Puukauppa käy ennätystahtiin

Kirjoittanut klo 9.44 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Havukuitupuun päätehakkuuhinta ylitti 20 euron rajan – sahat nostivat pikkutukin minimiläpimitan 12 senttiin   Kuusamossa tehdään puukauppaa nyt ennätystahtiin. Metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaaran mukaan puukauppa on lähtenyt viime vuotta paremmin liikkeelle ja kuluva vuosi on puukauppamäärissä vuosikymmenen toiseksi paras tähän mennessä. Hinnannousut ja pikkutukin minimiläpimitan nousu ovat siivittäneet osaltaan kaupantekoa.   – Puukauppaa on lähtenyt liikkeelle todella hyvin, hymyilee Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara. Kilpivaaran mukaan myönteisiä merkkejä Metsä Groupin Äänekosken tehtaan puunhankinnan käynnistymisestä alkaa näkyä jo Koillismaan puukaupassa. – Päätehakkuulla ylitettiin maaliskuussa 20 euron pystyhinta havukuitupuussa, mitä ei Kuusamossa ole tapahtunut vuosiin, hän kertoo. Maltillista puukaupan piristymistä ja hintojen nousua odotetaan varsinaisesti elo-syyskuusta lähtien, kun Äänekosken tehdas käynnistyy. – Tällä hetkellä on mahdollista saada leimikkonsa nopeasti korjuuseen ja talvikorjuukelpoisiakin leimikoita kannattaa tarjota, kunhan puut saa varastoitua kesäkuljetuskelpoisen tien varteen.   Mhy:n kautta kantorahoja Kuusamoon 5,1 miljoonaa   Puukaupalle on Kilpivaaran mukaan nyt otollinen tilanne Hän neuvoo metsänomistajia teetättämään leimikkonsa metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisilla ja kilpailuttamaan leimikkonsa kaikilla ostajilla. Metsänhoitoyhdistys Kuusamo hoiti vuonna 2016 lähes 180.000 kuution verran puukauppoja metsänomistajien valtakirjalla. Näistä puukaupoista maksettiin metsänomistajille kantorahaa 5,1 miljoonaa euroa.   Pikkutukin minimikoko kasvoi hieman   Myönteinen signaali metsänmyyjille on myös pikkutukin minimiläpimitan nostaminen. Sahat nostivat viime syksynä pikkutukin minimilatvaläpimittaa kymmenestä sentistä 12- 13,5 senttiin. – Pikkutukin mittojen heikennys hillitsi puuntarjontaa, joten sahat muuttivatkin pikkutukin mittojaan hieman takaisinpäin eli parempaan suuntaan maaliskuussa. Tällä hetkellä pikkutukkia ostetaan 12 sentin minimiläpimitassa, Kilpivaara kertoo. Hän ei kuitenkaan usko, että kymmenen sentin läpimittaluokkaan oltaisiin ainakaan lähiaikoina palaamassa.   Hyvät korjuukelit siivittävät kauppoja   Puukauppaa on tehty ennätystahtiin myös muualla Pohjois-Suomessa. MTK:n kenttäpäällikkö Markku Ekdahlin mukaan tammi-helmikuun ostomäärä on noin 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuutioina ostomäärä on reilut 1,1 miljoonaa. – Hintakehitys on jatkunut poikkeuksellisen tasaisena. Hyvien korjuukelien siivittämänä puuta on myös korjattu alkuvuonna erittäin vilkkaasti. Puun kysyntä kasvaa ennusteiden perusteella ja toteutusvaiheessa olevien investointien myötä, Ekdahl sanoo. Halutuimpia ostokohteita ovat edelleen havutukkileimikot. Nykyinen kuitupuun ylitarjonta korosta puukauppojen Ekdahlin mukaan kilpailutuksen sekä tukin tarkan talteenoton merkitystä. – Koivukuitu on muodostunut kotimaan puukaupassa menekin osalta hankalimmaksi puutavaralajiksi, eikä se tahdo kelvata puun ostajille edes katkottuna. Puun tuontia nykyisessä kotimaan puukauppatilanteessa voitaisiinkin merkittävästi supistaa. Ruplan vahvistuminen onneksi osaltaan rajoittaa puun tuontia.   Sahateollisuudelle kuuluu myös hyvää   Sahateollisuudesta kuuluu Ekdahlin mukaan sekä hyvää että huonoa. Tuotanto- ja vientimäärien kehitys on jatkunut hyvänä kuusi- ja mäntylankulla. Tammi-helmikuussa sahatavaran tuotanto lisääntyi miltei viidenneksellä viime vuodesta. – Havutukkia sahoilla siis tarvitaan jatkossakin. Metsänomistajienkin etu on, että sahoilla on riittävästi raaka-ainetta. Toisaalta sahatavaran vientihinnassa mollivoittoinen kehitys jatkuu. – Tämä sekä sahatavaran tuotannossa syntyvien sivutuotteiden heikko menekki on sahateollisuuden kannattavuutta heikentävä tekijä, mutta puuta sahurit kuitenkin tarvitsevat. Pohjois-Amerikassa sahatavaran hinta on alkuvuonna kivunnut 40 prosenttia, mutta Eurooppaan tällä nousulla ei toistaiseksi ole ollut mitään...

