vinkka Naturpoliksesta.   Muutakin kuin kauttakulkukohde   Vinkan mukaan hankkeessa on etsitty keinoja, miten Kuusamo ja koko Koillismaan alue nostettaisiin kauttakulkukohteesta kansainvälisesti tunnetuksi kesämatkailukohteeksi. – Oulangan kansallispuisto on jo nyt merkittävä vetovoimatekijä ja Hossan kansallispuiston avautumisen myötä meillä on huikea, neljän kansallispuiston ympäröimä luontomatkailualue, jonka kehittämiseen haetaan nyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa tehty kehittämissuunnitelma sisältää uudenlaisen näkökulman perinteiseen master plan -ajatteluun verrattuna. – Nyt on keskitytty asiakkaisiin, mietitty konseptien ja palveluiden kehittämistä asiakastarpeiden ja -kokemusten pohjalta, sanovat suunnitelman käytännössä toteuttaneet Manu Aunola ja Sami Kuusisto Creamentors Oy:stä. Aunolan mukaan Koillismaalla ja erityisesti Kuusamossa talvimatkailuun on investoitu todella merkittävästi. – Alueella on mittavasti infraa, joka on hyvin vähällä käytöllä kesäaikaan. Niinpä kesämatkailun kehittämisessä tulee keskittyä erityisesti palveluiden kehittämiseen ja niiden kaupallistamiseen. Y hä parempaa palvelun tasoa   Koillismaan kesämatkailua rakennetaan eri teemojen, tasalaatuisuuden ja erinomaisen palvelun varaan. Teemoja ovat Wild Food, Wild Trek, Wild Mind, Wild Photo, Wild Waters, Wild Culture ja Wild History, joita myydään myös luksus-teemalla. – Nämä ovat juuri samoja asioita, joita täällä on tehty aina. Nyt ne vain kaupallistetaan tehokkaammin ja luodaan tuotantoketjuja, joihin pääsevät mukaan myös yhden miehen yritykset, Kuusisto korostaa. Wild Camp Finland -konseptin takana on yhtälö, jonka mukaan villi luonto on yhtä kuin huolenpito ja turvallisuus. – Viestimme on, että Koillismaan on kulttuurisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän, luontoon pohjautuvan kesämatkailun edelläkävijä Suomessa, alleviivaa Aunola.   Puolet kävijöistä tulee ulkomailta   Koillismaan kesämatkailun keskeisimmät kohderyhmät ovat vastaisuudessa aikuiset, jotka haluavat rauhoittua luonnossa, perhekeskeiset harrastajat, mökkimatkailijat sekä kilpaurheilijat, seikkailijat ja aktiivikuntoilijat. Tavoitteena olevasta 300.000 matkailijasta noin puolet tulee suunnitelman mukaan ulkomailta. Päämarkkina-alueita ovat Aasia, Keski-Eurooppa ja Iso-Britannia.   Onnistuminen vaatii lisää yhteistyötä   Tällä hetkellä Koillismaan matkailun merkittävimmät haasteet ovat Manu Aunolan mukaan yrittäjien välisen yhteistyön kehittäminen, alueen saavutettavuus, kesäkauden markkinointi sekä laadittujen suunnitelmien käytäntöön vieminen. – Alueella on nyt muutamia veturiyrittäjiä, joiden lisäksi tarvitaan vielä uusia toimijoita. Yritykset toki tekevät jo nyt yhteistyötä, mutta Koillismaalla on vielä useita ryhmittymiä, jotka toimivat pääasiassa toisistaan erillisinä. Siksi yhtenäistä sateenvarjoteemaa ei ole tunnistettavissa. Yhteistyöstä puuttuu selkeä yhteinen näkemys ja tahtotila, Aunola sanoo. – Tämä kasvuohjelma on nyt työkalu yrittäjille. Pallo on heitetty...

