Turvapaikan jo saaneista moni jäänyt Kuusamoon

Kirjoittanut klo 9.37 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuntapaikkoja tarvitaan kipeästi lisää eri puolille Pohjois-Suomea   Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista noin kymmenkunta on jäänyt Kuusamoon ainakin toistaiseksi. SPR:n Kuusamon vastaanottokeskuksen johtaja Sanna Vääräniemi sanoo, että Kuusamo on monelle ainoa paikkakunta Suomessa, jossa heillä on edes jonkinlainen turvaverkosto. Paikkakunnalla on parhaimmillaan ollut yli 300 turvapaikanhakijaa odottamassa päätöstä. Nyt toimintoja supistetaan.   SPR:n Kuusamon vastaa­not­to­keskuksessa on tällä hetkellä odottamassa joko turvapaikkapuhuttelua tai päätös mahdollisesta turvapaikasta noin 210 asiakasta. Määrä pienenee kesän aikana noin sadalla. Samaan aikaan ajetaan alas Kuusamon toinen, Coronarian ylläpitämä 100-paikkainen vastaanottokeskus. – Todennäköistä on, että luovumme suurimmasta osasta kaupungin vuokra-asuntoja ja keskitämme toimintamme tänne rajan tiloihin, SPR:n vastaanottokeskuksen johtaja Sanna Vääräniemi kertoo. Osa asunnoista halutaan kuitenkin pitää edelleen perheiden käytössä. Kuusamoon sijoitetuista turva­pai­kan­ha­ki­joista noin puolet on yksinäisiä miehiä ja toinen puoli perheellisiä. Vääräniemen mukaan suurin osa turva­pai­kan­ha­ki­joiden puhutteluista on tehty ja nyt odotetaan päätöksiä. Osa niistä on myönteisiä, osa kielteisiä. Kielteisen päätöksen saaneista valtaosa on poistunut maasta. Päätöksestä voi kuitenkin valittaa ja näitä prosesseja on kesken myös Kuusamossa – Myönteisen turva­paik­ka­pää­töksen saaneista osa on muuttanut muualle Suomeen, esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Kuusamoon on jäänyt noin kymmenen yksinäistä ihmistä. Heidän ainoa turvaverkostonsa on tällä, joten päätös jäämisestä on ollut varmasti helppo tehdä.   Pakolaisesta kuntalaiseksi   Suomeen saapui viime vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita eli noin 30.000. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen Hanna Määtän mukaan turvapaikanhakijoiden virta on ainakin toistaiseksi tyrehtynyt. – Sitä vastoin myönteiset oleskelulupapäätökset alkavat näkyä lisääntyneenä kuntapaikkojen tarpeena, hän sanoo. Kuntapaikalla tarkoitetaan sitä, että kunta ottaa vastaan oleskeluluvan saaneen pakolaisen ja auttaa häntä kotoutumisen polulla asunnon hankinnasta lähtien. – Tässä vaiheessa ei siis puhuta enää vastaanottokeskuksessa asumisesta vaan siitä, että pakolainen muuttaa kuntaan kuntalaiseksi. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten alueella arvioidaan tarvittavan 1.078 kuntapaikkaa kuluvana vuonna. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa päätöksiä vastaanotosta on kuitenkin tehty toistaiseksi huomattavan vähän. Määtän mukaan osan kuntien kanssa neuvottelut ovat käynnissä ja niissä on edetty, mutta alueella on kuntia, joissa asia ei ole edennyt lainkaan luottamuselinten käsittelyyn. – Kantamalla vastuuta yhteisesti mahdollisimman monen kunnan kesken varmistamme sen, että alueellemme muuttavat pakolaiset saavat kotoutumisensa mahdollisimman hyvin käyntiin, vältymme asumisen keskittymiseltä ja kotoutumispalveluiden ylikuormittumiselta yksittäisissä kunnissa, Määttä sanoo.   Kuusamoon nuorten perheryhmäkoti   Kuusamo vastaa kysyntään perustamalla perheryhmäkodin alaikäisille, ilman perhettä maahan tulleille ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille nuorilla. Kuusamossa on tällä hetkellä kaksi alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikköä: Nuorten ystävien ylläpitämä 14-paikkainen ryhmäkoti ja SPR:n ylläpitämä 20-paikkainen tukiasumisyksikkö. Arvion mukaan suurin osa ilman huoltajaa tulleista lapsista tulee saamaan myönteisen oleskelulupapäätöksen. Kuusamoon sijoitettavat lapset ja nuoret tulevat paikkakunnalla sijaitsevista ryhmäkodista ja tukiasumisyksiköstä. Perheryhmäkodin paikkaluku on 7-14. Sen lisäksi itsenäisemmin pärjääville nuorille järjestetään kaupunginvaltuuston päätöksellä tarjolla tuettua asumista.   Ravintolapäivä oli menestys   Rajan vastaanottokeskuksessa lauantaina järjestetty ravintolapäivä onnistui yli odotusten. Paikalle odotettiin alun perin noin 200 ruokailijaa, mutta jo kolmen ensimmäisen tunnin aikana eksoottisista ruoista kävi nauttimassa yli 250 henkilöä. Päivän lopullinen saldo oli noin 300 ruokailijaa. Iltapäivästä myytiin jo eioota. Kuusamolaiset nauttivat vastaanottokeskuksen avointen ovien päivänä muun muassa herkullista linssikeittoa, viinin­leh­ti­kää­ry­leitä, pinaatti- ja lammas­pas­teijaa, irakilaista paellaa sekä kamerunilaisittain hiillostettua siikaa. Jälkiruokana oli somalialaisia leivonnaisia. Yhteistyössä KAO Kuusamon, Koillismaan Pesulan, Kasvisravintola Karpalon sekä Palvelutukku Pohjoisen kanssa järjestetyn päivän tuotto käytetään vastaa­not­to­kes­kuksen asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Toiveissa on muun muassa kalastusvälineitä ja vene Leskeläjärven rantaan. Turvapaikanhakijat ovat hyvin innostuneita kalastamisesta. Kairolainen ammattikokki Youssef toivoo vastaanottokeskukseen myös yrttimaata. – Kuusamosta saa kohtuullisen hyvin tuttuja raaka-aineita, mutta tuoreita, afrikkalaisia yrttejä täällä ei...