lue lisää

Uusi teatteri kunnioittaa vanhaa

Kirjoittanut klo 9.48 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamo-opiston teatteritilat valmistuvat tällä viikolla – kaupungin vahva rakentamisohjelma jatkuu   Kuusamo-opiston saliin rakennettu teatterisali valmistuu vielä tämän viikon aikana. Vanhaa kunnioittaen opiston juhlasaliin rakennetun teatterisalin nousevassa katsomossa on 104 kiinteää istumapaikkaa ja nykyaikainen näyttämö uusine valoineen. Kuusamon kaupungin vahva rakentamisohjelma jatkuu myös kuluvana vuonna.   Kuusamon teatteri valmistuu Kuusamo-opistolle tämän viikon aikana. Alkuperäisestä suunnitelmasta ollaan jäljessä muutamia viikkoja, mutta työn jälki on hieno. Kuusamo-opiston juhlasaliin rakennettu teatteritila katsomoineen kunnioittaa salin henkeä. Vanhasta ovat jäljellä muun muassa näyttämön funkistyyliset etukoristeet. Salin kokoisen katsomon lisäksi tilaan on rakennettu täysin uusi lavatekniikka, kaksi lämpiötä, toinen alakertaan ja toinen salin viereen, sekä tehty mittava pintaremontti.   Tilat käyttöön jo tänä keväänä   Kuusamo-opiston rehtori Kari Kantolan mukaan uudet tilat otetaan käyttöön jo tänä keväänä. Kuusamon Näyttämön produktioiden lisäksi tila on avoinna myös muille ja esimerkiksi toukokuussa uudessa salissa vietetään Kuusamon Historiapäiviä. Näyttämön väki tuottaa uudelle näyttämölle ensi syksynä Suomi 100 -teemalla Tommi Kinnusen romaanin pohjautuvan Neljäntienristeyksen. Juhlanäytelmän ohjaa Oulun kaupunginteatterin eläkkeelle jäänyt johtaja Ahti Ahonen. Todennäköistä on, että uudella estradilla nähdään teatteritaidetta jo kuluvan kevään aikana. Kuusamon kaupunki osoitti näyttämötilaremonttiin 360.000 määrärahan.   Rakentamiseen 8 miljoonaa euroa   Kaupungin vahva investointiohjelma jatkuu myös tulevina vuosina: Kuusamon kaupungin nettoinvestointien määrä on kahden seuraavan vuoden aikana reilut kahdeksan miljoonaa euroa eli normaalivuosia huomattavasti enemmän. Suurin yksittäinen investointi on jäähallin ja liikuntahallin laajennus, jonka rahoitus ratkeaa lähiviikkoina. Kaupunki on varautunut hankkeeseen reilulla 2,6 miljoonalla eurolla. Terveyskeskuksen remontointi jatkuu ja siihen varaudutaan 600.000 eurolla. Keva-keskus valmistuu tänä vuonna ja sen rakentamiseen tarvitaan vielä 490.000 euroa. Kaupungintalon peruskorjauksen hinta-arvio on 350.000 ja Porkkatörmän palvelukeskuksen 250.000 euroa. Kiinteistöjen peruskorjaukseen käytetään noin 500.000, irtaimiston hankintaan 480.000 ja ympäristöhankkeisiin 200.000 euroa. Reitistöjä kunnostetaan 300.000 ja liikenneväyliä 500.000 euroa. Karhuntassun historiakeskuksen rakentamiseen ja Kuusamotalon peruskorjaukseen on molempiin varattu 100.000 euroa. Merkittävä summa eli 125.000 ohjataan yksityisteiden kunnostamiseen. Yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen mukaan mittavassa investointiohjelmassa otetaan hengähdystauko vuonna 2019 ja palataan kestävälle, noin viiden miljoonan euron vuositasolle.   Aikaan on jo saatu paljon   Viime vuonna Kuusamon kaupunki investoi rakentamiseen reilut kuusi miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen hanke oli uimahallin peruskorjaus, jonka toteutuneet nettokulut kaupungille olivat 1,7 miljoonaa euroa. Terveyskeskuksen muutos- ja saneeraustöihin sijoitettiin reilu miljoona kuten myös Rukan hiihtostadion muutostöihin. Urheilukentän pinnan uusiminen maksoi kaupungille 195.000 euroa ja Rukan Juhannuskallion liikennejärjestelyjen uusiminen 987.000 euroa. Toteutuneet hankkeet pysyivät suurin piirtein ennakoiduissa euromäärissä. Reilun 70.000 euron ylitys tuli Juhannuskallion liikennejärjestelyiden ennakoimattomista...

lue lisää

Ouluun kuskattavasta biojätteestä kompostoimalla multaa Kuusamossa

Kirjoittanut klo 9.59 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamossa tehdään esiselvitys matoliiketoiminnan mahdollisuuksista   Kuusamossa tehdään esiselvitys matoliiketoiminnasta eli matojen ja matomullan massakasvatuksesta. Asialla on kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Naturpolis ja taustalla ajatus siitä, että nyt Ouluun poltettavaksi kuskattava biojäte voitaisiin hyödyntää paikkakunnalla. Matomullan lisäksi mammuttikompostista saataisiin matoja ja ravinteikasta matolannoitetta. Yrittäjä Ari Ronkaisen mielestä hanke on tutkimisen väärti.   – Matoliiketoiminta on merkittävää esimerkiksi USA:ssa ja Hollannissa. Liiketoiminta tarjoaisi Koillismaalle mahdollisuudet hyödyntää kiertotalouden periaatteita biojätteiden osalta, sanoo hanketta kuusamolaisille esitellyt Heikki Ojaniemi Solved Oy:stä. Ajatuksena on, että Kuusamossa syntyvä biojäte toimitettaisiin paikkakunnalle perusteilla olevalle biojalostamolle, jossa siitä tuotettaisiin matoja, matolannoitetta ja puutarhamultaa. Tällä hetkellä käytännössä kaikki biojäte ajatetaan Kuusamosta Ouluun poltettavaksi. – Ideana on kompostoida orgaaninen aines mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman lyhyessä ajassa. Matokompostointi on jopa puolet nopeampi prosessi kuin normaali kompostointi ilman matoja, sanoo hanketta konsultoiva Mikko Ahokas. Käytännössä matokomposti vaatii sisätilat, sillä olosuhdevaatimukset ovat tiukat: lämpöä on oltava vähintään +15 astetta ja valoa mahdollisimman vähän. Naturpoliksen matokompostitilaisuudessa paikaksi ideoitiin teollisuushallia.   Kompostista kolme tuotetta   Ympäristötieteilijänä muun muassa Tornion panimohankkeessa mukana ollut Ahokas sanoo, että matokomposti on erinomaista maanparannusainetta. Sen on todettu olevan seitsemän kertaa ravinteikkaampaa kuin perinteinen kompostimateriaali. Mullan lisäksi prosessi tuottaa tietysti matoja. – Niitä voidaan käyttää joko kompostoinnin tarpeisiin tai myydä edelleen kalastajille sekä proteiinin tuotantoon rehuiksi, ideoi mies, joka lupautuu samalla mahdollisesti toteutuvan suurkompostin sijoittajaksi.   Rajattomat mahdollisuudet   Matoja kasvattavan Kuusamon Syötti- ja Teroituspalvelun yrittäjä Ari Ronkainen mukaan idea on hyvä. Hän kertoo harkinneensa tuotannon laajentamista ja pohtineensa myös kompostimullan tuottamista, mutta nykyistä suurempaan tuotantoon vaadittaisiin paitsi tutkimusta muun muassa kasvualustoista sekä kasvattavista matolajeista, myös leveämpiä hartioita kustannusten kattamiseksi. – Matobisneksen mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta niin kauan kuin tätä tehdään käsityönä, tämän suuremmaksi tuotantoa ei kannata laajentaa, hän sanoo. Suomessa toimii tällä hetkellä kymmenkunta ammattimaista matojen kasvattajaa. Valtaosa elävistä syöteistä tuodaan ulkomailta, muun muassa Hollannista ja Ruotsista.   Matoja, surviaisia ja teräviä kairoja   Ari Ronkaisesta tuli matojen kasvattaja vuonna 2009 tehdyn sukupolvenvaihdoksen myötä. Isänsä Kalevi Ronkainen aloitti kalansyöttien jalostamisen jo 1980-luvulla ja perusti yrityksen liiketoiminnan ympärille vuonna 1997. Matojen kasvattamisen, eriväristen kärpäsentoukkien myynnin ja surviaisentoukkien keräämisen lisäksi yrityksen toimenkuvaan kuuluvat teroitukset. Ari Ronkainen on yksi harvoista jääkairojen teroittajista Pohjois-Suomessa.   Kevät on matokaupan sesonkia   Kevät pilkkikeleineen on syöttikaupan kuumaa aikaa. Kuusamon Syötti- ja Teroituspalvelun kautta maailmalle lähtee maailmalle vuosittain noin 800 kiloa onkimatoja tuhansissa purkeissa. Niiden kasvattamiseen kuluu liki 30.000 kiloa perunaa. Elävän kalansyötin kasvattaminen on pikkutarkkaa puuhaa, sanoo yrittäjä Ari Ronkainen. – Kaikkein tärkeintä on huolellisuus. Se tarkoittaa kasvualusta sopivaa kosteutta, riittävää väljyyttä ja ennen kaikkea hyvää ravintoa. Ronkaisen onkimadot kasvavat turvepohjaisessa mullassa, johon lisätään tarpeen mukaan kalkkia ja kivennäisaineita. Madot ruokitaan kasvualustalleen oksasilppurissa murskatulla perunalla, joka tulee Kuusamosta ja Kalajoelta. – Madot syövät mitä tahansa, mutta peruna on meille edullisin ja helpoin vaihtoehto. Onkimato kasvaa mittaansa reilussa kolmessa kuukaudessa. Ronkainen siivilöi satonsa käsin ja jättää madonmunat seuraavan pesän pohjaksi. Ostajalla on mahdollisuus valita mieleisensä mittainen mato. Kuusamossa kasvatettu onkimato on myyntivaltti, Ronkainen sanoo. – Paikkakunnan nimi ei kuitenkaan ole tae ellei tuotteen laatu ole moitteeton. Pakkausmullalla ja matojen kunnolla on merkitystä....