lue lisää

Ruka Nordic rakennettiin valmiiksi viikon etuajassa

Kirjoittanut klo 9.23 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamossa on kaikki valmista kaikkien aikojen kisoihin   Torstaina suurmäen karsintakisalla käynnistyvä Ruka Nordic kirittiin tänä vuonna kuntoon melkein viikko etuajassa. Kisojen pääsihteeri Seppo Linjakumpu sanoo, että on olemassa kaikki edellytykset kaikkien aikojen kisoille kaikissa lajeissa. Rukalla kisataan viikonvaihteessa yhteensä kahdeksan maailmancupin osakilpailua mäkihypyssä, maastohiihdossa ja yhdistetyssä. Ensimmäisenä tuleen pääsevät mäkihyppääjät, jotka testaavat perjantai-iltana Rukan suurmäen uuden vauhtiladun ja tuuliverkot.   Viikonvaihteessa järjestettävällä Ruka Nordicilla on tänä talvena erityinen kansain­vä­linen asema, sillä se avaa kaikkien kolmen pohjois­maisten hiihtolajin maailmancup-kauden. Lahden MM-kisat, Norjan dopingsotkut ja Kansainvälisen Hiihtoliiton FIS:n vaatimusten täyttäminen tuovat omat jännitteensä kisoihin. Suurmäen kunnosta vastaava Pasi Huttunen sanoo, että lunta on riittävästi niin mäessä kuin viiden kilometrin mittaisella kilpaladullakin. Kisaladun ja mäen pohjalla on viimetalvelta säilötty ja ensimmäisten pakkasten aikana tehty tykkilumi, jota on levitetty lähes 27.000 kuutiota. Luonnonlunta toivotaan koristamaan maisemaa. Kisoihin on ilmoittautunut 29 joukkuetta eli enemmän kuin vuosiin. Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala sanoo, että kansainvälisen median kiinnostus kisoja kohtaan on ennätysmäinen. – Rukalta alkaa kilpailukausi, joka huipentuu keväällä Lahden MM-kisoihin. Odotan viikonloppua hyvillä fiiliksillä. Takana on yhteinen taistelumme kisojen puolesta ja vaikuttaa siltä, että edessä on todella hyvä kisaviikonloppu. Kulmalan mukaan suurmäen uusi vauhtilatu ja tuuliverkot ovat saaneet roppakaupalla kiitosta mäessä harjoitelleilta joukkueilta. Ruka Nordicin pääsihteeri Seppo Linjakumpu tietää, että tuuliverkot suojaavat, mutta eivät aivan kaikelta. – Nyt näyttää hyvältä, mutta jos tuuli yltyy mahdottomaksi ja puhaltaa väärästä suunnasta, sille me emme tietenkään voi mitään. Hän muistuttaa, että Ruka Nordicin 15-vuotisen historian aikana on jouduttu perumaan vain neljä kisaa. 120 on viety onnistuneesti läpi.   Katsomoissa riittää hulinaa   – Kisoilla on yli sata miljoonaa televisiokatselijaa, joten Ruka Nordic on myös merkittävä Kuusamon matkailun markkinoija, sanoo kisojen pääjärjestäjän, Kuusamon Erä-Veikkojen puheenjohtaja Tuomo Hänninen. Tänä vuonna poikkeuksellisen tiiviinä järjestettäviin kisoihin odotetaan vähintään 20.000 katsojaa. Kisat jatkuvat perjantai-illan mäkikisan jälkeen kiivastahtisella lauantailla, jolloin hiihdetään sprinttikisat ja ratkotaan sekä yhdistetyn että mäen parhaat. Sunnuntaina ovat vuorossa pidemmät hiihtomatkat ja viikonlopun toinen yhdistetyn kilpailu. Lauantai on työpäivä niin Kuusamon koululaisille kuin työntekijöillekin. Rukalle on tulossa noin 1.500 lasta ja noin 700 kaupungin työntekijää. – Hulinaa riittää, hymyilee Kuopiosta kuusamolaisten avuksi tullut Jarkko Ruhanen. Hän korostaa, että Ruka Nordic on oheistapahtumineen paljon enemmän kuin vain urheilutapahtuma. Lapsille on rakennettu oma hiihtomaa Rukan kokouskeskuksen edustalle ja stadionalueella on luvassa elävää musiikkia ja tietysti joulupukki, joka odottaa lapsia ja lastenmielisiä omassa kodassaan aivan kisa-alueen ytimessä.   Hartiavoimin talkootyötä   Rukalla on tehty töitä viime viikot hartiavoimin, jotta järjestelyt onnistuisivat paremmin kuin koskaan. Paljon julkisuutta saaneen mäkiremontin lisäksi latuprofiilia on hiottu ja myös muut FIS:n toivomukset on pyritty huomioimaan. – Haluamme näyttää, että kisat ovat meille todella tärkeät, sanoo Tuomo Hänninen. Ruka Nordicin järjestäminen ei olisi mahdollista ilman talkoolaisia. Ydinjoukon lisäksi kisoja järjestää 650 talkoolaista, joiden työpanos on reilut 14.000 tuntia. – Ilmoittautuneita on nyt noin 600, josta toistasataa opiskelijoita eri puolilta maata, laskee talkoolaisia rekrytoiva Pipsa Taipalmaa. Talkoolaiset vastaavat kisoissa muun muassa rakentamisesta, järjestyksenvalvonnasta, liikenteenohjauksesta ja ravintolatoiminnan sujuvuudesta sekä tietysti makkaranmyynnistä....

