Koillismaan Uutiset

Mäkinen: Kaivosyhtiö ei ryhdy toimenpiteisiin kaupungin yva-lausunnon perusteella

  Kaivosyhtiö Dragon Mining ei ryhdy toimenpiteisiin Kuusamon kaupunginvaltuuston antaman yva-lausunnon perusteella. Yhtiö odottaa Ely-keskuksen lopullista lausuntoa ympäristövaikutusten arvioinnista, minkä jälkeen se tekee oman yhteenvedon ja arvion mahdollisten puutteiden täydentämisestä. Dragon Minigin projektipäällikkö Ilpo Mäkinen toteaa, ettei kaivosyhtiö ota tässä vaiheessa kantaa Kuusamon kaupunginvaltuuston maanantaina antamaan yksimieliseen lausuntoon Juomasuon kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) puutteellisuudesta. – Nyt odotamme kaikessa rauhassa, että Ely-keskus kokoaa kaikki Juomasuon kaivoshankkeen yvaan liittyvät lausunnot ja tekee sen pohjalta oman lausuntonsa. Mikäli viranomaisen loppulausuma toteaa, että yvassa on puutteellisuuksia, niin pyrimme ne tietysti siinä vaiheessa korjaamaan, mutta minkään yksittäisen lausunnon, kuten Kuusamon kaupungin nyt antaman yva-lausunnon perusteella emme voi ryhtyä vielä toimenpiteisiin, sanoo Mäkinen. Mäkinen oli maanantaina itsekin seuraamassa lehtereiltä valtuuston kokousta ja sitä, kun kansalaisdelegaatio luovutti valtuuston puheenjohtajalle Pauli Saapungille 10.000 allekirjoitusta sisältävän kaivostoimintaa vastustavan adressin. – Tietysti kuuntelemme edelleenkin ihmisiä ja keskustelemme siitä, onko meillä sosiaalista lupaa tulla Kuusamoon, mutta tässä vaiheessa emme ota kantaa tai lähde kommentoimaan tätä aihetta sen enempää, koska nyt yva-prosessin loppuunvieminen on se asia, johon keskitämme kaikki voimavaramme. Keskustan valtuutetun Mika Määtän esittämää neuvoa-antavaa kuntalaisäänestystä kaivostoiminnan sosiaalisesta tilauksesta Mäkinen pitää hieman vieraana ajatuksena verrattuna totuttuun pohjoismaalaiseen toimintatapaan. – Suomessa ja Pohjoismaissa ei minun käsittääkseni tällaisia neuvoa-antavia kuntalaisäänestyksiä ole koskaan järjestetty, mutta totean edelleen, ettei kaivosyhtiö halua vasten kansalaisten tahtoa Kuusamoon tulla.  

Kaavapäivityksen vaikutus ympäristölupaan vielä auki

  Mäkisen mukaan kaivoshankkeen lupien hakeminen on pitkäaikainen ja hiljalleen etenevä prosessi. – Meillä on anottavana kymmeniä eri lupia, joita haetaan koko ajan yksitellen. Jonkun tietyn luvan hakeminen saattaa vaatia jonkun toisen luvan hyväksyntää, joten myös lupien hakujärjestyksellä on oma merkityksensä. Ympäristöluvan päätöksen saamiseen Mäkinen arvioi menevän noin kaksi vuotta hakuhetkestä lukien. – Ennen kuin voimme laittaa ympäristöluvan vireille, meidän tulee tehdä yva-lausuntoon mahdolliset Ely-keskuksen vaatimat täydennykset ja se edellyttää luultavasti meiltä lisää tutkimuksia, joten tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida kovin tarkkaan sitä, milloin saamme ympäristölupahakemuksen valmiiksi, mikäli päätämme sitä hakea. Oma arvioni on, että pääsisimme hakemaan kyseistä lupaa aikaisintaan vuoden 2015 alussa. Ympäristöluvan hakeminen voi viivästyä myös käynnissä olevan yleiskaavan päivityksen vuoksi. – Mikäli kaivosyhtiö hakee lupaa olemassa olevan kaivospiirin mukaisesti, ei kaavapäivityksellä minun käsitykseni mukaan tule olemaan ympäristöluvan hakemisen suhteen merkitystä, mutta mikäli lupaa haetaan laajennettuna, kuten nyt yvaan on merkitty, niin silloin kaivosyhtiön on odotettava kaavan päivittämistyön loppuun saattamista, ennen kuin he voivat lupaa hakea, toteaa Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen. Mäkisen mukaan kaivosyhtiö tutkii edelleenkin myös sitä, onko Juomasuon alueen malmio riittävä kaivostoiminnan käynnistämisen suhteen. – Jatkamme porauksia ja etsimme malmia yhä syvemmältä, koska vielä emme ole saaneet varmuutta edes sille, riittääkö alueen malmio kymmeneksi vuodeksi, mikä on meidän minimi tavoite.     Katso myös videoklippi kaupunginjohtaja Timo Halosen haastattelusta koskien valtuuston maanantaista yva-päätöstä.