lue lisää

Ruka Nordicista jäi Kuusamoon yli miljoona kulutettua euroa

Kirjoittanut klo 10.48 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Taloudelliset kisat tuottivat viime vuonna keskimääräistä heikommin   Ruka Nordic 2016 -tapahtuman aikaansaama matkailukulutus Kuusamolle oli kokonaisuudessaan yli miljoona euroa. Matkailutulosta noin puolet tuli urheilujoukkueiden kulutuksesta ja toinen puoli yleisön ja median edustajien kulutuksesta. Tiedot ilmenevät Kajaanin ammattikorkeakoulun tekemästä selvityksestä. Katsojien kisoissa oli viime vuonna liki ennätysmäärä eli 20.500, mutta tapahtuman tuotto järjestäjille oli keskimääräistä heikompi.   Ruka Nordic 2016 -tapahtuman yleisölle tehtiin haastattelututkimus, johon vastasi 150 tapahtumaan osallistunutta. Kajaanin ammattikorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa haastateltaviksi valittiin pelkästään Kuusamon ulkopuolelta tulleita eli matkailijoita. Tapahtuman aikaansaama suora matkailutulo laskettiin arvioimalla erikseen pääsylipun ostaneen yleisön, kutsuvieraiden, urheilujoukkueiden sekä median ja FIS:n edustajien kulutusta Kuusamon alueella. Laskenta perustui matkailijoiden rahankäyttöä koskeviin kysymyksiin. Urheilijoiden sekä median tuomien tuotot arvioitiin Hiihtoliitolta saatujen tietojen perusteella. Selvityksen mukaan tapahtuman tuotosta 47,3 prosenttia tuli urheilijoiden majoituksista ja ruokailuista, 32,5 prosenttia pääsylipputuloista ja 15,5 prosenttia medialta. Urheilijat käyttivät alueen palveluita lähes 500.000 eurolla ja pääsylipun ostaneet yli 330.000 eurolla. Median edustajat toivat paikkakunnalle lähes 160.000 euroa. Keskiviipymä kisojen aikana Kuusamossa majoittuneilla oli 4,6 vuorokautta.   Arvosanaksi lähes kiitettävä   Haastateltavia pyydettiin myös antamaan arvosana Ruka Nordic 2016 -tapahtuman järjestelyille asteikolla 1-10. Annetut arvosanat vaihtelivat kuutosesta kymppiin ja keskiarvoksi tuli 8,5. Kehittämisehdotuksissa toivottiin lähinnä kisa-alueen informaatiotarjonnan parantamista, ruokailupalvelujen kehittämistä sekä lisää oheistapahtumia ja -ohjelmaa erityisesti lapsille. Myös katsomotilojen parantamista sekä lämmittelypaikkojen ja vessojen määrän kasvattamista toivottiin. – Palautteessa välitettiin usein myös kiitokset kisajärjestäjille tyyliin ”Hyvät kisat, kiitos!” ja ”Jatkakaa samaan malliin, kiteyttää raportti.   Riski vahvasti seuran harteilla   Järjestelytoimikunnan loppuraportin mukaan kisoihin osallistui 28 maata ja viikonloppuna järjestettiin kaikki sovitut kahdeksan maailmancupin osakilpailua. Suorituspaikkoja kunnostettiin edellistalvella tehdyllä noin 12.000 kuutiolla varastolunta ja loput tykitettiin marraskuun aikana. Myös mäkeen tehdyt uudet investoinnit auttoivat mäkikisan järjestelyssä merkittävästi. Akkreditointeja oli yhteensä 1.807, joka oli noin 60 henkeä edellistä vuotta enemmän. Toimitsijoita oli 747, joka oli uusi ennätys ja 12 henkeä edellisvuotta enemmän. – Taloudellisesti kisat olivat keskivertoa heikommat tuotoltaan. Riski oli edelleen vahvasti seuran harteilla, vaikkakin Hiihtoliitto, kaupunki ja matkailuyhdistys takasivat tulosta yhdessä KEV:n kanssa. Ruka-Kuusamo matkailu oli edelleen vahvasti mukaan järjestelyissä ja lisäsi taloudellista panostaan markkinointiin, sanoo kisojen pääsihteeri Seppo Linjakumpu. Alustava arvio tapahtuman tuotosta on noin 58.000 euroa. Takausten jälkeen Kuusamon Erä-Veikkojen tulos on noin 80.000 euroa. Kisatuotoista merkittävä osa käytetään n. 14.000 tunnin talkoopanoksen korvaamiseen seuran jaostoille ja alaosastoille.   Hiihtoliitolta vahva tuki   Hiihtoliiton Jari Töykkä sanoo, että lähtötilanne oli vaikea vuoden 2015 Ruka Nordicin jälkeen, jolloin SHL kärsi noin puolen miljoonan euron tappiot kisoista. Ruka oli vaarassa pudota FIS-kisakalenterista, mutta Suomen ja Rukan edustajat saivat vakuutettua päättäjät uudistuksista. – Investointien toteutuessa Ruka palasi mukaan listoille ja vakuutti onnistuneella tapahtumalla FIS:n edustajat. Seuraavien tapahtumien haku Rukalle on huomattavasti helpompaa, Töykkä sanoo. Hän muistuttaa, että tasoa ei voi jatkossakaan laskea, mikäli halutaan järjestää hyviä tapahtumia. – Hiihtoliitolle Ruka Nordic on strategisesti tärkeä jatkossakin. SHL käyttää taloudellisia ja henkilöresursseja tapahtuman onnistumisen turvaamiseksi. Nyt ovat hyvät lähtökohdat seuraaville vuosille. Kalenterissa emme ole jatkossa jatkuvalla...