lue lisää

Kuusamon yleiskaava maaliin

Kirjoittanut klo 11.02 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Strateginen yleiskaava kieltää kaivostoiminnan Rukan matkailun ydinalueella   Kuusamon kaupun­gin­val­tuusto hyväksyi maanantaina parituntisen keskustelun jälkeen Kuusamon strategisen yleiskaavan äänin 39-4. Äänestyksessä tappiolle jääneet keskustan edustajat olisivat halunneet palauttaa kaavan yhdyskuntatekniikan lautakunnan uudelleen käsiteltäväksi. Kaava määrittää Kuusamon suuntaa tuleviin vuosiin ja kieltää kaiken kaivostoiminnan Rukan matkailun ydinalueella.   Neljän vuoden väännön jälkeen maaliin saatu strateginen yleiskaava sisältää kolme karttalehteä, jotka määrittävät muun muassa elinkeinojen sijaintia ja kyläkuntien kehittämistä. Kiivain keskustelu on käyty kaivostoiminnan ympärillä. Nyt hyväksytty kaava rajaa kaivostoiminnan Rukan ydinalueen ulkopuolelle. Niin sanotut Ankka-mallin alueella kairaaminen, louhiminen ja rikastus on kielletty. Jo aiemmin kaupunginhallitus on linjannut, että Kuusamo ei salli alueellaan uraanin louhimista eikä rikastamista. Yleiskaavamääräyksellä kaivostoiminta on nyt kiellettyä myös Oulangan kansallispuistossa. Kompromissien kompromissi   Yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen mukaan kaavan tarkoitus on sovittaa yhteen eri elinkeinojen tarpeet maankäytössä. – Nyt on löydetty kompromissien kompromissi, jolla meidän pitäisi pystyä elämään. On varmaa, että vaikka kaava kieltää kaivostoiminnan Rukan alueella, muualle Kuusamoon sitä tulee kohdistumaan ja se pitää sallia. Tämä tosiasia meidän on hyväksyttävä.   Keskusta jakaantui   Kaavaäänestys jakoi keskustan valtuustoryhmän. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan puheenjohtaja Jarkko Tammi esitti heti keskustelun alussa, että kaava jätettäisiin odottamaa Ruka-Kuusamon matkailun osayleiskaavan valmistumista. Esitys hävisi äänin 38-4. Tammen mielestä yleiskaavaprosessissa on tehty useita menet­te­ly­ta­pa­vir­heitä ja kaava muuttaa kunnan kaavoi­tus­toi­minnan entistä sekavammaksi. – Tuntuu, että kaava halutaan runnoa väkisin maaliin ja lakaista maton alle. Se, että johonkin tympääntyy, on huono peruste tehdä huono päätös. Hän jätti valtuuston päätökseen eriävän mielipiteensä. Uudelleen kaavan pöydälle jättämisestä äänestettiin keskustan varavaltuutettu Tiina Tiermaksen esityksestä. Häntä kannattivat jo edellisessä äänestyksessä pöydällepanon puolesta äänestäneet Jarkko Tammi, Juhani Määttä ja Hannu Tuovila. Tiermaksen mukaan kaava on tehty muutamille Rukan yrittäjille eikä hän tunnista sitä omakseen. – Sekä kaupunginhallitus että entinen ja nykyinen kaupunginjohtaja ovat toistuvasti kävelleet tässä asiassa asiantuntijalautakunnan yli. Kaavan valmistelua kuvaa parhaiten sana kuuntelemattomuus. Muut valtuutetut olivat sitä mieltä, että kaava ottaa riittävällä tavalla huomioon eri elinkeinojen yhteen­so­vit­ta­misen, mikä oli koko pitkän prosessin tarkoituskin.   Investoinnit liikkeelle   Strategisen yleiskaavan valmistelutyö alkoi Kuusamossa neljä vuotta sitten luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman teolla. Useat valtuutetut kiittelivät vuolaasti kaavaprosessin avoimuutta ja sitä, että valmistelutyössä on kuultu myös kuntalaisia. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hänninen laski olleensa työn aikana noin 20 ohjausryhmän puheenjohtaja. – On tarvittu paljon kärsivällisyyttä ja sovittelua, mutta hyvin on hermo kestänyt. Nyt on tärkeää, että kaavatyö saadaan maaliin ja investoinnit liikkeelle. Tämä kaava linjaa sen, mitä me haluamme Kuusamon kehittämiseltä. Tarkastellaan sitten kahdeksan vuoden kuluttua uudelleen, miten onnistuimme. Vihreiden Mika Flöjt sanoi olevansa samaa mieltä, että asia on saatava päätökseen, jotta epävarmuus poistuu. – Pieniä puutteita ja tunnettuja varautumia toki on, mutta kannatan kaupunginhallituksen esitystä. Hän korosti puheenvuorossaan puu- ja hirsirakentamisen merkitystä ja toivoi sen näkyvän Kuusamon kaupunkikuvassa nykyistä paljon enemmän.   Korvaa osa-yleiskaavat   Viimeisimmästä, kesällä nähtävillä olleesta ehdotuksesta jätettiin 60 muistutusta ja annettiin yhdeksän lausuntoa. Niiden jälkeen kaavaehdotusta muutettiin muun muassa siten, että mahdollisten tuulivoimaloiden ympärille jätetään kahden kilometrin suojaraja eikä erillisiä alueita kalankasvatusta varten osoiteta. Kaavassa on myös yleiskaavamääräys poronhoidosta: sen mahdollisuudet on turvattava Kuusamon kaupungin alueella. Uusi kaava korvaa vanhan, vuodelta 2008 peräisin olevan yleiskaavan sekä suurimman osan kaupungin osayleiskaavoista pois lukien aivan uusimpia kuten Veska, Oivanki ja Pyhäjärvi. Kaava astuu oikeusvaikutteisesti voimaan, kun valtuuston päätös saa lainvoiman, mutta sen ohjausvaikutus tulee voimaan välittömästi. – Tämä on kaupunginvaltuuston tahto, alleviivasi kaavakonsultti Ritva...