Jatka lukemista

Pitkästen jogurtti hakee markkinoita Helsingistä

  Maatalousyhtymä Pitkänen Pauli ja Oiva hakee maustamattomalle jogurtille uusia markkinoita Helsingistä. Tähän saakka Kuusamon, Posion, Sallan ja Kemijärven kaupoissa myytävänä ollut tuote on yllättänyt tekijänsä odotettua vilkkaammalla kysynnällä.   Viime keväänä myyntiin tulleen Pitkäsen maalaisjuustolan maustamattoman jogurtin kauppa on käynyt odotettua vilkkaampana. Menekki on ollut kolminkertainen yhtymän alkuperäiseen tavoitteeseen verrattuna. Hyvän kysynnän rohkaisemana Pitkäset ovat nyt lähteneet hakemaan uusia markkinoita Helsingistä. Viime viikolla kuusamolaisjogurtti oli maistatettavana Ruoholahden Citymarketissa. – Jogurtti on ollut heillä myynnissä noin kuukauden päivät ja olimme nyt siellä kauppiaan pyynnöstä pitämässä päivän ajan tuote-esittelyä. Odottavan toiveikkaina jäämme seuraamaan, kuinka pääkaupunkilaiset jogurtin omakseen ottavat, toteaa Oiva Pitkänen. Helsingin markkinoita Pitkäsen yhtymä haluaa testata myös sen takia, että tuotteella on ollut hyvä menekki ja maine Kuusamossa vierailevien matkailijoiden keskuudessa. Markkinoiden ja tuotannon kasvattamisen yhtymä aikoo kuitenkin tehdä maltilla. – Jos tuotanto kasvaa liian nopeasti, voi se heijastua tuotteen saatavuuteen. Toimintavarmuus on meille se tärkein asia ja siksi etenemme hiljalleen. On myös muistettava, että maatilan päätoimi on edelleen lypsykarjan puolella, joten sinne on suunnattava myös resursseja.  

Logistiset haasteet

  Kuusamolaiskauppojen lisäksi Pitkäsen maalaisjuustolan maustamaton jogurtti on löytänyt tiensä Posion, Sallan ja Kemijärven kauppoihin. Logistiikka asettaa kuitenkin omat haasteensa markkinoiden laajentamiselle lähikuntien alueelle. – Se, miksi tuotteemme ei ole laajelmalti lähikuntien kauppojen hyllyillä, johtuu tietyiltä osin logistisista haasteista. Suorat ja pysyvät kuljetusyhteydet moneen lähikuntaan puuttuvat. Esimerkiksi Rovaniemelle rahti kulkee tällä hetkellä Oulun kautta. Pitkät matkat ja suhteellisen pieni volyymi nostattaa kuljetuskustannukset niin suuriksi, ettei homma pysy enää kustannustehokkaana. Helsinkiin vienti on kannattavampaa, koska siellä myyntivolyymit ovat paljon isommat. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että alkukesästä olisi Rovaiemelle avautumassa suora kuljetusyhteys. – Sen toteutuminen vaatii muiden pientoimijoiden mukaan lähtemisen.  

Jatkuvaa tuotekehittelyä

  Maatalousyhtymä Pitkästen tilalla on 50-päisen lypsykarjan ja maustamattoman jogurtin tuotannon lisäksi myös leipäjuuston ja ternimaidon tuotantoa. – Ternimaitoa olemme myyneet nyt syksystä saakka. Leipäjuuston osalta meillä on jo vakiintuneet markkinat, eikä sen tuotantoa ole tarkoitus lisätä. Leipäjuuston valmistuksessa Pitkäset ovat alkaneet käyttämään luonnonsuolaa. – Viime keväänä ryhdyimme käyttämään luonnonsuolaan, koska se on tuonut leipäjuuston makuun enemmän pehmeyttä. Luonnonsuolan eli kristallisuolan kohdalla puhutaan paljon myös siitä, että sillä olisi teollisesti käsiteltyyn suolaan verrattuna myönteisemmät terveysvaikutukset. Onhan tämä tällaista jatkuvaa tuotekehittelyä, myöntää Pitkänen. Myös jogurtin osalta Pitkänen paljastaa hakevansa parhaillaan tuoreita ideoita. – Uusia koe-eriä on myös sillä puolella valmisteilla, mutta katsotaan nyt, tuleeko sieltä uutta tuotetta markkinoille vai ei. Sen aika näyttää. Maatalousyhtymä Pitkänen Pauli ja Oiva työllistää omistajien lisäksi Oivan vaimon Merjan sekä Paulin pojan Heikin.