lue lisää

Karhukortti on vastaisku kaupungeille ja nettikaupalle

Kirjoittanut klo 8.44 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Kuusamon ja Rukan uusi etukortti on myös varainhankinta- mahdollisuus esimerkiksi urheiluseuroille ja koululuokille   Kesäkuun alussa Kuusamossa ja Rukalla myyntiin tuleva Karhukortti on vastaisku lähikaupungeille ja nettikaupalla. Uusi etukortti houkuttelee rahanarvoisilla eduilla sekä paikallisia että turisteja paitsi käyttämään kuusamolaisia laadukkaita palveluja entistä ahkerammin, myös tekemään hankintoja paikallisesti lähikaupunkien ja internetin sijaan, sanoo kortin ideoinut Olli Ranua.   Karhukorttiin on lähtenyt mukaan jo lähes 50 kuusamolaista yritystä, jotka tarjoavat rahanarvoisia etuja kortinhaltijoille. Esimerkiksi Prisman liikkeistä mukana on jo viisi yrittäjää. Cafe Kaisan yrittäjä Kaisa Heiskanen lupaa kortinhaltijoille kaikista yrityksensä tuotteista 10 prosentin alennuksen. – Kortin 20 euron hinta on äkkiä hankittu, sanoo Olli Ranua. Karhukortti on täysin kuusamolainen versio muualla maassa toteutetuista etukorteista. Ranuan mukaan idea lähti liikkeelle ”huonosta omastatunnosta ja jalostui varainhankintakampanjaksi”. – Jokainen meistä tietää, että kengät on helpompi ostaa kuusamolaisesta kivijalkakaupasta kuin tilata netistä, hän muistuttaa.   Tulonlähde seuroille   Paitsi etuja kuluttajille ja uusia asiakaspintoja mukaan lähteville yrittäjille, Karhukortti on myös mahdollisuus varainhankintaan esimerkiksi urheiluseuroille ja koululuokille. Myyjä saa jokaisesta myymästään kortista puolet eli kymmenen euroa. – Alkuvaiheessa kortin ottavat myyntiin ainakin Kuusamon Pallo-Karhujen juniorit. Korttia tarjotaan myös muille urheiluseuroille, -joukkueille sekä yhteisöille ja yhdistyksille, Ranua kertoo. Karhukortteja tulee myyntiin myös muutamiin Kuusamon ja Rukan kumppanuusyrityksiin, mutta myös näissä tapauksessa puolet kortin myyntihinnasta menee seuroille tai yhteisöille. Nykyaikaisen varainhankinnan pitää hänen mielestään hyödyttää molempia osapuolia. – Siksi Karhukortin kaltainen ratkaisu, Ranua sanoo.   Maksutonta kumppanuutta   Yrityksille Karhukortti on maksuton kumppanuus. Ainoa ehto on, että kumppanuusyritys tarjoaa Karhukortin käyttäjälle edun tai etuja. Etu voi olla tuote tai palvelu ja esimerkiksi euromääräinen tai prosentuaalinen alennus tai vaikkapa ”kaksi yhden hinnalla” -tyyppinen kampanjatarjous. – Samat edut voivat olla voimassa koko kortin 13 kuukauden mittaisen voimassaoloajan tai ne voivat vaihtua esimerkiksi kuukausittain. Jokainen kumppanuusyritys sitoutuu myös sijoittamaan kumppanuudesta kertovan Karhukortti-logon näkyvälle paikalle yritykseen. Ranuan mukaan uusia yrityksiä otetaan mukaan pitkin matkaa. – Kuusamon ja Rukan alueiden kumppanuusyritykset saavat mukanaolosta positiivista näkyvyyttä, lisää asiakasvirtaa ja ilmaista mainosta, hän lupaa. Karhukortilla saatavista eduista kerrotaan tarkemmin kortin internetsivuilla (www.karhukortti.fi) sekä Facebookissa.   Karhukortit tulevat myyntiin 1.6.2016 ja maksavat 20 euroa, josta myyjäyhteisö saa 10 euroa. Karhukortti 2016–17 on voimassa 30.6.2017...

