Koillismaan Uutiset

Rukan uuteen jätevedenpuhdistamoon huipputekniikkaa

Rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän vielä tämän vuoden puolella

  Rukan uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen käynnistynee vielä tämän vuoden puolella. Prosessi rakennetaan uudenlaisella kantoaineprosessilla, jollaista ei Suomessa aiemmin ole toteutettu. Vastaavanlaisia puhdistusprosesseja on toiminnassa useissa laskettelukeskuksissa muun muassa Norjan Lillehammerissa. Rukan puhdistamohankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 9,5 miljoonaa euroa.
Rukan uuden jätevedenpuhdistamon hanke etenee siitäkin huolimatta, että Vaasan hallinto-oikeudessa on puhdistamon ympäristölupaa koskevia valitusprosesseja edelleen kesken. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta (Evo) allekirjoitti maanantaina ensimmäiset puhdistamon rakentamista koskevat urakkasopimukset. – Saimme viime kesänä toimeenpanoluvan ja se tarkoittaa sitä, että valitusprosesseista huolimatta voimme rakentaa sekä ottaa käyttöön uuden puhdistamon, kunhan asetamme Aluehallintovirastolle 20.000 euron vakuuden, toteaa Evon toimitusjohtajan Keijo Pesonen. Puhdistamon rakentaminen pyritään käynnistämään vielä tämän vuoden aikana. Rakentaminen kestää noin vuoden ja se työllistää arviolta 20 henkilöä.  

Ensimmäinen laatuaan Suomessa

  Rukan uuden jätevedenpuhdistamon prosessi rakennetaan aivan uudenlaisella tekniikalla. – Perinteisillä puhdistustekniikoilla olisi ollut sekä haastavaa että kallista päästä Rukan vaihtelevissa olosuhteissa ympäristöviranomaisen esittämiin tiukkoihin lupaehtoihin, toteaa Pesonen. Puhdistamon biologinen osa toteutetaan kantoaineprosessilla, jollaista ei ole aiemmin Suomessa rakennettu. Kyseistä tekniikkaa on käytetty paljon muun muassa Norjan ja Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa, koska kyseinen puhdistusprosessi sietää hiihtokeskuksien puhdistamoille tyypillistä virtaaman suurta vaihtelua ja se toimii myös kylmillä jätevesillä. – Perinteisissä ratkaisuissa biomassa kelluu vapaana vedessä, mutta tässä tapauksessa biomassa on kiinnittyneenä pieniin muovikappaleisiin (Anox), joita reaktorit ovat täynnä. Tämä prosessi vastaa paremmin nopeisiin kuorimutusvaihteluihin ja toimii paremmin ja tehokkaammin varsinkin typenpoistossa kylmillä vesillä eli sopii hyvin Rukan olosuhteisiin. Tämä menetelmän avulla saadaan myös bakteerikanta pienempään tilaan, mikä tarkoittaa pienempää kokonaistilavuutta puhdistamolle ja sitä kautta kustannussäästöjä niin rakentamisessa kuin lämmityskustannuksissa, sanoo projektin totetusvastaava Pauli Hyvärinen Aquaflowsta. Hyvärisen mukaan Rukalle tuleva tekniikka on myös perinteistä ratkaisua turvallisempi. – Tässä ei ole sitä vaaraa, että biomassa pääsee karkaamaan luontoon, koska se on kiinnittyneenä näihin muovinkappaleisiin (Anox), vakuuttaa Hyvärinen.