Jatka lukemista

Kaavapäivityksellä selkeät linjaukset kaivostoiminnalle

 

Juomasuon kaavamuutos voi synnyttää jopa korvausvaateen kaupunkia vastaan

  Päivitystyön alla oleva yleiskaava määrittelee jatkossa muun muassa Kuusamossa tapahtuvan kaivostoiminnan. Maankäytöllisiin seikkoihin nojaten sillä voidaan juridisesti joko kieltää tai sallia kaivostoiminnan harjoittaminen jollakin tietyllä alueella. Yleiskaavan päivityksen on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Kaavan päivitystyö tehdään tällä viikolla valmistuneen Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman pohjalta.   – Koko kaivosasia ratkaistaan nyt tällä yleiskaavan päivityksellä, toteaa Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen. Reilun vuoden päästä valmistuva kaavapäivitys tulee ohjaamaan yksiselitteisesti maankäyttöön liittyvät seikat Kuusamon alueella. Kaava määrittelee jatkossa muun muassa Kuusamossa tapahtuvan kaivostoiminnan. – Kyllä tämä on helpotus kaikille osapuolille. Saamme vihdoinkin erityisesti tälle kaivostoiminnalle selkeät linjaukset. Päivitystyön jälkeen kaava voi juridisesti joko sallia tai kieltää esimerkiksi kaivostoiminnan jollakin tietyllä alueella. Jos se sen kieltää, kiellon täytyy perustua johonkin muuhun maankäytölliseen seikkaan, toteaa Mankinen.  

Juomasuon alue keskeinen

  Juomasuo tulee olemaan kaavapäivityksen kiinnostavimpia alueita. Voimassa oleva kaava on tähän saakka sallinut kyseisellä alueella kaivosyhtiöiden harjoittaman toiminnan, mutta mikäli tämä tullaan kaavapäivityksen myötä kieltämään, voi kaivosyhtiö Mankisen mukaan esittää jopa korvausvaateita Kuusamon kaupungille. – Jos viemme kaivosyhtiöltä jo olemassa olevan luvan toimia, on hyvinkin mahdollista, että he tulevat vaatimaan kaupungilta korvauksia rahallisista menetyksistä. Tapausta voidaan verrata mihin tahansa liiketoimintaan. Jos jollakin on esimerkiksi voimassa oleva hotellinrakentamislupa ja yhtäkkiä kaupunki evää tämän aiemmin luvatun oikeuden laatimalla kaavapäivityksen, on hyvinkin todennäköistä, että asia riitautetaan, toteaa Mankinen. – Ainakin perustelut täytyvät siinä tapauksessa olla todella hyvät ja asialliset. Kuusamo tulee tässä kysymyksessä nyt olemaan koko maata ajatellen ennakkotapaus, jatkaa yhteensovittamissuunnitelman ohjausryhmän jäsen Jarkko Tammi.  

Kaivostoiminnan tavoitteet tulkinnallisia

  Kaivostoiminnan osalta on ohjausryhmä kirjannut luonnonvarasuunnitelmaan muun muassa seuraavan kehittämistavoitteen. ” Kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilla ei kohdistu merkittäviä haittoja luonnonarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistölle, matkailun imagolle tai asutukselle.” Vaikka laadittu tavoite kuullostaa maallikon korvaan yksiselitteiseltä, on siinä Tammen mukaan tulkitsemisen varaa. – Termi ” ei kohdistu merkittäviä haittoja” voi tarkoittaa sitä, että havaittavia haittoja voi kyllä tapahtua, mutta ei merkittäviä. Tätä voidaan tulkita monin tavoin, toteaa Tammi. Myös luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman laadinnasta sekä tulevasta kaavapäivityksestä vastaavan konsulttiyhtiö AIRIX Ympäristö Oy:n projektipäällikkö Kimmo Vähäjylkkä myöntää laaditun tavoitteen tulkinnallisuuden. – Tämä on kompromissien kautta syntynyt linjaus, mutta asia kyllä konkretisoituu yleiskaavan päivityksen myötä. Ohjausryhmän puheenjohtajan Tuomo Hännisen mukaan laaditun kehittämistavoitteen yksi selkeä viesti on kaivostoiminnan hyväksyminen Kuusamossa sille määritellyillä alueilla. – Tämän myötä voidaan lopettaa keskustelu siitä, saako Kuusamossa olla kaivostoimintaa vai ei.  