lue lisää

Roskat nurkista ja kiertoon

Kirjoittanut klo 10.01 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamossa kerätään viikonvaihteessa paperia ja metalliromua Kaatopaikalle voi viedä maksutta haravointi- ja ongelmajätettä   Kuusamossa putsataan viikonvaihteessa nurkkia, kun Citymarketin pihalla järjestetään perjantaina ja lauantaina paperin ja metalliromun keräys. Jäteasemalle voi lauantaina puolestaan toimittaa maksutta pihojen haravointi- sekä ongelmajätettä.   Kuusamon jäteasema on perinteisesti näin keväällä avoinna kahtena lauantaina eli 14. ja 28. toukokuuta kello 9-14 välisen ajan. Kotitaloudet voivat viedä jäteasemalle maksutta risu-, oksa- ja haravointijätteet sekä ongelmajätteet. Muusta jätteestä peritään taksan mukainen jätteenkäsittelymaksu.   Mehut ja makkarat vaivanpalkaksi   Citymarketin pihalle kerätään paperia ja metalliromua yhteistyössä Kuusamon Jätehuollon, Kuusakosken, Paperinkeräyksen ja Citymarketin kanssa. Keräykseen osallistuneille on tarjolla vaivanpalkaksi mehua ja makkaraa. – Järjestimme vastaavan keräyksen viime syksynä ja se onnistui yli odotusten. Tänä vuonna keräys toteutetaan näin keväällä, kertoo Kuusamon Jätehuollon toimitusjohtaja Janne Koski. Keräykseen voi toimittaa kaikenlaisten paperijätettä eli sitä, mitä postilaatikkoon tulee. Vanhat kirjatkin käyvät, kunhan niistä irrottaa ensin pahvikannet. Metalliromuksi keräyksessä kelpuutetaan muun muassa elektroniikkaromu, kattopellit, rännit, tikkaat ja vanhat polkupyörät, rakennusten metalliosat ja kottikärryt, kattilat, pannut, ritilät, tölkit ja foliot, naulat, aitaverkot ja piikkilangat, kiukaat, liedet ja ruohonleikkurit, pesu- ja astianpesukoneet, porakoneet ja sähkötyökalut sekä maatalouskoneet ja sähkötyökalut. – Otamme vastaan myös lyijyakkuja ja renkaita, kertoo Koski. Romuautoja, ongelmajätettä, loisteputkia, maaleja, kaasupulloja ja kotitalousjätettä sitä vastoin ei huolita.   Kierrätys toimii Kuusamossa   Kosken mukaan kuusamolaiset kierrättävät jätteensä pääsääntöisesti kiitettävästi. – Metallinkeräysastioissa on metallia ja lasinkeräyksessä puhdasta lasia. Kuusamossa on neljä kierrätyspistettä, joista kaksi keskustassa, yksi Rukalla ja yksi Käylässä. Niissä lajitellaan paperit, pahvit, pienmetalli ja lasi. – Systeemi toimii hyvin. Muovijätteen keräys alkanee tulevan kesän aikana, Koski sanoo. Kompostointi hyvä vaihtoehto   Takavuosina Kuusamossa kerättiin myös eloperäistä kotitalousjätettä kompostoitavaksi, mutta siitä luovuttiin, kun Kuusamo teki sopimuksen jätteenpolttamisesta Oulussa. Kosken mukaan perinteinen kompostointi on kuitenkin erinomainen vaihtoehto niin taloyhtiöille kuin pientaloillekin eloperäisen jätteen kierrättämiseksi. – Pienellä vaivalla jätemäärä vähenee ja samalla saa ravinnerikasta multaa, hän neuvoo.   Paperin ja metalliromun keräyspäivät Kuusamon Citymarketin pihalla pe 13.5. klo 1018 ja 14.5. klo 9-14. Kuusamon jäteasemalle voi toimittaa maksutta ongelmajätettä la 14.5. sekä la 28.5. klo...

lue lisää

Kesätyöpaikan voi tehdä myös itse

Kirjoittanut klo 8.10 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamolaisia nuoria houkutellaan poimimaan marjoja ja kuusenkerkkiä, 4H-yhdistys kannustaa perustamaan oman yrityksen   Jäitkö ilman kesätyöpaikkaa? Ei hätää, sillä sen voi tehdä myös itse. Nilon yläkoululaisia rohkaistiin maanantaina marjametsään ja keräämään kuusenkerkkiä. Omasta viime kesän marjaurakastaan kertoi saarijärveläinen Oscar Taipale. 4H-yhdistyksen Sirpa Murtovaara puolestaan kannusti tekemään sitä minkä parhaiten osaa ja perustamaan sen ympärille oman yrityksen.   Kesätyön ei ole pakko olla toiselle tekemistä. Työpaikan voi tehdä myös itse. Esimerkiksi luonnontuotteiden keruu on mahdollista kaikille ja kaiken lisäksi siitä saatava tulo on verotonta. Saarijärveläinen Oscar Taipale keräsi viime kesänä noin 700 kiloa mustikoita, puolukoita ja vadelmia. Hän möi puhdistamansa marjat Facebookin kautta lähinnä yksityisille ostajille ja tienasi marjakaupalla reilut 1.700 euroa. – Lähdin metsään, kun en muuta kesätyötä saanut, hän kertoo.   Presidenttikin iloitsi tuloksesta   Oscar Taipale kannusti kuusamolaisnuoria samaan hommaan, vaikka ”alussa voi tuntua hankalalta eikä ämpäri täyty millään”. – Alussa meinasi palaa hermot. Mutta sitten kun homma alkoi sujua, ämpärin sai täyteen jopa tunnissa. Mustikka-Oscar -lempinimen saanut kahdeksasluokkalainen nousi koko kansan tietoisuuteen, kun presidentti Sauli Niinistö hehkutti nuoren miehen sitkeyttä ja oma-aloitteisuutta. Niinistö totesi muun muassa uudenvuodenpuheessaan, että ”Oscar Taipaleen suuresta tarinasta pienistä marjoista tulee semmoinen mielensähyvittäjän olo, että kyllä minua sitten niin ilahduttaa tällainen juttu, että poika kerää marjat maasta ja panee kaverinsa innostumaan samaan.” Oscarin tarina on mahdollinen myös Kuusamossa. Nilon koululla mukana ollut Kuusamon Perunan yrittäjä Janne Haapakoski lupasi ostaa kaikki marjat, mitä nuoret keräävät. Haapakosken lisäksi marjoja ostaa Koillismaalla moni muukin yrittäjä. – Parhaan hinnan saa, kun puhdistaa marjat. Suurin osa ostajista ostaa kuitenkin mieluummin roskaisia marjoja. Niistä maksetaan vähän vähemmän, mutta säästyypä puhdistustyöltä, Haapakoski kertoi.   800 kilon tilaus kuusenkerkistä   Paitsi marjoja, kerätään Kuusamossa tänä kesänä myös kuusenkerkkiä. Naturpoliksen Koillismaan elintarvikealan kasvuohjelma sekä Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke ovat sopineet Riipisten Riistaherkkujen kanssa 800 kuusenkerkkäkilon keräämisestä yrityksen tarpeisiin. Projektipäällikkö Elisa Kangasahon mukaan tässä on hyvä ansaintamahdollisuus monelle nuorelle. – 800 kiloa kuusenkerkkää on todella paljon. Nuorten lisäksi keräämiseen haastetaan mukaan vanhemmat ja isovanhemmat. Kilosta maksetaan kuusi euroa. Hän uskoo, helposti kerättävät kerkät ovat ensimmäinen askel laajemmallekin villiyrttien, sienien tai marjojen keruulle. – Hankkeidemme tavoitteena on, että Koillismaan ravintoloiden, julkisen ruokahuollon ja myös kotien pöytiin saadaan lisää puhdasta, terveellisiä ja useimmiten täysin ilmaista villiruokaa. Koulutusta kesäkuussa   Kuusenkerkkien kerääjät toimittavat saaliinsa keruutuotetarkastaja Toini Kumpulaiselle, joka välittää ne edelleen ostajalle. Kumpulainen tarkastaa, että kerätyt kerkät vastaavat ostajan asettamia laatuvaatimuksia. Niin koululaisille kuin muillekin keräyksestä kiinnostuneille järjestetään kesäkuussa kolmen tunnin mittainen koulutustilaisuus, jonka yhteydessä voi suorittaa myyjältä vaadittavan poimijakortin. – Kerkkä kerätään yli 1,5-metrisistä puista. Silloin kerääminen ei vahingoita puuta. Poiminen vaatii maanomistajan luvan, sillä se ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, muistuttaa Kumpulainen. Paitsi kerääjiä, etsitään Koillismaalla myös hakkuita suunnittelevia metsänomistajia. Toiveena on, että mahdollisimman moni kesähakkuu ajoittuisi kerkkäaikaan eli juhannuksen molemmin puolin.   Oma yritys on hyvä vaihtoehto   Hyvä vaihtoehto palkalliselle kesätyölle on myös oman yrityksen perustaminen. Kuusamon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Murtovaaran mukaan yritystoiminta voi olla hyvin pienimuotoista kuten vaikka lasten- tai lemmikkienhoitoa, pihatöitä tai vaikka valokuvausta. – CV:ssä näyttää kyllä aika hyvältä, jos siinä lukee, että toimitusjohtaja sen sijaan, että kertoo joskus leikanneensa ruohoa. 4H-yrityksen perustavat nuoret saavat koulutuksen sekä 350 euron starttirahan.   Lisätietoja www.naturpolis.fi ja...