Jatka lukemista

Kaupunki uusii tiekuntien kunnossapitosopimukset

  Kuusamon kaupunki on uusimassa tiekuntia koskevaa kunnossapitosopimusta. Asiaa valmisteleva työryhmä jättää oman esityksensä toukokuun aikana. Yhtenä tavoitteena on saada tiekunnat järjestäytymään ja osallistumaan tienhoitoon nykyistä paremmin. Myös metsäteiden valtionavustuksiin on tulossa muutoksia. Yksityistieasioita pohdittiin Kuusamotalolla Koillismaan yksityistieverkon kehittämishankkeen järjestämässä tilaisuudessa. Kuusamon kaupunki irtisanoo vajaan sadan tiekunnan kunnossapitosopimuksen ensi vuoden alusta. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan perustama työryhmä miettii parhaillaan, kuinka kaupunki tulee avustamaan tiekuntia jatkossa. Työryhmä jättää esityksensä toukokuun aikana. Kuusamon kaupungin tiemestarin Pasi Pohjolan mukaan yhtenä tavoitteena on saada tiekunnille jonkinlainen omavastuu. – Avustussäännöt tullaan uusimaan ja ajatuksena on, että tiekunnat olisivat kunnossapitosopimuksen suhteen jatkossa yhdenvertaisia, toteaa Pohjola. Tähän saakka osa tiekunnista on tehnyt aktiivista talkootoimintaa esimerkiksi teiden viitoituksen, tienvierustojen niittämisen ja siltojen korajaustöiden suhteen, kun taas toisissa tiekunnissa samat työt on jätetty kaupungin harteille. Uudistuksen myötä tiekunnat joutuvat laatimaan avustushakemuksensa kaupungille vuosittain. Tälle vuodelle Kuusamon kaupunki on varannut tiekunnille suunnattua kunnossapitoavustusrahaa 450.000 euron edestä.  

Kemera-avustuket pienenemässä

  Metsäteiden valtionavustukset muuttuvat niin ikään vuoden alusta. Tähän saakka valtio on myöntänyt niin sanottua kemera-tukea metsäteiden parannuksiin suunittelun osalta sataprosenttisesti ja toteutuksen osalta 40-60 prosenttia vyöhykkeestä riippuen. Otso Metsäpalveluiden Jukka Koivusipilän mukaan avustusmäärät tulevat jatkossa laskemaan. – Mitä olen valmistelujen yhteydessä puheita kuullut, ovat tukiosuudet tippumassa. Joten jos nyt on näköpiirissä metsätien perusparannusta tai sillan kunnostamistarvetta, kannattaa hanke laittaa alkuun jo nyt, mikäli mielii saada kemira-tukea nykyisessä laajudessa. Tukea voivat hakea yksityiset maanomistajat, kuolinpesät ja kiinteistöyhtymät. Tukimuutoksen lisäksi Koivusipilä kannustaa tiekuntia huonokuntoisten metsäteiden parannustoimenpiteisiin viime vuonna voimaan astuneen ajoneuvoasetuksen vuoksi. – Uusi ajoneuvoasetus nosti ajoneuvoyhdistelmien enimmäispainoa ja samalla akseleiden määrä lisääntyi. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt teiden täytyy olla entistä paremmassa kunnossa. Myös siltojen kunto korostuu tämän myötä, koska sillan pettäminen kuljetuksen alta voi aiheuttaa ajoneuvoyhdistelmälle suuriakin vahinkoja ja vastuu tästä lankeaa aina tiekunnalle. Kemera-tukea voi anoa myös metsätien osittaiseen perusparannukseen tai pelkän sillan kunnostustyöhön.
Jatka lukemista

Suonensisäisten huumeiden käyttö lisääntynyt Kuusamossa

  Kuusamo ei ole enää mikään lintukoto toteavat poliisin, päihdetyön ja apteekkihenkilöstön edustajat. Kuusamossa suonensisäisten huumeiden käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Koillismaan Uutisten videoklippihaastattelussa 26-vuotias paikkakuntalainen nuorimies kertoo tuntevansa parikymmentä kuusamolaispiikittäjää ja arvelee suonensisäisten aineiden käyttäjiä olevan paikkakunnalla jopa 50. Suonensisäisten huumeiden käyttö on lisääntynyt Kuusamossa räjähdysmäisesti viimeisen vuoden aikana. Kuusamon kaupungin mielenterveys- ja päihdetyöyksikön apulaisosastonhoitaja Jari Jaakkonen pitää ilmiötä huolestuttavana, koska piikitettävien huumeiden käyttöön liittyy hyvin monenlaisia terveydellisiä riskejä, kuten esimerkiksi C-hepatiitti ja HIV. – Enää ei välttämättä ole sitä aikaisemmin koettua ketjua, jossa huumeiden käyttö aloitettiin kannabiksesta, vaan nyt siirrytään jo hyvinkin nopeasti suonensisäisiin huumeisiin ja se on todella huolestuttavaa. Kynnys piikitettävien huumeiden käyttöön on meillä Kuusamossa selkeästi madaltunut, toteaa Jaakkonen. Tarkkaa tilastointia huumeiden käyttäjistä ei Kuusamon kaupungin mielenterveys- ja päihdetyöyksiköllä ole, mutta Jaakkosen mukaan suonensisäisten huumeiden käyttäjistä puhuttaessa kyse on pääsääntöisesti nuorista miehistä. – Eräs entinen käyttäjä kertoi, että suonensisäinen huumeiden käyttö on suun kautta käytettäviin huumausaineisiin verrattuna edullisempaa, mikä osaltaan houkuttelee näitä nuoria piikittämään itseään. Jaakkosen mukaan ajankuvasta kertoo jotakin myös se, että vielä viitisen vuotta sitten ei Kuusamossa toteutettu juuri lainkaan opiaattikorvaushoitoja ja nyt täällä on seitsemän opiaattikorvaushoidonpiiriin kuuluvaa henkilöä.  