lue lisää

Ei mitään piiperrystä

Kirjoittanut klo 9.01 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Villiruoasta on tullut oikea valtti kuusamolaiselle ravintola- ja matkailuelinkeinoille   Ei enää mitään piiperrystä, vaan oikea valtti ravintolallemme, sanoo Ruka Kuksan myynti- ja markkinointijohtaja, yrittäjä Marjo Määttä villiruoasta. Kuksassa on tarjottu villiruokaa nyt vuoden ajan ja sen kysyntä on yllättänyt yrittäjät täysin. Ongelmana on villiruoan saatavuuden turvaaminen ympäri vuoden.   Villiruoka on Kuusamossa suojattu brändi. Wild Food Kuusamo Lapland koostuu noin 50 paikallisesta yrityksestä, jotka tuovat villiruoan ja siihen liittyvät elämykset ylpeydellä kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden saataville. – Yrityksiimme lukeutuu villiruoan tuottajia, elämyspalvelu- ja majoitusyrityksiä, ravintoloita sekä vähittäiskauppoja, sanoo Naturpoliksen villiruokahankkeen projektipäällikkö Elisa Kangasaho.   Villiruoka on laadun tae   Ravintola Rukan Kuksassa villiruoka on ennen kaikkea laadun tae. – Laadukas ja muista erottuva ruoka on todellinen matkailuvaltti. Varsinkin kansainväliset matkailijat arvostavat raaka-aineidemme ja luontomme puhtautta, myynti- ja markkinointijohtaja Marjo Määttä sanoo. Määtän mukaan ruokamatkailu on voimakkaasti kasvava trendi, jossa Suomella ja erityisesti Koillismaalla on hyvät mahdollisuudet menestyä ja nostaa matkailu aivan uudelle tasolle. – Meidän ravintolamme elää jo villiruoalla, hän sanoo.   Villiruoka esiin ylpeydellä   Määtän mukaan koillismaalainen villiruoka pitää tuoda esiin ylpeydellä. – Se on enemmän kuin vain ruokaa, se on elämys, ja jokaisen kuusamolaisen ravintolan pitäisi oivaltaa tämä. Määttä kiittelee villiruokaprojektia, joka korostaa puhtaiden, paikallisten raaka-aineiden merkitystä myös kouluruokailuissa. Esimerkiksi tonnikalan sijaan koululaiset syövät yhä useammin paikallista muikkua. – Jos emme jaksa korostaa raaka-aineiden merkitystä, on vaarana, että ihmiset unohtavat ruoan alkuperän. Meidän tehtävämme on tukea näin myös tuottajia. Villiruoka tulee luonnosta   Villiruoka on kaikkea puhtaasta luonnosta saatavaa ruokaa. Käsite kattaa lihat, kalat, sienet, marjat ja yrtit. – Emme voi saada luomustandardia esimerkiksi poron- tai hirvenlihalle, mutta metsistämme yli 99 prosenttia on luomua, sillä niitä ei lannoiteta. Villiruoka on meidän käsitteemme. Ravintola