Koillismaan Uutiset

Sahapuun mittakiista siirtää puukauppoja Kuusamossa

  • Julkaistu

Alkuvuodesta kauppaa on kuitenkin tehty noin neljännes keskivertovuotta vilkkaammin

Koillismaalla vuosikymmenen vilkkain puukauppavuosi on hyytymässä sahapuun mittojen heikennykseen, sanoo Metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara. Kuusamossa puukauppaa on tammi-syyskuun aikana käyty kuitenkin 23 prosenttia 2010-luvun keskiarvoa vilkkaammin. – Etenkin kesäseisokin jälkeen puukauppa on käynyt vilkkaasti. Puuta on ostajille ollut runsaasti tarjolla, ajankohdasta riippuen syksyn ajan on ollut jatkuvasti myynnissä leimikoita 12.000- 22.000 kuution edestä, toiminnanjohtaja Kilpivaara tietää. Kilpivaaran mukaan vuosikymmenen vilkkain puukauppavuosi näyttää kuitenkin hyytyvän puunostajien heikennettyä sahapuun mittojaan. Pölkky ja Keitele muuttivat mittojaan elo- syyskuussa ja loputkin puunostajat Stora Enso ja Metsäliitto nostivat omia pikkutukin minimimittojaan sen jälkeen. – Perinteisen ison tukin mitat ovat ennallaan. Minimiläpimittana käytetään yleisesti 15 sentin latvaläpimittaa. Aikaisemmin pikkutukin minimikoko oli 10 senttiä latvasta minimipituuden ollessa 3,1 metriä. Viime viikkojen aikana puunostajat ovat nostaneet pikkutukin latvaläpimittoja 12–14 senttimetriin, Kilpivaara kertoo.  

Nosto heikentää pikkutukkikertymää

  Latvaläpimitan nosto heikentää Kilpivaaran mukaan merkittävästi pikkutukin kertymää etenkin harvennushakkuilla. – Ensiharvennuskohteiden ja harvennuskohteiden sahapuukertymästä siirtyy kuitupinoon kohteesta riippuen 30–50 prosenttia pikkutukkikertymästä. Nuorissa ja etenkin luontaisesti syntyneissä harvennusmetsissä runkomuoto on juokseva ja runko kapenee hitaammin, tällaisilla kohteilla pikkutukkikertymä tipahtaa eniten. Päätehakkuilla merkitys on vähäisempi, koska runkomuodosta johtuen suurempi osa sahapuun kokonaiskertymästä on isoa tukkia. – Runkomuoto vanhoissa metsissä on sellainen, että latvaosa puusta kapenee hyvin nopeasti, hän sanoo.  

Suuri vaikutus, koska kuitukauppa ei käy

  Kilpivaaran mukaan Kuusamossa mittojen heikennyksellä on erityisen suuri merkitys, koska kuidun hinta on alueella niin heikko. Vaikutus puukauppatuloon on siten suuri. – Metsänomistajat ovat olleet hyvin tyytymättömiä sahapuun mittojen heikennykseen. Aiottuja puukauppoja on päätetty siirtää ja niitä on päätetty olla kokonaan tekemättä, kun leimikosta on saatu puunostajan tarjous. Tämä on selvästi vaikuttanut metsänomistajien puunmyyntihalukkuuteen, mikä on tietysti ymmärrettävää, kertoo toiminnanjohtaja Kilpivaara.

Kovan maan tukki- leimikot myyvät

Myös muualle Pohjois-Suomessa alkuvuoden puukauppa on käynyt suhteellisen vilkkaasti. Tammi-syyskuun ostomäärä, noin 4,3 miljoonaa kuutiota, on noin neljänneksen enemmän kuin parina viime vuotena keskimäärin – Puumarkkinoiden näkökulmasta merkittävin riski tänä ja ensi vuonna liittyy sahatavaran, ja erityisesti mäntylankun hintakehitykseen, joka on pitkään ollut hyvin vaatimaton. Suomessa toimivan massa- ja paperiteollisuuden kannattavuuden ennustetaan jatkuvan erinomaisena ja selvästi puutuoteteollisuutta parempana, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Markku Ekdahl. Ekdahlin mukaan halutuimpia ovat nyt kovan maan kuusitukkileimikot, mutta myös mäntytukkileimikot käyvät kaupaksi. Havukuidun osalta markkina on tasapainossa, mutta koivukuidusta on ylitarjontaa. Energiapuun kysyntä on kaikkein heikoin. – Talvikorjuukohteiden kysyntä vilkastuu siinä vaiheessa, kun pakkanen kovettaa maan. Puun ostajittain vaihtelevat mitta- ja laatuvaatimukset sekä muut puukaupan kokonaisarvoon vaikuttavat tekijät pitää kaikki huomioida ja arvioida aina puukauppakohtaisesti, hän sanoo.

Trackback from your site.