Piikittäjät myös poliisin tiedossa

  Myös poliisi on huomannut huumeiden käytön lisääntyvän Kuusamossa. – Kyllä se on viime kevään jälkeen selkeästi lisääntynyt ja epäilen sen johtuvan osittain näiden design- eli muuntohuumeiden ilmestymisestä markkinoille, joiden saatavuus on netin kautta tilattuna helpottunut, sanoo ylikonstaapeli Keijo Siikaluoma Kuusamon poliisista. Kannabiksen käyttäjät eivät Siikaluoman mukaan niinkään poliisia työllistä, vaan sekakäyttäjät, jotka tulevat poliisille ilmi eri työtehtävien kautta. – Sekakäyttäjillä on taipumus laittaa nuppi sekaisin kaikella mahdollisella aina pillereistä ja alkoholista lähtien. Nyt alkuvuodesta on tullut eri tehtävien yhteyksissä ilmi aikaisempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisen paljon suonensisäisten huumeiden käyttäjiä. Sekä Siikaluoma että Jaakkonen toteavat Kuusamon katukaupassa liikkuvan heroiinia lukuun ottamatta ihan samat huumausaineet kuin muuallakin Suomessa. – Vastaan tulee niin subutexia kuin amfetamiiniakin. Ainetta virtaa Kuusamoon postikuljetuksien lisäksi muun muassa Oulusta ja Rovaniemeltä. Eihän sieltä ole tänne kuin reilun parin tunnin ajomatka, toteaa Siikaluoma.  

Likaiset huumeruiskut huomioitava

  Suonensisäisten huumeiden käytön lisääntyminen on näkynyt Kuusamossa erityisesti Kuusamon Keskusapteekin tilastoissa. – Neuloja, ruiskuja ja antiseptisia pyyhkeitä sisältävien niin kutsuttujen stoppi-pussien myynti on lisääntynyt selkeästi viimeisen kahden kuukauden aikana. Stoppi-pussien ostajakuntaan on ilmaantunut selvästi uusia kasvoja ja nuoriakin heidän joukossa kyllä on, vahvistaa sairaanhoitaja Anu Väätäjä Kuusamon Keskusapteekista. Kuusamon I Apteekissa on stoppi-pussien myynti kääntynyt puolestaan hienoiseen laskuun. Sekä päihdetyöntekijöiden, poliisin että apteekkihenkilökunnan suusta tulee sama lause: Kuusamo ei ole enää mikään lintukoto. – Jos nuori tipahtaa koulu- tai työputken ulkopuolelle, kasvaa aina myös riski ajautua ja syrjäytyä näiden aineiden käyttäjien maailmoihin, muistuttaa Siikaluoma. Siikaluoma pyytää ihmisiä kiinnittämään erityistä huomiota käytettyjen huumeruiskujen käsittelyyn. – Poliisin tuntemat piikittäjät ovat kaikki erilaisten hepatiitti- eli maksasairauksien kantajia, joten näiden huumeruiskujen turvallinen käsittely on tätä päivää myös meillä Kuusamossa ja koskee niin siivoajia kuin hiekkalaatikolla leikkiviä lapsia.   Katso myös aiheeseen liittyvä videoklippi, jossa 26-vuotias kuusamolaismies kertoo omista kokemuksistaan suonensisäisten huumeiden käyttöön liittyen. www.koillismaanuutiset.fi