Kuksassa villiruokaa on muun muassa paikallisilta kalastajilta hankittu kala, hirviseurueilta ostetut hirvet, Kuusamossa valmistettu hirvimakkara, luonnonvaratuottajien toimittamat villiyrtit sekä itse poimitut sienet ja pihlajanmarjat. Määtän mukaan Kuusamossa koulutettavat luonnonvaratuottajat ovat erittäin tärkeä osa villiruoka-ketjua. Naturpolis kartoittaa parhaillaan alueen luonnonvaratuottajia ja heidän tarjontaansa. – Jotta ketju ei katkea, tarvitaan säännölliset toimitukset ja oikein hinnoitellut tuotteet, Määttä tietää.   Sesongin mukaan   Ravintola tarvitsee raaka-aineita ympäri vuoden, joskin tarjottava rakentuu aina vuodenajan sesongin mukaan. – Esimerkiksi nokkosta käytämme mielellämme ympäri vuoden. Kesällä keräämme sitä myös itse ja käytämme tuoreena, mutta talven varalle ostaisimme mielellämme kuivattua nokkosta ja muita jalostettuja luonnontuotteita, hän kertoo. Viime kesänä yrittäjäperhe urakoi pihlajanmarjahyytelönsä raaka-aineet itse pihapuistaan. Määttä sanoo, että päivä oli ikimuistoisen mukava, mutta ajan olisi voinut käyttää toisinkin. Nokkosen lisäksi Kuksan keittiössä käytetään paljon koivunlehteä, mesiangervoa, väinönputkea ja maitohorsmaa. Aivan kaikki Kuksassa tarjottava ei luonnollisesti ole villiruokaa, mutta valmistuksessa villiruoka-filosofiaa ei unohdeta. Naudan sisäfileepihvit tulevat pieneltä pohjoissuomalaiselta tuottajalta ja kananliha maustetaan villiyrteillä, sillä muuten siitä on vaikea saada villiä.   Haaste myös keittiön kokeille   – Asiakkaamme tulevat Kuksaan syömään villiruokaa. Brändi on lyönyt itsensä läpi todella nopeasti. Yrittäjänä Määttä iloitsee myös keittiönsä vetovoimasta. Kun nuoret ammattilaiset saavat mahdollisuuden kehittää itse omaa työtään ja reseptiikkaansa, työhön tulee aivan uusi ulottuvuus. – Kokkipiireissä keittiömme on huomattu ja meille tulee jatkuvasti hakemuksia eri puolilta Suomea, Määttä iloitsee. Kuksan talvilista julkaistiin viime viikolla. Erityisesti riistalankku sekä itse tehty jäätelö kiinnostavat ruokailijoita.     120 sveitsiläistä maistelee villiruokaa Kuusamossa   Villiruoka on erityisen näkyvästi esillä ja maisteltavana kuluvalla viikolla Rukalla, kun alueella vierailee 120 sveitsiläistä toimittajaa ja matkailualan toimijaa tutustumassa talviaktiviteetteihin. Asialla on lentoreittejä Keski-Euroopasta Rovaniemelle avaava saksalainen lentoyhtiö Germania. – Ruka-Kuusamon...