lue lisää

Uutta ilmettä keskustaan

Kirjoittanut klo 10.16 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Myös kauppakeskushanke elää edelleen kuusamolaisten visioissa   Kuusamon keskustan kehittämiseksi tehty lista on pitkä ja moni sen yksityiskohdista jo toteutunut. Suuret ja pitkän aikavälin hankkeet odottavat kuitenkin vielä vuoroaan. Kuusamon kaupunginhallitus keskusteli tykönään keskustan kehittämisestä ja päätti jatkaa sitä vuonna 2014 tehdyn suunnitelman mukaan. Suunnitelma sisältää myös jo kerran kuopatun keskustan suuren kauppakeskuksen.   Kuusamon kaupunkikeskustan kehittämistä on koordinoitu Naturpolis Oy:n hallinnoiman Luonnosta elinvoimaa kaupunkikeskustaan -hankkeen kautta, joka päättyi vuonna 2014. Työtä tehneen kehittämistyöryhmän tehtävänä oli laatia keskustan kehittämisen toimenpideohjelma, joka keskittyy pääosin Kuusamon kaupallisen pääkeskuksen eli ydinkeskustan ja keskustan reuna-alueen uudistamisen kehittämiseen. – Tavoitteena on edelleen omaleimaisen kuusamolaisen keskustan luominen, jossa luonto on tärkeä elementti ja keskeisiä tekijöitä ovat esteettömyys, vihreys, valaistus ja yleinen ympärivuotinen viihtyisyys. Kaupunginhallituksen mukaan toiveissa on keskustan elinvoimaisuuden, keskustan alueen yrityksiin kohdistuvan ostovoiman ja asukkaiden viihtyisyyden lisääminen, toteaa kaupunginhallitus.   Keskustaan halutaan patsas ja pylooneja   Lyhyen aikavälin toimenpiteiden, kuten Tervetuloa-pyloonien ja keskustaan suunnitellun patsaan lisäksi kaupunkikeskustan vetovoimaisuuden parantamiseksi tarvitaan pitemmän aikavälin toimenpiteitä. Kaupunginhallituksen periaatteen mukaan näitä ovat muun muassa Kitkantien ja Ouluntaipaleen sekä ydinkeskustan kunnostaminen ja kaupunkikeskustan visuaalisen ilmeen uudistaminen. Suunnitelmassa on edelleen mukana Kauppakeskuksen rakentaminen Postin tontille sekä varsinaisen kävelykadun toteuttaminen. Toteutettavista toimenpiteistä tehdään erikseen tapauskohtaiset päätökset.   Flöjt toivoo yleisöpalautetta   Vihreiden kaupunginvaltuutettu Mika Flöjt jätti päätökseen eriävän mielipiteensä. Hänen mielestään kuusamolaisia pitäisi kuulla virallisesti yleisöpalautteella visuaalisesta ilmeestä ja keskustan kehittämissuunnitelman katujärjestelyistä ”Neljäntienristeyksen” ja Kitkantien osalta. – Tämä voitaisiin toteuttaa lehtien kautta ennen valtuuston iltakoulua. Luontokaupungin visuaalisen ilmeen muodostamisessa kaikkien esityksien parhaat puolet muokattava Kuusamo-brändin uudistamistyöhön. Tästä kokonaisuudesta on saatava aito vuorovaikutteinen kansalaispalaute ennen päätöksiä visuaalisesta ilmeestä, sanoo Flöjt. Hallituksen kokouksessa kukaan ei kannattanut Flöjtin esitystä.     Ydinkeskustan kehittämissuunnitelma vuosille 2014–2020 Toteutuneita hankkeita: Siirrettävä esiintymislava torille. Lumi- ja jäärakentamisen työpaja. Kelanrannan ja Kirkkosaaren edelleen kehittäminen. Opastus keskustaan liikennemerkein. Toistaiseksi toteutumatta: Keskustan kaamosvalot. Kaupunkikeskustan valaistuksen uusiminen. Kauppakeskuksen ja kävelykadun toteutus. Postin tontin pohjoispuolinen pysäköintialue. Torankijärven kunnostamisen ja puhdistamisen selvittäminen.   Karhuntassu uusiksi 500.000 eurolla Karhuntassu remontoidaan Kuusamossa uudenlaiseksi matkailu- ja kulttuurikeskukseksi 500.000 eurolla. Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää rahoitushakemuksen valmistelun aloittamisesta keskiviikon kokouksessaan. Hankkeelle haetaan EAKR-rahoitusta, joka voi enimmillään olla jopa 70 prosenttia rakennuskustannuksista. Remontissa Karhuntassun yhteyteen rakennetaan kulttuuri- ja historiakeskus. Historiakeskuksen sijoittamista Porkkatörmän näyttelykeskuksen sijaan Karhuntassuun perustellaan matkailukeskuksen keskeisellä sijainnilla Ouluntien ja valtatie viiden risteyksessä. Kuusamon kaupungin tavoitteena on luoda Matkailukeskus Karhuntassusta kohde, jossa yhdistyvät moderni matkailuneuvonta sekä alueen luonnon, historian ja kulttuurin esittäminen havainnollisessa muodossa. – Karhuntassusta tulisi keskeinen lähtöpiste ja tiedollinen portti alueen luontoon, kulttuuriin ja historiaan. Tavoitteena on, että tarvittaessa asiakkaalla on vierailtuaan keskuksessa tieto alueen palveluista ja niiden saavutettavuudesta sekä käsitys alueen luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Neuvonnan ja näyttelyiden toteutuksessa hyödynnetään palvelumuotoilun työmenetelmiä, nykyaikaista verkko-, digitaali- ja esitystekniikkaa, todetaan lautakunnan päätösesitystekstissä. Kuusamon kaupungin kumppaneina hankkeessa ovat Metsähallitus, Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Hannu Hautala -säätiö ja...