Pohjatyö yleiskaavalle

  Nyt valmistunut, asukas- ja sidoryhmäkyselyjen pohjalta laadittu Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma on pohjatyö laadittavalle yleiskaavan päivitykselle.   Päivitettävän yleiskaavan yhtenä tavoitteena on laatia konkreettisemmin suunniteltu, maankäyttöä ja päätöksentekoa ohjaava oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa pyritään sovittamaan yhteen muun muassa matkailun, metsätalouden ja kaivostoiminnan tarpeita.   Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman mukaan selkeimmät yhteensovittamistarpeet ilmenivät alueella Ruka-Oulanka-Kitka, jossa on merkittäviä luonnonsuojeluun, vesistöjen suojeluun ja kalastukseen, matkailuun, metsäteollisuuteen ja kaivostoimintaan liittyvää kiinnostusta.   Uusina kehittämisen mahdollisuuksina selvityksessä nousivat esille kalastusmatkailun ja loma-asumisen kannalta merkittävä Järvi-Kuusamon alue ja Etelä-Kuusamon erämaiset alueet virkistyksen ja erämatkailun näkökulmista.   Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma matkaa kaupunginhallituksen kautta valtuuston hyväksyttäväksi.
   
Jatka lukemista

Liikuntapaikkarakentamisen yleissuunnitelma valmistui

  Jäähallin rakentaminen käynnistyy aikaisintaan vuonna 2016   Liikuntapaikkatyöryhmä on selvittänyt Kuusamon liikuntapaikkojen rakennetta sekä investointi- ja kehittämistarpeita. Liikuntapaikkojen rooli on kuusamolaisille tavanomaista suurempi. Perinteisen kunto- ja terveysliikunnan lisäksi meidän liikuntapaikkojamme käytetään maailmancupin järjestämiseen. Myös matkailuelinkeino on riippuvainen alueemme latu- ja kelkkaverkostoista.   Lähitulevaisuuden suurimmat liikuntapaikkainvestoinnit Kuusamossa ovat ensi vuonna käynnistyvä  2,5 miljoonaa euroa maksava uimahallin peruskorjaus sekä jäähallin rakentaminen. Uimahallin remonttiin kaupunki on saamassa valtiolta rahoitusta noin 800.000 euroa. – Jos haluamme valtiolta rahaa myös jäähallin rakentamiseen, tarkoittaa se sitä, että työt sen osalta voivat käynnistyä aikaisintaan vuonna 2016, koska valtio ei rahoita kahta päällekkäistä hanketta samanaikaisesti, toteaa sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen. Jäähallin kustannusarviosta ei Hämäläinen vielä suostu puhumaan. – Ensin meidän on päätettävä, missä muodossa hanke toteutetaan. Rakennetaanko pelkkä jäähalli vaiko jäähallin ja jonkilaisen monitoimihallin yhdistelmä. Tähän pyrimme saamaan ratkaisun kevään aikana. Hallihankkeiden yhteydessä on Kuusamossakin väläytelty ajatusta yhtiöittämismallista ja elinkeinoelämän mukaantulemisesta yhdeksi rahoittajatahoksi. Tällaiseen malliin ei Hämäläinen kuitenkaan Kuusamon osalta usko. – Ei se mielestäni kovinkaan realistiselta kuullosta. Ne jäähalliosakeyhtiöt, jotka Suomeen ovat syntyneet, ovat hyvin pitkälle julkishallintovetoisia, joten tuskin kaupungit näistä investoinneista ja ylläpitokustannuksista tulevat irti pääsemään. Sen sijaan kelkka- ja hiihtolatuverkostojen ylläpitämiseen kaupunki kaipaisi myös yrityselämän tukea. – Täytyy muistaa, että meidän latuverkosto ja kelkkareitistö on myös osa alueemme elinkeinopolitiikkaa ja tukee osaltaa paikallista matkailuelinkeinoa, joten siinä mielessä olisi paikallaan selvittää, löytäisimmekö malleja, joissa yrityselämä olisi mukana rahoittamassa näiden verkostojen ja reittien ylläpitämistä. Kaupunki tutkii vielä tämän vuoden aikana hiihtolatujen käyttöasteet ja tekee sen pohjalta ratkaisun ylläpidettävän latuverkoston laajuudesta.  