lue lisää

Lämsänkylän kota sai tulikasteensa pilkkiviikolla

Kirjoittanut klo 9.26 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Metsästysseura ja kalastuskunta rakensivat talkoilla ja tuella uuden kokoontumispaikan kyläläisille   Komean punalautainen ja huopakattoinen Lämsänkylän kota herätti huomiota Erämaa Kuusamo -pilkkiviikon Joukamojärven kisoissa sunnuntaina. Talkoilla ja Ely-keskuksen tuella tehty kota on Lämsän Erämiesten ja Joukamon kalaveden osakaskunnan yhteinen ponnistus. – Tästä tulee kylän yhteinen sydän, sanoo Erämiesten puheenjohtaja Mikko Nevala.   Uusi kota seisoo ylväänä tontilla, joka ostettiin kaupungilta 1970-luvun alussa. Sen jälkeen metsästysseura ja kalastuskunta ovat rakentaneet Joukamojärven rantaan majan, rantasaunan ja hirviliiterin. Nyt kokonaisuuden kruunaava kota valmistui alkuvuodesta ja on kaikkien kyläläisten käytettävissä. Alun perin tontilla on sijainnut kylän koulu, jonka tuli tuhosi kaksi kertaa. Toisen palon jälkeen vuonna 1955 uutta koulua ei enää rakennettu, vaan lapset siirrettiin lähikylien kouluihin Tammelaan ja Kemilään. Viereisen tontin asuntolarakennus on nykyisin yksityisellä vapaa-ajankäytöllä.   Suuri ponnistus pienelle kylälle   Lämsän Erämiesten puheenjohtaja Mikko Nevala kertoo, että kodan rakennustyöt olivat suuri ponnistus noin 30 asukkaan kylälle. Kustannusarvio oli 62.000 euroa ja kota rahoitettiin omilla ja lainatuilla rahoilla sekä Ely-keskuksen ja kaupungin tuella. – Talkootöitä tehtiin yli 1.500 tuntia ja mukana oli 55 eri talkoolaista. Kauimmaiset olivat mökkiläisiä Helsingistä saakka. Uudessa kodassa on kaikki nykyajan mukavuudet. Nevalan mukaan se on paitsi kylän hirviseurueen, myös kaikkien muiden käytettävissä. – Puheenjohtajana olen luvannut kodan ilmaiseksi kaikkien tasavuotisia syntymäpäiviä juhlivien käyttöön, hän kertoo.   Kiitosta puitteille ja järjestelyille   Sunnuntaina kodalla riitti ihailijoita, kun Erämaa Kuusamo -pilkkiviikon toinen osakilpailu järjestettiin Joukamojärvellä. Kalaisa järvi ja hyvä puitteet saivat kiitosta niin järjestäjiltä kuin kisailijoitakin. – Kaikki palvelut ovat tässä lähellä ja perille pääsee pinnoitettua tietä pitkin, Nevala kiteytti kehut. Joukamojärvellä pilkki sunnuntaina yli 300 kalamiestä ja -naista. Komeimman saaliin sai naisten sarjan voittaja Marianne Viinikainen, joka nosti kirkasvetisestä järvestä 14,575 kiloa kalaa. Miesten yleisen sarjan voittajan Timo Oksasen saalis oli 12,831 kiloa. Hyvin onnistui myös nuorten sarjan voittaja, kuusamolainen Janne Männikkö, joka pilkki neljän kisatunnin aikana 10,362 kiloa kalaa. Erämaa Kuusamo pilkkiviikko päättyy perjantaina 15. huhtikuuta Poussunjärvelle. Sen jälkeen pilkitään vielä lauantaina Kuusamojärven Lahtelassa ja sunnuntaina kisataan kiiskipilkinnän...