lue lisää

Kuusamossa puhalletaan yhteen hiileen

Kirjoittanut klo 10.07 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Työllistämiseen tarvitaan kuusamolaisia yrityksiä – tarjolla on monenlaista kohdennettua apua ja tavoitteena löytää töitä tekeville   Hankkeita on useita, mutta päämäärä yhteinen: löytää työtä tekeville. Kuusamossa kaupunki, Koillis-Suomen Aikuiskoulutus ja TE-palvelut ovat lyöneet hankkeidensa kautta hynttyyt yhteen ja päättäneet puhaltaa yhteen hiileen. On muun muassa luotu rekisteri, johon kootaan tietoja yrityksistä, joilla on mahdollisuus ja halua työllistää. Kohdennettua tukea työnantajille on tarjolla moneen lähtöön.   Ajatus yhdestä työnantajarekisteristä sai työvalmentaja Viivi Törmäsen mukaan alkunsa, kun Aikuiskoulutuksen tiloissa toimivat hankkeet huomasivat soittelevansa vuoronperään samoihin numeroihin. – Työnantaja ei välttämättä tee eroa hankkeiden välillä ja saattaa helposti ajatella, että taas ne soittavat. Nyt tiedämme tykönämme, miten yritykset suhtautuvat esimerkiksi työkokeiluun ja tukityöllistämiseen. Rekisteri helpottaa sekä meidän että työnantajien toimintaa, Välittävät verkostot -hanketta vetävä Törmänen kertoo. Tukea työllistymiseen tarjoavat myös useat muut KSAK:n tiloissa toimivat hankkeet. Työhype etsii töitä nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, Työ opettaa -hanke keskittyy nuoriin ja Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle -hanke uusiin kuntalaisiin. Multimediapaja tarjoaa tekemistä nuorille ja etsii sekin sekä harjoittelu- että työpaikkoja nuorille osaajille.   Lähtökohtana yritysten tarpeet   – Meidän yhteinen tehtävämme on paitsi edistää kohderyhmiemme työllistymistä, myös kartoittaa työnantajien työllistämistarpeita. Työntekijän palkkaamiseen on useita vaihtoehtoja eikä heti tarvitse tehdä vakituista työsopimusta. Joku voi aloittaa työkokeilulla ja toinen kokeilee oppisopimusta. Onnistuneet kohtaamiset ovat niitä, joissa kaikkien etu yhtyy, sanoo Työhype-hankkeen Saila Käsmä-Karjalainen. – Myös työkokeilupaikkoja tarvitaan koko ajan. Lähtökohtana kaikessa työllistämisessä ovat tietysti työnantajien työllistämistarpeet, alleviivaa maahanmuuttajille uria aukova Auli Posio.   Monentasoisia työntekijöitä   Viivi Törmänen muistuttaa, että hankkeiden kohderyhmissä on hyvin eritasoisia ja -taustaisia työnhakijoita. Tosi osaajien ja ammattilaisten lisäksi joukossa on heitä, joiden työllistyminen vaatii aikaa. – Me työnetsijät ja työhönvalmentajat etsimme piilotyöpaikkoja ja haluamme omalta osaltamme edistää työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisia. Työpaikoille tuotavalle ohjauksella tuodaan esiin työnhakijan osaamista ja vahvuuksia sekä etsitään yhdessä niitä vastaavia työpaikkoja.   Yhteistyötä ja asennetta   Hankkeet ovat osa sosiaalisen kuntoutuksen lakisääteistä toimintaa mutta myös tiivisti mukana kaupungin tuhannen uuden työpaikan luomisessa. Hankkeille on kirjattu vuositasolla noin 200:n työ- tai oppimispolun löytäminen. – Ydinajatuksemme on, että saadaan töitä tekeville, naiset kiteyttävät. Siihen tarvitaan paitsi tiukkaa yhteistyötä ja kontaktointia eri osapuolten kesken, myös...