lue lisää

Itärajan turvallisuustilanne vaikeasti ennustettavissa

Kirjoittanut klo 9.26 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Kainuun rajavartioston kapteeni Jyrki Säkkinen: Nyt on rauhallista, mutta varuillaan pitää olla   – Rajalla on nyt rauhallista, mutta varuillaan pitää olla. Itärajan turvallisuustilanne on vaikeasti ennustettavissa, sanoo Kainuun rajavartioston Kuusamon rajavartioaseman päällikkö Jyrki Säkkinen. Hän esitelmöi rajavartiolaitoksen toiminnasta ja ajankohtaisesta turvallisuustilanteesta maanantaina Kuusamon Maanpuolustusnaisten vuosikokouksessa.   – Yhteistyö niin Kainuun rajavartioston sidosryhmien kuin Venäjän rajaturvallisuuspalvelun kanssa toimii luontevasti. Tapaamme toisiamme säännöllisesti ja autamme viranomaisina toisiamme tarpeen tullen yli rajan, kapteeni Jyrki Säkkinen kertoo. Hän tapasi venäläiskollegansa Pääjärvellä viimeksi maanantain. Säkkinen sanoo, että hyvät henkilösuhteet ovat sujuvan kanssa käymisen perusta. – Voin keskustella kohtuullisen avoimesta venäläisen kollegani kanssa. Kun he sanovat, että rajan takana ei ole laittomia maahantulijoita, niin siihen on luotettava. Turvapaikanhakijoiden profiili on muuttunut   Viime syksyn ja alkutalven turvapaikanhakijoiden tulva näkyi poikkeuksellisena piikkinä rajavartioston työssä. Valtaosa reilusta 30.0000 turvapaikanhakijasta tuli Suomeen Ruotsin kautta mutta lähes 700 itärajan yli pohjoisimpien ylityspaikkojen kautta. Nyt tilanne on rauhoittunut ja maahan tullut tänä vuonna vain noin 3.000 uutta turvapaikanhakijaa. Säkkisen mukaan turvapaikanhakijoiden määrän vähenemiseen vaikuttavat EU:n ja Turkin välinen sopimus sekä tulijoiden profiilin muutos. – Suurin osa tulijoista on lähtenyt Afrikasta ja pyrkii Etelä-Eurooppaan. Suomi on kaukana ja monen maan takana, hän sanoo. Tilanne rajalla voi muuttua nopeasti   Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Säkkinen korostaa, että itärajan takainen tilanne on heikosti ennustettavissa. – Tässä asiassa olemme Venäjän rajavartiopalvelujen tietojen varassa. Rajavartioston työn painopiste on siirretty tietoisesti itärajalle turvallisuustilanteen muuttumisen takia. Siihen vaikuttavat myös Ukrainan tapahtumat. – Tätä korosti myös vastikään Kuusamossa vieraillut Rajavartiolaitoksen päällikkö Jaakko Kaukanen. Painopisteen siirtäminen itärajalle tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilöstöresursseja raja-alueen vartiostoista ei ainakaan vähennetä. – Nyt ollaan enemmän hereillä kuin muutama vuosi sitten, kapteeni Säkkinen sanoo.   