lue lisää

Kaupunki kiitti Enni Rukajärveä asenteesta ja MM-menestyksestä

Kirjoittanut klo 16.43 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

Lumilautailija Enni Rukajärvi sai onnittelut ja kiitokset kotikaupungiltaan Kuusamolta tiistaina. Kaupunginhallituksen kahvittelutilaisuudessa tuoretta kaksinkertaista MM-hopeamitalistia muistettiin kukkasin ja kirjekuorella. Kuoren sisällön suuruus ratkeaa myöhemmin tänään tiistaina pidettävässä kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hännisen mukaan Enni Rukajärvi on parasta mahdollista mainosta luontokaupunki Kuusamolle. – Olet puhunut taimenkannan puolesta ja ottanut rohkeasti kantaa puhtaan luonnon ja sen arvojen vaalimiseksi. Lisäksi olet erinomainen esikuva nuorille muistuttaen heitä muun muassa hyvistä käytöstavoista, kiitteli Hänninen. Hymyilevä ja rentoutunut Rukajärvi totesi tilaisuudessa, että oli hienoa päättää vaikea kausi nappisuorituksiin Kiinan MM-kisoissa. – Nyt tuntuu hyvältä olla taas kotona Kuusamossa, hän kertoi. Kilpailujen osalta Ennin kausi on ohi, mutta hän on mukana huhtikuussa Pyhällä ja Rukalla järjestettävissä lautailukauden...

lue lisää

Kaupungin tilit väännettiin reilut 630.00 euroa plussalle

Kirjoittanut klo 14.14 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamo teki jo kolmannen perättäisen voitollisen tuloksen, mutta viime vuodesta jäätiin roimasti   Kuusamon kaupunki teki viime vuonna reilut 100.000 euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen. Tilikauden tuloksen käsittelyn jälkeen ylijäämäksi saatiin reilut 634.000 euroa. Kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan kyseessä oli kolmas perättäinen positiivinen tulos, mikä antaa vahvan pohjan alueen kehittämiseen. Edellisvuoden reilun 3,8 miljoonan euron ylijäämästä jäätiin nyt kuitenkin roimasti.   Kuusamon kaupungin vuoden 2015 vuosikate on 5.253.811,73 euroa ja tilikauden tulos on 107.057,85 euroa. Lopullinen tulos kasvaa reiluun 630.000 euroon, kun tilikauden tulokseen lisätään 507.000 euroa kehittämis- ja investointirahastosta seudullisiin kehittämishankkeisiin käytettyjen menojen kattamiseksi. Sen lisäksi tulokseen lisätään 20.388 euroa henkilöstön kehittämisrahastosta henkilöstön kehittämiseen käytettyjen menojen kattamiseksi. Tuloksen jälkeen kaupungin taseessa on nyt reilut 11, 6 miljoonaa euroa ylijäämää. Positiiviseen tulokseen kaupunkia siivittivät muun muassa toimialojen talousarvioalitukset. Kaupunginhallitus alitti talousarvion reilulla 450.000 eurolla. Perusturva alitti muutetun talousarvionsa 133.700 ja kasvatus- ja sivistystoimi reilulla 415.800 eurolla. Yhdyskuntatekniikka alitti talousarvionsa 699.500 eurolla.   Työttömyys väheni   – Myönteisen kehityksen merkkinä on muun muassa työttömyyden väheneminen 80 henkilöllä. Vuoden lopussa työttömiä oli kuitenkin edelleen 1057, mikä muistuttaa meitä tuhannen työpaikan tavoitteen tärkeydestä, kirjoittaa Manninen talouskatsauksessaan. Kaupunki aikoo osaltaan vaikuttaa alueensa elinvoimaan vakinaistamalla 50 määräaikaista työntekijää. Lisäksi kaupungin työntekijöitä eläköityy vuosittain yli 50 henkilöä. – Tänäkin vuonna kaupunki siis työllistää yli 100 henkilöä vakinaiseen työsuhteeseen. Perusturvan ja sivistystoimen toimenpiteillä tavoitteenamme on työllistää entisten lähes kolmensadan hankkeilla työllistetyn lisäksi 50–100 työtöntä.   Tarvitaan uusi teollisuusalue   Mannisen mukaan Kuusamon elinkeinoelämän monipuolisuus luo voimakkaan menestymisen mahdollisuuden alueelle. – Palvelualalla erityisesti matkailu on kasvuala, jonka kasvun varmistavat yhteiset myynti- ja markkinointiponnistelut, sanoo Manninen. Kaupunginjohtaja uskoo, että myös biotalouden vaikutukset ovat merkittäviä Kuusamon taloudelle. Puuntuotanto, kuljetukset ja jalostus ovat keskeisiä kasvualueita metsäsektorilla. – Puun kasvun kiihtyminen mahdollistaa uusia investointien tavoittelun. Kaikki kehitystoimet tällä saralla ovat arvokkaita. Maatalous on peruselinkeinomme ja tilojen selviämistä vaikeassa markkinatilanteessa tulee tuke. Yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa etsimme uusia, suuriakin teollisia avauksia. Tarvitsemme Kuusamoon uuden teollisuusalueen. Kaupunginjohtajan mukaan rakentaminen tulee Kuusamossa vahvistumaan ja kaavoituksen avulla voidaan nopeuttaa suuriakin investointeja. – Maaninkavaaran 400 euron miljoonan tuulivoimahanke loisi toteutuessaan rakentamisen aikana 300 henkilötyövuotta kahden vuoden aikana, hän muistuttaa.   FAKTAT Tilinpäätöslukuja Kuusamosta 2015 Kuusamon kaupungin kokonaisverotulojen kertymä oli viime vuonna 52,7 miljoonaa euroa. Edellisvuodesta kasvu oli 0,7 prosenttia eli 352.000 euroa. Kuusamon asukasluku kääntyi loppuvuodesta nousuun. Tammikuussa Kuusamossa oli kirjoilla 15.810 asukasta ja alimmillaan syyskuussa 15.640 asukasta. Joulukuussa kuusamolaisia oli 15.693. Kuusamon kaupungin vuoden 2015 vuosikate on 5.253.811,73 euroa eli 334,79 euroa asukasta kohden.  Vuonna 2014 summa oli 8.291.219,68. Tilikauden tulos on 107.057,85 euroa kun se vuotta aikaisemmin 3.605.000 euroa. Vuonna 2015 kaupungin toimintatuotot olivat 19.008.827 euroa ja toimintakulut 112.862.030 euroa. Toimintakate oli siten 93.356.530 euroa. Valtionosuustulot ylittyivät 1.209.200 eurolla. Arvioitu määrä oli 43.637.000 euroa. Bruttoinvestoinnit olivat viime vuonna reilut 5,4 miljoonaa euroa. Kaupunki nosti pitkäaikaista lainaa viime vuonna 5 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa pitkäaikaista lainaa oli reilut 29 miljoonaa euroa. Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä on nyt 11.680.939 euroa.   Posio teki tappiota reilut 328.000 euroa   Posion kunnan viime vuoden tilikauden lopullinen tulos jäi miinukselle reilut 328.000 euroa. Tilikauden alijäämä oli 165.500 euroa ja sen lisäksi tulokseen vaikutti käsittelyerissä tehty 162.000 euron poistoeron vähennys.   Taivalkoski plussalla reilut puoli miljoonaa   Taivalkosken kuntakonsernin tilikauden tulos oli ennen tilinpäätössiirtoja 0,61 miljoonaa euroa positiivinen. Tilinpäätössiirtojen ja laskennallisten verojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 0,57 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin tulos oli plussalla 0,85 miljoonaa. Konsernitaseessa on nyt kertynyttä ylijäämää yhteensä...