lue lisää

Oireiden tunnistaminen tärkeintä

Kirjoittanut klo 9.50 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamon terveyskeskuksessa aloitettiin vuodenvaihteessa aivoinfarktien liuotushoito ensimmäisenä terveyskeskuksena Suomessa   Aivoinfarktipotilaiden hoidon kannalta kaikkein tärkeintä on oireiden tunnistaminen, sanoo Kuusamon terveyskeskuksen päivystyksen vastuulääkäri Tuomo Väisänen. – Liian usein jäädään kotiin odottamaan, että oireet menevät ohi. Kun niitä tulee, pitää välittömästi soittaa hätänumeroon. Hoidon aikaikkuna umpeutuu nopeasti. Kuusamolaisten mahdollisuuksia selvitä aivohalvauksesta parantaa merkittävästi vuodenvaihteessa terveyskeskuksessa aloitettu liuotushoito.   Kuusamon terveyskeskuksessa on aloitettu vuodenvaihteessa aivoinfarktien liuotushoito ensimmäisenä terveyskeskuksena Suomessa. Liuotushoidon aloittamisen mahdollistaa terveyskeskukseen viime keväänä hankittu TT- eli tietokonetomografiakuvauslaite. – Ensimmäiset kokemukset ovat erinomaisia, sanoo Kuusamon terveyskeskuksen päivystyksen vastuulääkäri Tuomo Väisänen. Liuotushoito tarkoittaa aivoinfarktissa syntyneen tukoksen liuotusta siihen suunnitellulla tukosta hajottavalla aineella. Tämä tulee tapahtua mahdollisimman pian aivohalvausoireen alusta. Maksimiaika hoidon onnistumisessa on 4,5 tuntia. Jokainen minuutti on tärkeä, sillä minuutissa hermosäiettä tuhoutuu Väisäsen mukaan 12,0 kilometriä. Tähän asti kuusamolaiset aivoinfarktipotilaat on kiidätetty Ouluun, jonne pelkkä matka kestää kolmisen tuntia. Nyt hoito voidaan aloittaa jo Kuusamossa ja se viimeistellään Oulun yliopistollisessa sairaalassa.   FAST-testi toimii hyvin   Kuusamosta lähtee Ouluun vuosittain kiireellisellä ambulanssikuljetuksella 40–60 aivoinfarktipotilasta. – Aivoinfarkti iskee jopa 17. 000 suomalaiseen vuosittain, joista noin neljäsosa on työikäisiä. Nopea hoitoon pääseminen on olennaista selviytymiseksi. Liuotushoidolla saavutetaan laatupainotteisia elinvuosia merkittävän paljon, Väisänen sanoo. Hän suosittelee aivoinfarktioireiden tunnistamiseen kansainvälistä pikatestiä, joka lyhentyy muotoon F.A.S.T. eli sanoihin face (kasvot), arms (käsivarret), speech (puhe) ja time (aika). – Aivohalvaus oireilee yleensä vain toisella puolella kehoa ja näkyä esimerkiksi kasvojen osittaisena halvauksena. Roikkuuko potilaan toinen suupieli tai onko kasvojen toinen puoli tunnoton? Onko toinen käsivarsi heikko, voimaton tai tunnoton? Myös epäselvä puhe ja vaikeuden puheen tuottamisessa voivat kieliä aivohalvauksesta, hän listaa oireita. Aivohalvauksiin luetaan kuuluvaksi myös aivoverenvuoto ja lukinkalvon alainen verenvuoto. – Räjähtävästi alkava voimakas päänsärky voi kertoa aivoverenvuodosta, Väisänen sanoo.   TT-kuva kertoo mistä on kyse   Tietokonekuvantamisella pystytään nopeasti ja luotettavasti diagnosoimaan, onko kyse tukoksesta vai vuodosta. Liuotustoiminta vaatii tietokonekuvantamisen lisäksi erityisosaamista sekä laboratoriokokeita. – Kuusamossa liuotuspäätös tehdään yhdessä Helsingin Meilahdessa olevan neurologin kanssa, joka osallistuu potilaan hoitoon videoyhteydellä. Niin sanottu Telestroke-yhteys avataan heti, kun potilas on kuvattu täällä meillä. Kuvat lähetään myös Ouluun ja sieltä edelleen Helsinkiin. Kun päätös hoidon aloittamisesta on tehty, aloitetaan liuottaminen välittömästi. Potilas saa tarvitsemastaan lääkkeestä kymmenen prosenttia Kuusamossa ja loput annostellaan suoneen matkalla Ouluun, minne jokainen aivoinfarktipotilasta Kuusamosta siirretään.   Kuvauksia joka päivä kello 8-22 välillä   Tuomo Väisänen on silminnähden ylpeä uudesta terveyskeskus-palvelusta. Aiemmin vastaava protokolla on ollut käytössä vain keskussairaaloissa ja Kouvolan sairaalassa. – Jatkuvasti keskittyvien palvelujen Suomessa asioita voidaan haluttaessa tehdä myös toisin, hän sanoo. Lääkäri kiittää toiminnan alullepanijan, edeltäjänsä Joonas Kauppilan lisäksi hoitohenkilökuntaa, joka on innostunut ja sitoutunut uuteen tehtäväänsä. Liuotushoitoa annetaan Kuusamossa seitsemänä päivänä viikossa kello 8–22 välisenä aikana. Järjestely tarkoittaa muun muassa röntgenhoitajien työvuorojen järjestelyjä ja päivystämistä.   Coronaria Oy hankki laitteen   TT-kuvauslaitteen Kuusamoon hankki parisen vuotta kaupungin perustason erikoissairaanhoidosta vastannut Coronaria Oy. Kaupunki maksaa palvelusta vuosittain 92.000 euroa ja remontoi tilat laitteelle 120.000 eurolla. Väisäsen mukaan laite on merkittävä lisä Kuusamon terveyskeskuksen palveluihin. Vuonna 2015 Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehtiin kuusamolaisille yli 300 päivystyksellistä pään kuvantamistutkimusta. Kaikkien kuusamolaisille tehtyjen kuvantamistutkimusten kokonaismäärä OYS:ssa on ollut viime vuosina reilusti yli tuhat...

lue lisää

Joutsenilla juhlavuoteen

Kirjoittanut klo 10.20 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Hannu Hautalan valinta Suomi 100 -teemavuodelle on kansallislintumme joutsen Olli Lamminsalo ja Kirsi Ihalainen yhdistävät pehmeät kuvat ja kesyttömät äänet   – Itsestään selvä valinta, hymyilee luontokuvaaja Hannu Hautala uusimman näyttelynsä nimikkolinnusta joutsenesta. Tiistaina Hannu Hautala -luontokuvakeskuksessa avattu näyttely kuvaa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kansallislintumme vuodenkiertoa. Kuukkelisalissa on esillä Olli Lamminsalon pehmeitä luontokuvia ja niiden rinnalla äänitaiteilija Kirsi Ihalaisen kesyttömiä luontoääniä.   – Upea näyttely, kiittelee luontokuvalegenda Hannu Hautala nuorempiensa juhlavuoden avausta. Luontokuvakeskuksen Kuukkelisalissa tiistaina avatussa näyttelyssä tehdään yhdenlaista historiaa. Ammattiluontokuvaaja ja luontokuvausyrittäjä Olli Lamminsalon ja äänitaiteilija Kirsi Ihalaisen kuvan ja äänen yhteisnäyttely kertoo siitä, miltä metsä ja sen asukkaat kuulostavat. Hautala itse päätyi juhlavuoden talvinäyttelyssään joutseneen. Vuosikymmenten aikana eri puolilla Kuusamoa kuvatut joutsenet ovat Hautalalle rakas lintu. – Kun tulin Kuusamoon vuonna 1978, joutsen oli harvinaisuus, jonka pesää sai hakemalla hakea. Nyt niitä on kaikkialla. Yksi sykähdyttävimmistä kokemuksista oli, kun Hautala pääsi kuvaamaan Koskenkylässä noin 70 joutsenen parvea muutaman metrin päästä läheltä 20–105-millisellä zoom-objektiivilla. – Parven etualalla oli tappeluita meneillään, ja kuvia tuli. Laajakulmalla onnistui taustamaisemankin ottaminen mukaan, hän kertoo. Hautalan joutsenkuvat kuvaavat reviiritaisteluita mutta myös uskollisuutta. Sekä klassikko- että teemanäyttelyn kuvat kertovat joutsenen elämästä Koillismaalla kevään saapumista syksyn haikeaan lähtöön. Keinutuolisarjassa nähdään joutsenparin kesäistä elämänkiertoa.   Jokaisella kuvalla on oma ääni   Ammattiluontokuvaaja ja luontokuvausyrittäjä Olli Lamminsalo oli heti valmis, kun Kirsi Ihalainen kertoi ideastaan. Luontokuvanäyttely, jossa kuvilla on ääni, toteutettiin Lamminsalon pehmeillä eläinkuvilla ja Ihalaisen pääosin Kuusamossa tallettamilla lintujen, eläinten ja metsän äänillä. Kuvien lisäksi ääneen näyttelyssä pääsevät myös kelot, jotka juttelevat koko ajan. Innovaation takana on Ihalaisen kehittämä Kelosound, joka saa kuivan puun puhumaan. Hän on myös tuotteistanut ideansa ja kehittänyt halattavan ja soivan puun, jota ohjataan mobiililaitteella. Kuusamolainen kelo soittaa valittua luonnon ääntä. – Toiveeni on, että ihmiset löytäisivät yhteyden takaisin luontoon, voisivat rentoutua sekä ymmärtäisivät miten tärkeitäluonto, metsät ja sen eläimet ovat, taiteen maisteri sanoo. Kuusamon näyttelyssä esillä olevat äänet ja uniikit äänimaisemat ovat äänitysmatkoiltaan ympäri Suomen. Valtaosa on kuitenkin Kuusamosta: karhut, ahmat ja maakotka on äänitetty kuusamolaisilla kuvauskojuilla.   Lamminsalon ensimmäinen oma näyttely   Olli Lamminsalolle Kuukkelisalin näyttely on ensimmäinen oma näyttely. 1970-luvulta lähtien lintuja kuvannut mies sai ensikosketuksensa Kuusamon luontoon vuonna 1990 ja päätoiminen kuvaaja hänestä tuli Kuusamoon muuton myötä 2000-luvun alussa. – Linnut olivat aluksi selkeä pääkohde aluksi ja maisemakuvaus tuli mukaan reilu kymmenen vuotta sitten. Linnut ovat luonnollisesti edelleen tärkein kuvauskohteeni, koska kuvaan asiakkaitteni kanssa niitä piilokojuistani vuosittain 50–60 päivää, luontomatkailuyrittäjä kertoo. Hannu Hautala luontokuvakeskuksessa talvinäyttelyt ovat avoinna 17.6.2017...