Kuusamossa rajaa 130 kilometriä   Kainuun rajavartiosto huolehtii itärajan turvallisuudessa reilun 200 henkilön, koirien sekä muun muassa riistakameroiden turvin. Venäjän vastaista rajaa Kainuun rajavartioston alueella on 406 kilometriä, josta Kuusamossa noin 130. Esikunta on Kajaanissa ja alueella toimii viisi rajavartioasemaa: Kortesalmi, Kuhmo, Kuusamo, Suomussalmi ja Vartius. Kansainväliset rajanylityspaikat sijaitsevat Vartiuksessa ja Kuusamossa. Lisäksi rajaliikennettä tapahtuu Kajaanin ja Kuusamon lentoasemien kautta. Tilapäisenä rajanylityspaikkana toiminut Kuusamon Kurvinen suljettiin tänä syksynä.     ”Maanpuolustustyö vienyt mukanaan”   Maanpuolustusnaisten Liiton pronssisella ansiomitalilla maanantaina palkittu Anu Keränen sanoo, että ”naisten vapaaehtoinen maanpuolustustyö on vienyt täysin mukanaan”. Ensimmäisiin valmiusharjoituksiinsa vuonna 2012 osallistunut kuusamolainen toimii nyt aktiivisesti muun muassa Maanpuolustusnaisten piiri- ja paikallistasolla sekä maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä vapaaehtoisena kouluttajana. Hän on konkari naisten valmiusharjoitusten järjestämisessä: viimeksi kuusamolainen toimi Kajaanissa syyskuussa järjestetyn Hoikka 2016 -harjoituksen varajohtajana. Anu Keränen kertoo, että naisten maanpuolustusharrastuksessa on hyvä henki ja tekemisen meininki. – Olen saanut mahdollisuuden tutustua hyvin erilaisiin ihmisiin ja saanut ikuisia ystäviä. Kaiken lisäksi tässä saa kokonaiskuvan maanpuolustuksesta ja oppii monia arvokkaita taitoja, Keränen hymyilee. Siviilitöinään Keränen opettaa hyvinvointialaa Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipisteessä.   Leinonen-Viinikka jatkaa johdossa   Kuusamon Maanpuolustusnaiset kokoontuivat maanantaina sääntömääräiseen syyskokoukseensa. Kokous valitsi entisen kokoonpanon uudelleen jatkamaan työtä isänmaallisten aatteiden parissa. Puheenjohtajana jatkaa Tarja Leinonen-Viinikka ja varapuheenjohtajana Anu Keränen. Muut hallituksen jäsenet ovat Hanne Lahtinen ja Anne-Kaisa Olva sekä Eija Linninen. Kokouksessa kukitettu Linninen toimii myös Maanpuolustusnaisten edustajana veteraanityötoimikunnassa. – Maanpuolustusnaisten toiminnassa tärkeässä osassa on kouluttautuminen, puheenjohtaja kertoo. Joulukuussa 4.12. maanpuolustusnaiset järjestävät yhdessä seurakunnan kanssa Kuusamon ensimmäisen Isänmaalliset -laulut yhteislaulu- ja kahvittelutilaisuuden. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Kuusamon Maanpuolustusnaiset juhlii 40-vuotistaivaltaan vuonna 2017 ja toivottaa kaikki toiminnasta kiinnostuneet mukaan. Maanpuolustusnaisten liiton kotisivulta löytyy perustietoa...