Liikuntapaikat hyvässä kunnossa

  Selvityössä tarkasteltiin muun muassa ulko- ja sisäliikuntapaikkojen kuntoa alkaen leikkikentistä aina koulujen liikuntasaleihin sekä lähiliikuntapaikkoihin saakka. – Kovasta käyttöasteesta huolimatta liikuntapaikat ovat Kuusamossa yleisesti ottaen varsin hyvässä kunnossa. Sivukylien liikuntapaikoilta löytyi jonkin verran puutteita, mutta nekin saadaan kuntoon kohtuuinvestoinneilla, toteaa liikuntapalvelutulosyksikön johtaja Jukka Makkonen. Makkosen mukaan taajaman ruuhkaa salivarauksien osalta voidaan purkaa jonkin verran hyödyntämällä lähisivukoulujen saleja. Selvityksen mukaan keskusurheilukentän juoksurata on hyväkuntoinen, eikä se vaadi lähitulevaisuudessa korjaustoimenpiteitä. Palloilualueen pinta on sen sijaan kovettunut ja kulunut. – Jalkapalloalusta on kulunut ja käynyt vanhaksi. Tekninen toimi selvittää, voidaanko alusta korjata pintakäsittelyllä vai joudutaanko koko pinta vaihtamaan, mikä olisi tietysti jo paljon kalliimpi toimenpide. Katsomoiden ja muiden rakenteiden osalta odotamme ratkaisua siitä, mihin kenttä tulevaisuudessa sijoittuu, sanoo Makkonen. Keskusurheilukentän sijainti ja tulevaisuus kytkeytyy pitkällä tähtäimellä keskustan kehittämistä pohtivan työryhmän linjauksiin. Vaikka liikuntahalli on lähes jakuvassa käytössä, ei sinne vielä ole tarvetta tehdä saneeraustoimenpiteitä.  

Muuttuvat tarpeet huomioon

  Selvitystyössä kiinnitetiin huomiota myös elinkaariajatteluun. Vanheneva väestö tarvitsee esteettömiä ja saavutettavia kohteita. Tulevien vuosien uimahallin remontti huomioi näitä asioita sisäänkäyntien ja kulkuväylien rakenteiden osalta, samoin lattiapintojen paremman turvallisuuden osalta. – Mahdollisten uusien liikuntapalveluja tuottavien kiinteistöjen osalta tulisi kokonaisuudessa huomioida myös se, että tarvittaessa koko kiinteistö voidaan purkaa viimeiseen mutteriin ja pulttiin asti, toteaa työryhmä selvityksessään. – Yksi asia, mikä monesti unohdetaan, on nuorten muuttuvat tavat harrastaa liikuntaa. Jos esimerkiksi ajatellaan, keitä urheilijoita on Kuusamosta valittu Sotshin olympialaisiin, niin taitaa pääpaino olla tuolla lumilautailun puolella. Tämä kuvastaa sitä, että meidän tulisi pitää tuntosarvet koko ajan ylhäällä uusien lajien ja liikuntatottumuksien suhteen, muistuttaa Hämäläinen. Työryhmän mukaan Kuusamoon ei myöskään välttämättä rakenneta jatkossa yhtään uutta kiinteistöä pelkästään yhden lajin tarpeiden mukaan. Liikuntapaikkarakentamisessa tulisi huomioida se, että esimerkiksi seurojenkin toiminnassa tulevat jatkossa korostumaan entistä enemmän harrasteliikkujien tarpeet. Kyse ei ole pelkästään kilpailullisista tarpeista tai motiiveista.