lue lisää

Kuusamoon kaivataan paikallisia juuresten ja vihannesten tuottajia

Kirjoittanut klo 9.05 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Miltä kuulostaisi kuusamolainen ryvässipuli-kylä?   Kysyntää on, mutta ei tuottajia, sanovat alan toimijat paikallisten juuresten ja vihannesten saatavuudesta. Kovassa nosteessa oleva kuusamolainen ruoka-ala kaipaa paikallisia toimijoita vaalimaan puhtauden ja lähellä tuotetun periaatteita. Hyvä vaihtoehto kyläläisille voisi olla osuuskunta, ehdottaa projektivastaava Toini Kumpulainen. Erityisen toivottu tuote on perinteinen kuusamolainen ryvässipuli.   – Ongelma on kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Esimerkiksi useat paikalliset ravintolat ovat ilmoittaneet sitoutuvansa kuusamolaisten juuresten ja vihannesten käyttöön, jos niitä vain saadaan riittävästi ja varmuudella, Naturpoliksen luonnonvarahankkeen projektivastaava Toini Kumpulainen sanoo. Toivottujen tuotteiden listalla ovat perunat, porkkanat, sipulit, kaalit, lantut, punajuuret, valkosipuli ja tietysti perinteinen kuusamolainen ryvässipuli.   Suuret tuottajat jo eläköityneet   Useista yrityksistä huolimatta tuottajia ei ole saatu innostettua hankkeeseen, vaan käytännössä kaikki ravintoloissa ja laitoskeittiöissä käytettävistä vihanneksista ja juureksista tulee muualta Suomesta tukkujen välityksellä. – Onko niin, että sitoutuminen suurten määrien tuottamiseen pelottaa vai aristelleenko täällä haasteellisia kasvuolosuhteita. Kesä on lyhyt, mutta sitäkin arvokkaampi, pohtii Kumpulainen. Kuusamossa on viime vuosina satsattu voimallisesti villiruokaan ja luonnonkeruutuotteisiin. Niille on tuottajia ja kerääjiä löytynyt, mutta usein nämä ovat jo iäkkäämpiä ihmisiä, jotka eivät halua tai voi sitoutua viljelyksille. Kumpulainen harmittelee sitä, että esimerkiksi perunan ja sipulin viljelyllä on ollut Kuusamossa perinteitä, mutta suuret tuottajat ovat lopettaneet eikä uusia ole ilmaantunut tilalle.   Myös hinnoitteluun tarvitaan muutosta   Yksi syy haluttomuuteen voi Kumpulaisen mukaan olla myös hinta. Hankintarenkaat valitsevat tuottajansa hinnan perusteella, ja sulkevat näin helposti pois pieniä yrittäjiä. – Totta on, että hinnat poljetaan niin alas kuin mahdollista. Mutta tässäkin on mahdollisuus muutokseen: kaikkien pitäisi tulla vähän toisiaan vastaan. Jos paikalliset raaka-aineet koetaan arvokkaammiksi kuin muualta tuodut, niistä pitää olla myös valmis maksamaan, hän sanoo. – Oleellisista olisi myös se, että raha jäisi pyörimään omalle alueelle. Siitä saisivat osuutensa viljelijä ja raaka-aineiden mahdollinen jalostaja. Kuljetuskustannuksetkin pienenisivät merkittävästi. Kumpulainen sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että pohjoisessa kasvatetut juurekset ja vihannekset ovat aromikkaampia kuin tänne tuodut. – Sitä paitsi reissussa rähjääntyy eli tuoreus on koko ketjun etu.   Kyse tuhansista kiloista kaudessa   Mistään nappikaupasta ei ole kyse, vaan kysyntä kasvaa helposti jopa tuhansiin kiloihin, jos Rukan ja keskustan ravintolat sitoutuvat paikallisiin raaka-aineisiin. – Sivuelinkeinon lisäksi vaihtoehtona voisi olla osuuskunta. Kyläkunnittain päätettäisiin ryhtyä kasvattamaan porkkanaa tai ryvässipulia alueen tarpeisiin ja tehtäisiin se osuuskuntana. Silloin kenenkään riski ei kasvaisi kohtuuttomaksi eikä taakkaa tarvitsisi kantaa yksin. Myös koneistaminen onnistuisi porukalla helpommin. Kumpulainen korostaa, että sopimusten pitää olla kunnossa ennen kuin viljeleminen aloitetaan. – Ostajien pitää sitoutua ja tuottajalla pitää olla selvät kaupat. Puheiden varaan tätä ei kannata tehdä. Projektivastaavana hän kartoittaa mahdollisia viljelijöitä koko ajan. Tiistaina hanke sai purjeisiinsa uutta tuulta, kun Luonnosta villiä lautaselle ja tuotteiksi – työpajapäivä koko ammattiopiston tiloihin lähes 70 keräjää, yrittäjää ja ravintoloiden henkilökuntaa pohtimaan villin ja puhtaan ruoan mahdollisuuksia...