lue lisää

Lisää rahaa tekonurmelle ja avantouintikeskukselle

Kirjoittanut klo 9.51 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kuusamon kaupunginvaltuusto äänesti tyhjien kiinteistöjen jätemaksusta   Kuusamon valtuusto myönsi maanantaina lisää rahaa urheilukentän pinnoitukselle ja päätti lähteä mukaan Tropiikkiin rakennettavaan avantouintikeskukseen. Kokouksessa äänestettiin jätemaksuista: perussuomalaiset olisivat halunneet vapauttaa tyhjät kiinteistöt siitä kokonaan.   Jätemaksujen maksuperusteet muuttuvat Kuusamossa. Nykyinen kiinteistöjen asukasmäärään perustuvat laskutus vaihtuu yksinkertaisemmaksi: 14 euron jätemaksuja peritään vastedes vakituisesti asutusta kiinteistöstä ja 8,50 euron jätemaksua loma-asunnoista sekä tyhjillään olevista kiinteistöistä. Hintoihin lisätään 24 prosentin arvonlisävero. Perussuomalaisten Joukamo Kortesalmen mukaan ei ole olemassa hyväksyttävää perustetta laskuttaa tyhjien kiinteistöjen omistajia. Kortesalmen esitys hävisi valtuustossa äänin 37-5. Häntä kannattivat vain perussuomalaisten valtuutetut. Keskustelun kuluessa pohdittiin muun muassa muovin kierrätystä ja uusien kierrätyspisteiden perustamista. Yhdistyskuntajohtaja Mika Mankisen mukaan jätemaksuilla kerätään nyt vuosittain noin 140.000 euroa ja muutoksen jälkeen jätemaksusta arvioidaan kertyvän noin 100.000 euroa. Kuusamossa on noin 3.000 vakituisesti asuttua ja noin 5.000 lomakäytössä olevaa kiinteistöä. – Tällä rahalla pidetään yllä kierrätyspisteitä ja se on kulunut siihen lähes kokonaan. Mankisen mukaan jätemaksu mahdollistaa myös sen, että jäteasemalle voi viedä veloituksetta tiettyjä jätteitä. Neuvottelut t muovin kierrättämisestä ovat Mankisen mukaan edelleen kesken. Oleellisesta on tuottajavastuun järjestäminen, sillä periaatteessa se, joka pakkaa, myös vastaa muovin kierrättämisestä. Hannu Tuovila penäsi vastausta siihen, miten tyhjillään oleva asunto todennetaan. – Väitän, että viikon päästä meillä on paljon enemmän tyhjillään olevia asuntoja kuin nyt, hän totesi viitaten vilkkaaseen pääsiäissesonkiin.   Rahaa ja ero   Valtuusto myönsi urheilukentän pinnoitteen uusimiseen 50.000 euron lisämäärärahan aiemmin myönnetyn 200.000 euron lisäksi. Ensi kesänä toteuttavan työn hinnaksi on tarkentunut 236.495 euroa sekä tarvittavan yllä- pitokaluston hankinnan hinnaksi 2.500 euroa. Valtuusto huomioi lisämäärärahassa myös mahdolliset lisä- ja muutostyöt. Avantouimarit pääsevät takaisin Tropiikkiin, kunhan uusi avantouintikeskus rantasaunoineen valmistuu. Noin 250.000 euron arvoinen hanke on HCR Oy:n ja kaupungin yhteinen. Valtuusto myönsi keskukselle 125.000 euron määrärahan. Perusturvalautakunnasta eroa pyytäneen Eero Kyllösen tilalla lautakuntaan nimettiin Sdp:n Inka Hokkanen.   Mitalisadetta   Ennen kokouksen alkua valtuustosalissa vietettiin juhlallinen hetki, kun valtuuston puheenjohtaja Mika Määttä jakoi yhdessä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hännisen ja kaupunginjohtaja Jouko Mannisen kanssa tasavallan presidentin viime itsenäispäivänä myöntämä ansiomerkit. Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin sai lehtori ja kaupunginvaltuutettu Hannu Ervasti ja Suomen Leijonan ansioristin toimitusjohtaja Maija Salmivaara. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein saivat sairaanhoitaja Marja-Terttu Jamisto, maanviljelijä-matkailuyrittäjä Pentti Kurvinen, toimialasihteeri Ritva Loukusa, lapsi- ja perhetyön tulosalueen johtaja Aini Naumanen, erityisluokanopettaja Anneli Partanen, viulunsoiton opettaja Marek Pazdzior, yrittäjä ja harrastajanäyttelijä Sakari Siikaluoma, lastentarhanopettaja Helena Sormunen sekä sairaanhoitaja Irene Törmälä. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin saivat ohjaaja ja lähihoitaja Raili Jokiranta, veteraaniasiamies ja lähihoitaja Paula Marsch, sihteeri Vappu Parkkisenniemi, sihteeri Kauko Ronkainen sekä sihteeri Maija...