Jatka lukemista

Q-Lan -verkkopelitapahtuma järjestelyt etenevät

Koillismaan Uutisten ensimmäisessä videoklipissä on haastateltavana maaliskuun alussa järjestettävän Q-Lan -verkkopelitapahtuman puuhamiehinä toimivat Ville Niikkonen ja Ville Oikarinen. Tapahtuman lipunmyynti käynnistyi maanantaina. Pöytäpaikat myytiin loppuun alle vuorokaudessa. Hyvästä kysynnästä johtuen tapahtuman järjestäjä tuo myyntiin muutamia konepaikattomia päivälippuja. Tapahtuman Facebook -sivut  
Jatka lukemista

Meskusvaaran kyläyhdistys rakentaa valokuituyhteyden ilman julkista tukea

Meskusvaaran kyläyhdistys rakentaa kyläläisille valokuituyhteyden ilman julkista tukea. Mikäli kyläyhdistys saa kevään aikana mukaan vähintään 60 liittyjää, on kyläläisillä käytössä jo loppuvuodesta 100Mbit/s valokuituliittymä. Ennen rakentamisvaihetta mukaan lähtevät taloudet maksavat liittymäsopimuksesta 300 euroa, kun taas myöhemmin liittyville hinta nousee tuhansiin euroihin. Noukavaaran koulualueen kattava 100Mbit/s valokuituliittymän rakentamishanke etenee. Operaattorin ja Meskusvaaran kyläyhdistyksen kesken on solmittu aiesopimus osapuolten välisestä työnjaosta sekä niistä ehdoista, joilla liittyjäsopimukset tehdään operaattorin ja liittyjien kesken. Valokuituliittymän rakentamisalue käsittää Meskusvaarantien varrella olevia kiinteistöjä aina ”yleinen tie päättyy” –merkille asti samoin Majavasuontien varren kiinteistöt ja Meskusjärventien varren kiinteistöt sekä Järvenpään tien kiinteistöt sekä 5 –tien varren yritykset tällä määritellyllä alueella.  Rakennettuja talouksia on tällä alueella noin sata. – Kyläyhdistys pitää merkittävänä saavutuksena sitä, että vaikka hankkeeseen ei käytetä lainkaan julkista tukea, saadaan liittymien ehdot ja hinnoittelu vastaaviksi mitä tiedetään naapurikunnissa noudatettavan yhteiskunnan tuella toteutettavissa hankkeissa, toteaa Meskusvaaran kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Virmasalo. – Se, että liittymis- ja käyttöehdot ja maksut on saatu samalle tasolle, vaikka yhteiskunnan tukea ei hankkeessa olekaan, johtuu suurelta osin siitä, että nyt rakennettava valokuitukaapeli sijoittuu erittäin tiiviisti rakennetulle haja-asutusalueelle. Lisäksi rakentamiskustannuksen kuluerät on voitu kilpailuttaa liiketaloudellisin perustein ja hankkeen byrokratia on minimaalinen, Virmasalo jatkaa.  

Liittyminen edullisinta nyt

  Operaattorin ja kyläyhdistyksen sopiman keskinäinen työnjaon mukaisesti kyläyhdistys toimii liittyjien edustajana sekä vastaa liittymäsopimusten tekemisestä operaattorin nimissä. – Operaattori vastaa kaikesta rakentamiseen liittyvästä sekä kantaa kaiken juridisen ja taloudellisen riskin. Kyläyhdistys edustaa kyläläisiä koko sen ajan jolle liittymäsopimukset operaattorin kanssa tehdään. Jotta valokuitukaapelin rakentaminen toteutuu käytännössä, edellyttää se vähintään 60 liittyjää. Liittyjäsopimusten tekeminen aloitetaan piakkoin. – Kiinteistönhaltijat kutsutaan tiedotustilaisuuteen, jossa asiasta informoidaan ja jossa halukkaat voivat tehdä liittymistilauksen. Tavoite on saada minimi liittyjämäärä kokoon helmikuun 15. päivään mennessä. Niille kuluttajatalouksille, jotka tekevät liittymissopimuksen ennen rakentamisvaihetta, liittymiskustannus on 300 euroa. Kuukausittainen käyttömaksu tulee tämän päälle sopimuskauden ajan. – Niille kiinteistöille, jotka haluavat liittymän myöhemmässä vaiheessa, tulee liittymän tekeminen maksamaan tuhansia euroja, riippuen muun muassa todellisista kustannuksista. Tavoite on, että valkokuituyhteys toimii vuoden 2014 loppuun mennessä. Toivomme, että hankkeemme voi toimia esimerkillisenä pilottihankkeena koko kuntamme alueen haja-asutusalueilla.   Meskusvaaran kyläyhdistys järjestää Noukavaaran koululla hankkeeseen liittyvän tiedotustilaisuuden ensi viikon tiistaina 28. tammikuuta alkaen kello 18. Paikanpäällä on mahdollisuus myös liittyjäsopimusten laatimiseen.

Jatka lukemista