Jatka lukemista

Kuusamon Juusto etsii rahoitusta toiminnalleen

Sosiaalisessa mediassa keskustellaan Kuusamon Juuston taloudellisista vaikeuksista ja jopa yhtiön ajautumisesta konkurssiin. Kuusamon Juuston toimitusjohtaja Jouko Juntunen, kuinka vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Kuusamon Juusto on? – Pitää paikkaansa, että vuosi on ollut taloudellisesti raskas, mutta yhtiö käy koko ajan rahoitusneuvotteluja ja uskomme vahvasti myös sen järjestymiseen. Olemme nyt toimineet vuoden ajan itsenäisenä yhtiönä ja vaikka tuotteiden vastaanotto on ollut markkinoilla hyvä, on tämä ensimmäinen vuosi ollut sellaista toiminnan rakentamista ja kehittämistä monessakin mielessä. Myynnin ja markkinoinnin nostaminen nolla-tilanteesta nielee paljon rahaa. Myös koko ajan kasvussa oleva tuotantomme sitoo rahaa yhä enemmän, mutta kuten sanoin, vaikka tilanne on tiukka, olemme toivekkaita rahoituksen järjestymisen suhteen ja pidän tätä tilannetta aika normaalina, kun ottaa tosiaan sen huomioon, että olemme rakentamassa kokonaan uutta tuotetta markkinoille. Se vaatii rahaa, rahoitusta ja aikaa. Kuusamon Juusto on valmistanut Pirkalle edam-juustoa vuoden alusta saakka, mikä on vahvistanut samalla yhteistyötä K-ryhmän kanssa. – Tämän yhteistyön myötä saimme myös meidän omia, Kuusamon Juuston brändillä myytäviä juustojamme K-ryhmän ketjuvalikoimaan ja se on merkittävä ja tärkeä asia. Tiukan rahoitustilanteen vuoksi yhtiö on joutunut jaksottamaan myös maidontuottajille meneviä tilityksiä.            
Jatka lukemista

Pölkky ja Kuusamo Hirsitalot mukana rakentamassa Euroopan suurinta puukerrostaloa

  Vuoden 2015 asuntomessuille Vantaalle rakennetaan Euroopan suurin puukerrostalo. Pölkky Oy toimittaa rakennuskohteeseen tarvittavan puumateriaalin aina sahatavarasta liimapuuhun, ja Kuusamo Hirsitalot Oy vastaa kohteen runkorakenteiden työstöstä. Rakennuttajina toimivat Suomen Vuokrakodit Oy ja TA-Asumisoikeus Oy ja pääurakoitsijana Rakennusliike Reponen Oy. Puukerrostalon arkkitehtuuri on Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy:n käsialaa. Seitsenkerroksiseen puukerrostaloon tulee 186 asuntoa, joiden asuinpinta-ala yhteensä on yli 10 000 neliömetriä. Talon alimpaan kerrokseen rakennetaan pysäköintitilaa noin 80 autolle. Aurinkoenergiaa hyödyntävä rakennus täyttää VTT:n määrittelemän passiivienergiatason. Myös talon äänieristys- ja paloturvallisuusratkaisut ovat hyvin korkealuokkaisia. – Toivomme, että puukerrostalorakentaminen yleistyisi nykyisestä huomattavasti ja haluamme olla mukana tukemassa tätä kehitystä. Investoinnit liimapuun jatkojalostukseen sekä rakennuskomponenttien ja sahatavaran tuotantoon varmistavat Pölkyn ja Kuusamo Hirsitalojen kyvyn toimittaa korkealaatuista puutavaraa sekä pienempiin että suurempiin rakennuskohteisiin myös tulevaisuudessa. Tämä Euroopan suurin puukerrostalo on suomalaisen puurakentamisen kärkihanke, ja sen työllistävä vaikutus molemmissa kuusamolaisissa yrityksissä on huomattava. Lisäksi hanke työllistää välillisesti myös muita paikallisia yrityksiä, kertoo Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi.

Jatka lukemista

VIDEOKLIPPI: Sairastaako läheisesi skitsofreniaa?

Haastattelussa skitsofreniaa sairastavan henkilön omainen. Aiheeseen liittyvä tilaisuus: Maanantaina 24.3. kello 16.30-19.00 järjestetään Kuusamon Hyvän Mielen Palveluasemalla tilaisuus, jossa tietoa skitsofrenian hoidosta ja kuntoutumisesta sekä järjestöjen tukipalveluista kuntoutujalle ja omaisille.  
 