lue lisää

KAO tiivistää toimintojaan Kuusamon toimipaikassa

Kirjoittanut klo 10.22 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Kaupungin omistama entinen kauppaopisto on jäämässä tyhjilleen   Kainuun ammattiopisto (KAO) tiivistää toimintojaan Kuusamossa. Yhtenä vaihtoehtona esillä on muun muassa luopuminen kokonaan entisen kauppaopiston tiloista. Toimipaikan tilat omistaa Kuusamon kaupunki ja Kainuun ammattiopisto on niissä vuokralla.   Alun perin Kainuun ammattiopiston toiveena oli korjauttaa aikana Kuusamon toimipaikan opetuskeittiö nykyaikaiseen kuntoon. Kaupunki varasi kuluvan vuoden talousarviossaan hankkeelle jo 100.000 euron määrärahan, mutta maanantaina kaupunginhallitus päätyi esittämään määrärahan käyttämistä muihin tilamuutoksiin. Lopullisesti määrärahan kohdentamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Kainuun ammattiopiston ensisijaisena tarpeena on tällä hetkellä tehdä muutoksia muissa opetustiloissa. Kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa esillä ovat olleet muun muassa sähkö-, puusepän- sekä media-alan tilat. Lisäksi yhteistyö lukion kanssa edellyttää tilamuutoksia lukiolla.   Kaupunki odottaa KAO:n päätöksiä   Yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen mukaan nyt vapautuva 100.000 euron määräraha on tarkoitus kohdentaa kampusalueen uudelleen suunnitteluun. – Määräraha käytetään vuokralaisen opetustiloissa tehtäviin muutoksiin ja sitä voidaan käyttää myös lukion tilamuutoksiin, joita tulevat koulutusmuutokset edellyttävät, Mankinen sanoo. Kuusamon kaupunki odottaa nyt KAO:n päätöksiä tulevista tilatarpeista. Mankisen mukaan ne tehtäneen tämän kevään aikana. – Hyvin todennäköisesti KAO tulee tiivistämään olemistaan alueella. Me tulemme suunnittelemaan alueen kiinteistöjen käytön uudelleen, kun ammattiopiston tilatarpeet ovat selvillä. Mankisen mukaan KAO ratkaisee itse, kuinka paljon tilaa se tarvitsee ja kaupunki suunnittelee kiinteistöjen uudelleenkäytön sen pohjalta.   Vähemmän rahaa ja opiskelijoita   Kainuun ammattiopisto painii pienevien ikäluokkien ja vähenevän valtionrahoituksen parissa. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen mukaan sopeuttamalla tilankäyttöä on mahdollista saada aikaan säästöjä. Koulutusliikelaitoksessa on tilankäytön tehostamiseksi laadittu tilastrategia vuosille 2014–2017 osana talouden sopeuttamistoimien suunnitelmaa. Kajaanin koulutusliikelaitoksen alaisen Kuusamon ammattiopiston toimitilojen tilakäytön mahdollinen tehostaminen toimitilojen käyttöselvityksen pohjalta on yksi vaihtoehto. Mankisen mukaan puheissa on ollut entisestä kauppaoppilaitoksesta luopuminen. Tällä hetkellä rakennuksessa opiskelevat muun muassa lähihoitajat, merkonomit sekä matkailuala. Tiloissa on myös yksityinen vuokralainen sekä hiusalan opiskelijoiden tilat ja auditorio. – Rakennus jäänee tyhjäksi. Asiasta on puhuttu, mutta virallista tietoa siitä ei ole tullut, jonkinlaisia heikkoja signaaleja tosin jo jonkin aikaa sitten. Tämä rakennuksen kohtalo on tietysti alueen uudelleensuunnittelussa suurin tekijä, hän sanoo.   Ensisijaisesti uusia käyttäjiä   Jos rakennus jää tyhjäksi, etsitään sille ensisijaisesti uusia käyttäjiä. – Pitää löytää järkevä käyttö, yhdyskuntajohtaja korostaa. Erilainen vaihtoehtoisia skenaarioita on Mankisen mukaan pohdittu, mutta niiden aika on vasta sitten, kun KAO ilmoittaa virallisesti irtautumisestaan. – Kiinteistönomistajan näkökulmasta opetuskäyttöön rakennetun kiinteistön paras käyttötarkoitus on tietysti opetustilana toiminen. Mutta miksei se voisi olla vaikka toimistokäytössä, hän ehdottaa.   Uudisrakentamiselle kynnys korkealla   Mankisen mukaan Kuusamossa ollaan tilanteessa, missä kynnys uuden rakentamiseen on korkea. – Taajamassa alkaa olla jo niin paljon tyhjää tilaa, että uuden rakentamista on harkittava tarkkaan. Kun pohditaan esimerkiksi kaupungin investointiohjelmaa, niin on syytä miettiä myös sitä, voiko vanhasta saada remontoimalla käyttökelpoista tilaa. Minusta vanhoja seiniä voitaisiin ottaa hyötykäyttöön, hän...

lue lisää

Taivalkoskella väännetään kättä kulttuurihistoriallisesti merkittävän Karvosen kauppatalon kohtalosta