lue lisää

Kelkkareittien kunto ei riitä

Kirjoittanut klo 11.00 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamo jää jälkeen muista pohjoisen kohteista möykkyisten reittiensä vuoksi
 – huonokuntoiset kelkkareitit houkuttelevat pitkätelaisten kuskit myös metsiin   – Kuusamossa ei vieläkään osata kunnostaa kelkkareittejä. Saamme jatkuvasti moitteita hoitamattomista ja möykkyisistä reiteistä, sanoo Northernlight Safariksen toimitusjohtaja Jari Virranniemi. Virranniemen kritiikkiin yhtyy myös Rautian kauppias Heikki Korpela. Yhä suosituimmilla pitkätelaisilla kelkoilla on suuri houkutus koukata uralta viereisen metsän umpiseen.   – Moottorikelkkareittejä on riittävästi ja ne on sijoitettu hyvin, sanovat kelkkailualan yrittäjät Jari Virranniemi ja Heikki Korpela. Ongelma on reittien kunnossa. – Kuusamossa ei vieläkään osata kunnostaa reittejä. Sen sijaan, että lumi lanataan sivuun, se pitäisi reittiä lanattaessa ohjata lanan alle ja painaa reitille. Tällä mallilla saataisiin reittipohjalle vahvempi polanne talven mittaan, mikä jatkaisi kautta keväästä useammalla viikolla, kelkkoja vuokraavan ja safareja järjestävän Northernlight Safariksen toimitusjohtaja Jari Virranniemi sanoo. Yöllä lanattava reitti voitaisiin hänen mielestään sulkea seuraavaan aamuun asti, että reitti pääsee kovettumaan yön aikana ja kestää paremmin kelkkailun kulutusta. – Reitistä tulee käyttökelvoton heti, kun aurinko alkaa lämmittää keväällä, koska talvella reitti lanataan pohjia myöten, eikä reitille jää kuin ohut lumikerros. Oppia voisi hakea muista pohjoisen keskuksista.   Rahakkaita asiakkaita   Kuusamon Rautian kauppias Heikki Korpela muistuttaa, että kelkkailijat ovat rahakas asiakaskunta, joka vaatii palveluja ja josta kannattaa pitää kiinni. Kelkkailumatkailu työllistää ja tuo tuloja paitsi kelkkakaupan ja -vuokrauksen lisäksi myös varaosa-, varuste- ja polttoainemyynnistä sekä majoituksista. – Kelkkailu on kallis harrastus ja he, jotka siihen satsaavat, vaativat palveluiltaan laatua. Pikkusen jos saataisiin tähän turistiaikaan lisää oikeanlaista lanausta, niin ei olisi huono asia ollenkaan, hän toivoo.   Umpinen ja metsät houkuttelevat   Reittien möykkyisyys ja vähälumisuus houkuttelee kelkkailijoita myös luvattomaan metsässä ajoon. Pitkätelaisilla kelkoilla pääsee melkein mihin tahansa ja tämä aiheuttaa jatkuvasti kinaa maanomistajien ja kelkkailijoiden kesken. – Kelkkailu on sallittu ainoastaan reitillä ja metsissä vain maanomistajan luvalla, Korpela muistuttaa. Miesten mukaan kelkkailu on jäänyt Kuusamossa viime vuosina lapsipuolen asemaan. Latuverkostoa on hiottu hiihtäjien toiveiden mukaan, mutta kelkkareittien on annettu olla. Miehet tietävät mistä puhuvat. Korpela on harrastanut lajia yli 40 vuotta ja ajaa vuosittain noin 3.000 kilometriä. Virranniemi on konkari rajat ylittävässä kelkkamatkailussa ja vie vuosittain satoja matkailijoita itärajan takana sijaitsevaan Paanajärvi Eräkeskukseen.     Yamaha-talo myy ja vuokraa kelkat Kelorinteen juurella   Kelorinteen juurelle joulun alla avattu Yamaha-talo yhdistää Heikki Korpelan ja Jari Virranniemen. Yrittäjäkaksikon työnjako menee siten, että Korpelan Rautia myy ja huoltaa, Northernlight Safariksen Virranniemi vuokraa ja järjestää safareita. Rautia on nykyään myös kaikkien Yamaha-koneiden merkkihuoltoliike Kuusamossa. – Tilat ovat loistavat ja sijainti erinomainen, Virranniemi sanoo. Entinen kotamallinen kalaravintola on remontoitu vuokraamo- ja safariyrityksen tarpeisiin. Rautia laajensi kelkkakauppansa myös Rukalle, sillä yrittäjä Heikki Korpelan mukaan ”pääasialliset asiakkaat ovat täällä”. – Suurin osa uusista kelkoista myydään asiakkaille, joilla on mökki Rukalla tai jotka kelkkailevat alueella, hän sanoo.   Vauhdilla kohti kärkeä   Yamaha on tällä hetkellä Suomen kelkkamarkkinoiden kolmonen. Kaksikon mukaan merkki tulee kuitenkin vauhdilla kohti kärkeä. – Nyt tarjolla on mallisto, joka on noussut aivan uudelle tasolle. Kelkoissamme korostuvat turbomoottorit, kestävyys sekä uudenlaiset alusta ja etujousitus, listaa Korpela. Valikoimassa on sekä reittiajoon suunniteltuja lyhyttelaisia että syvässäkin umpisessa vaivatta kulkevia pitkätelaisia kelkkoja. Eniten kysytään puolipitkätelaisia kelkkoja. – Kelkalla pitää olla hyvä ajaa reittiä, mutta sillä on päästävä myös maastossa. Koneessa pitää olla voimaa ja tehoa, kauppias tietää. Moottorikelkkakauppa on kehittynyt viime vuosina oivallisesti. Korpelan mukaan myytyjen kelkkojen kokonaismäärä ei ehkä ole kasvanut, mutta kalustoa vaihdetaan uuteen aiempaa useammin. – Käyttöön panostavat kelkkailijat vaihtavat kelkkansa 2–3...

lue lisää