lue lisää

Ruka Nordic tarjoaa haastavaa tekemistä

Kirjoittanut klo 9.04 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Rukan kilpalatu hiihtokuntoon pyhäinpäivään mennessä – myös mäen kunnostaminen aloitetaan   Ruka Nordiciin on aikaa tasan kuukausi ja kisavalmistelut ovat kuumimmillaan. Tällä viikolla on aloitettu kilpalatujen tekeminen viimetalvisella lumella. Tavoitteena on, että latu olisi myös yleisön hiihdettävissä jo ensi viikon lopulla. Talkooväkeä etsitään yhä kuumeisesti: muun muassa remontoidussa mäessä olisi tarjolla työtä haastavaa tekemistä kaipaaville talkoolaisille.   KEV:n toimiston ydinporukka – Ruka Nordin pääsihteeri Seppo Linjakumpu, johdon assistentti Jarkko Ruhanen, talkoolaisista vastaava Pipsa Taipalmaa ja Päivi Laiholaa vuoden loppuun tuuraava Anne-Mari Karjalainen – tekee töitä nyt hartiavoimin, jossa kahdeksan erillisen maailmancupin kisajärjestelyt Kuusamossa onnistuisivat. Ydinjoukon lisäksi marraskuun viimeisenä viikonloppuna kisojen järjestämisestä vastaa noin 650 talkoolaista, joiden työpanos on yhteensä reilut 14.000 tuntia. – Ilmoittautuneita on nyt noin 400, josta lähes puolet opiskelijoita eri puolilta Suomea. Talkooväkeä tarvitaan vielä lisää, sanoo Taipalmaa.   Aikataulutettua täsmätekemistä talkoolaisille   Erä-Veikoissa tiedetään nykyajan talkootyön haasteet ja tehtäviä pyritään jakamaan ja sovittamaan siten, että jokainen saisi mahdollisuuden tehdä mieleistään työtä mieleisensä ajan. – Enää ei voi ajatella niin, että talkoolaisen työrupeama alkaa torstaina ja päättyy sunnuntaina. Talkooväen tarkka aikatauluttaminen on entistä tärkeämpää, sanoo Ruhanen. Entistä enemmän tarvitaan myös tiettyyn tehtävään erikoistuneita osaajia. Esimerkiksi kesällä kunnostettuun suurmäkeen ei mennä enää moottorisahojen kanssa, vaan mäen vapaaehtoisten pitää tuntea mäen jäähdytystekniikka. – Etsimme parhaillaan porukkaa, joka olisi valmis talkootöihin mäessä myös talven muissa mäkikisoissa, sanoo Linjakumpu.   Tauon jälkeen kaikkien lajien avauskisa   Kuusamossa kisataan marraskuun viimeisenä viikonloppuna kahdeksan maailmancupin kisaa kolmessa eri lajissa. Rukalla avataan muutaman vuoden tauon jälkeen niin hiihdon, mäkihypyn kuin yhdistetynkin maailmancupit. – Lahden MM-kisat tuovat erityisen painon myös meille. Kansainvälinen luottamus on, nyt meidän pitää näyttää, että pystymme vastaamaan siihen, Linjakumpu sanoo. Katsojatavoite on aiemmilta vuosilta tuttu 20.000. Mikäli säät sallivat, luku on mahdollista myös ylittää. Lauantai 26. marraskuuta on kuusamolaisten koulupäivä ja viikonvaihteessa vietetään myös kaupungin työntekijöiden ulkoilupäivää. Jarkko Ruhanen sanoo, että tulevia vuosia ajatellen päällekkäisyyksiä pitäisi pystyä tapahtumilta poistamaan. – Jo yksi jääkiekkopeli näkyy meidän katsojamäärissämme. Haasteita ovat myös hirvenmetsästys ja esimerkiksi lukiolaisten koeviikko, hän sanoo.   Lumetusta ja vanhaa lunta mäkeen ja ladulle   Muutoin kisajärjestelyille kuuluu hyvää. Lämmin syksy on viimein taittumassa alkutalveksi eli lumen tykittäminen sekä mäkeen että laduille voidaan aloittaa. Lunta tehdään kaupungin kahdeksalla lumitykillä ja tarvittaessa apuun saadaan myös Rukakeskuksen kalustoa. Mäen ja latujen kunto varmistetaan noin 15.000 kuutiolla viimetalvista lunta, jonka levittäminen latupohjalle alkoi keskiviikkona. Linjakumpu arvelee, että vähintään 2,5 kilometriä viidestä saadaan myös yleisön hiihdettäväksi marraskuun 5. päivään mennessä.   Talkoolaisia otetaan vastaan KEV:n toimistolla ja ilmoittautumisen voi tehdä myös netissä osoitteessa...

lue lisää