Kirjoittanut klo 10.33 kategoriassa Yleinen | 0 kommenttia

  Taivalkoskella väännetään kättä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Karvosen kauppatalon kohtalosta. Tontin ja sillä sijaitsevat kiinteistöt omistavat Juusolan veljekset ovat hakeneet talolle purkulupaa. He suunnittelevat tontille uusia rivitaloja. Muun muassa kaavoittaja ja Ely-keskus ovat purkamista vastaan. Taivalkosken kunnanhallitus käsitteli asiaa maanantaina, mutta jätti lausuntonsa purkuluvasta pöydälle.   Taivalkosken kunnanhallitus keskusteli pitkään lausunnostaan ja päätyi lopulta siihen, että asia jätetään toistaiseksi pöydälle. Lopullisesti purkuluvasta päättää kunnan rakennustarkastaja kuultuaan ensin asiantuntijoita. Kunnanjohtaja Jukka Mikkosen esitys oli, että kunta ei vastustaisi keskustassa kiinteistöillä Annala ja Lehto sijaitsevien rakennusten purkamista. Annalan tontilla sijaitsee muun muassa Karvosen legendaarisen punainen kauppatalo. Purkamislupaa ovat hakeneet kiinteistön nykyiset omistajat Timo, Lasse, Leo ja Tuomo Juusola. Hakijat perustelevat purkamista muun muassa sillä, että rakennukset ovat vanhoja ja huonokuntoisia. Purettavien rakennusten tilalle on tarkoitus rakentaa rivitaloja.   Kova pula asunnoista   Kunnanjohtaja Mikkosen mukaan Taivalkoskelle on tarve saada lisää asuntoja vanhenevan väen käyttöön. – Tarve ei ole varsinaisista palveluasunnoista, vaan ensisijaisesti omistusasunnoista, joissa asukkaat voivat asua omatoimisesti. Kuitenkin jatkoa ajatellen on tärkeää, että myös näihin asuntoihin on saatavissa erilaisia vanhuspalveluja, kuten siivousta ja ateriapalveluja. Esitetty sijainti on Mikkosen mukaan ideaalinen tarkoitukseen, koska paikka on nykyisten palveluasuntojen välittömässä läheisyydessä, missä näitä palveluja jo tuotetaan. – Olemassa olevista rakennuksista ei korjaamallakaan saada tarkoituksenmukaisia omistusasuntoja. Nykyisille rakennuksille ei nähdä muutakaan jatkokäyttöä, todetaan kunnanjohtaja Jukka Mikkosen päätösehdotuksessa.   Merkittävä historia-arvo   Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, museo ja kaavoittaja Riitta Yrjänheikki ovat täysin toista mieltä. Purkulupaa varten pyydetyissä lausunnoissa asiantuntijat toteavat, että kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta ei tule purkaa, vaikka suojelumerkintää talolla ei ole. – Karvosen kauppatalo on esitetty 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa maakunnallisesti arvokkaana kohteena. Sillä on rakennushistoriallista, rakennustaiteellista ja maisemallista arvoa, todetaan Ely-keskuksen lausunnossa. Pohjois-Pohjanmaan museo suoritti katselmuksen kohteessa helmikuun alussa. Lausunnon mukaan katselmuksessa todetut Karvosen kauppatalon vauriot on mahdollista korjata rakennusten arvot säilyttäen – Purkamista voidaan arvioida uudelleen tarkkojen rakennuskohtaisten kuntoselvitysten tekemisen jälkeen. Uudemman ulkorakennuksen, jolla ei katsota olevan kulttuurihistoriallisia arvoja, purkamiselle ei museon mielestä ole estettä. Ulkorakennuksen purkamisen myötä tontilla vapautuu tilaa mahdolliselle uudisrakentamiselle ja kiinteistöjen käytön tehostamiselle, todetaan museon lausunnossa. Myös Taivalkosken keskustan kaavoittajana toimivan Swecon arkkitehti Riitta Yrjänheikin mielestä rakennuksille ei tule myöntää purkulupaa varastorakennusta lukuun ottamatta. – Vanhojen talojen säästäminen ja maltillinen remontointi antaa tulevaisuudessa tällä keskeisellä alueella monipuolisemmat toimintamahdollisuudet kuin pelkät uudet rivitalot, hän sanoo. Taivalkoskella on tällä hetkellä painetta asuntorakentamiseen ja kunta kaavoittaa parhaillaan kahta rivitalokorttelia keskustaan. Kun nämä jo käynnissä olevat hankkeet toteutuvat, kysyntä tullee Yrjänheikin mukaan tyydytetyksi joksikin aikaa.   Huonokuntoisia rakennuksia   Juusolan veljesten mukaan purettavat rakennukset ovat vanhoja hirsi- tai lautarakenteisia, joten suurin osa purettavasta materiaalista voidaan sen kunnosta riippuen uudestaan hyväksikäyttää. Suunnitelman mukaan ikkunat joko myydään uusiokäyttöön tai viedään rakennustavaroiden kierrätyspisteeseen. Rakennusten hirret myydään uusiokäyttöön, samoin muu terve puutavara. Rakennusten peltikatto on vuodelta 2000 ja myös se voidaan myydä uusiokäyttöön. – Uusien rivitalojen tarkoitus on mahdollistaa vanhenevan väestön asuminen Taivalkoskella keskustassa lähellä palveluja, kun he eivät enää selviä sivukylillä omassa kodissa. Toiseksi halutaan taata mahdollisuus uusille, työn perässä Taivalkoskelle tuleville perheille ja taivalkoskelaisille perheille asua viihtyisästi ja mukavasti uusissa rivitaloissa aivan Taivalkosken keskustassa, kirjoittavat Juusolat purkulupahakemuksessaan.   Vanhuus ei riitä purkuperusteeksi   Arkkitehti Riitta Yrjänheikin mukaan vanhuus ei riitä purkuperusteeksi. – Päällisin puolin rakennukset ovat hyväkuntoiset ja niitä on käytetty jatkuvasti. Hirsirakennukset kestävät nykyisiä rakennustyyppejä paremmin kosteutta ja muuta käytön huolimattomuutta, joten ne yleensä ovat korjattavissa kohtuullisin kustannuksin, kun ei sorruta ylisuuriin vaatimuksiin. Huonokuntoisuuden perusteeksi tulee esittää riittävät perustelut ja tutkimukset, hän sanoo kirjoittamassaan lausunnossa. Yrjänheikin mukaan...

lue lisää