Jatka lukemista

Taksikyytien kysyntä hiipunut Kuusamossa

 

Kelan korvaamien kyytien ohjaaminen oman paikkakunnan taksiyrittäjälle lisäisi tuntuvasti ajoja

  Kuusamon taksit ovat menettäneet viimeisen viiden vuoden aikana tuhansia ajoja muun muassa liikematkailun hiipumisen seurauksena. Eniten murros on koskettanut maaseututakseja, joille ajojen vähentyminen matkailun parissa on merkinnyt rajuimmillaan jopa 60 prosentin menetystä. Nyt taksiyrittäjät toivovat, että esimerkiksi erikoissairaanhoidon vuoksi Ouluun matkustava Kelan korvaamaan kyytiin oikeutettu asiakas muistaisi käyttää oman kylän tai paikkakunnan taksia myös paluukyydin osalta.
Paikkakunnan suurimman, Kuusamo-Ruka taksikeskuksen ajot ovat vähentyneet viidessä vuodessa kolmanneksella. Ajomäärissä se tarkoittaa 16.000 vuotuisen kyydin menetystä. Tilausmäärien laskuun johtaneet syyt tiedetään. Suurin selittävä tekijä löytyy lento- ja liikematkustamisen hiipumisesta. – Esimerkiksi taksipalveluita paljon käyttävien liikematkustajien määrä on vähentynyt Kuusamossa vuodesta 2008 lähes 40 prosentilla, toteaa taksiyrittäjä, Kuusamon Yrittäjien puheenjohtaja Matti Pohjola. Matkailun lisäksi syntyvyyden lasku ja väestön vanheneminen nakertavat niin ikään taksikyytien tilausmäärää. –  Kun itse aloitin taksiyrittäjänä toimimisen vuonna 1988, muodostivat ravintola-asiakkaat yhden merkittävimmistä asiakasryhmistä. Nyt ravintolapalveluita käyttävien ikäluokat ovat pienentyneet, eikä kyydittäviä ole viikonloppuisin enää siinä määrin kuin takavuosina. Tuolloin myös kunta osti taksipalveluita runsaasti. Lähtöjä saattoi olla jopa 30 päivää kohden, kun taas tässä välillä niitä oli pienimmillään nollasta kahteen lähtöä päivää kohden. Nyt tilanne on onneksi jälleen hieman parantunut.  

Taksikiintiöt ajantasalle

  Vaikka kyydittävien määrä on vuosi vuodelta vähentynyt, ei se ole näkynyt paikkakunnalle myönnettävien taksilupien määrässä millään tavalla. Paikkakuntakohtaisten taksilupien vuosittaisesta vahvistamisesta päättävä Ely-keskus on pitänyt Kuusamon taksikiintiön 41:ssä vuodesta 2008 saakka. – Viime syksynä esitimme Ely-keskukselle, että taksikiintiö pudotettaisiin 38:aan, mutta se ei mennyt läpi, vaikka kuinka perustelimme sitä ajomäärien ja liikevaihdon merkittävällä pudotuksella, ihmettelee Kuusamo-Ruka taksikeskuksen hallituksen puheenjohtaja Teppo Lehto. Taksiyrittäjien mukaan lupien vähentäminen olisi toiminnan kannattavuuden kannalta aivan välttämätöntä. – Tämän hetken kiintiö perustuu vuoden 2008 ajomääriin, jolloin lupia lisättiin tuntuvasti Kuusamon matkailun sen hetkisen voimakkaan kehityksen myötä, huomauttaa Pohjola. Taksikiintiön pienentämisellä varmistettaisiin se, että eläkkeelle jäävän taksiyrittäjän tilalle ei myönnettäisi uutta lupaa, vaan kiintiötä voitaisiin näin ollen pienentää hiljalleen luonnollisen poistuman kautta.  

Kelan korvaamat kyydit tärkeä lisä

  Väestön ikääntyminen on lisännyt niin kutsuttujen Kelan korvaamien taksikyytien käyttöä Kuusamossa. Viime vuonna taksit ajoivat kuusamolaisasiakkaiden toimesta lähes 10.000 Kelan korvaamaa ajoa, mikä takoittaa rahaksi muutettuna noin 1,6 miljoonaa euroa. – Puhutaan isosta summasta ja siksi olisikin tärkeää, että erityisesti näiden valtion korvaamien kyytien osalta kuusamolaiset muistaisivat vaatia Kelakeskuksesta paluukyytiä tilattaessa aina sitä oman paikkakunnan taksia, johon heillä on myös täysi oikeus, muistuttaa Pohjola. Oman paikkakunnan taksia suosimalla saadaan valtion kassasta tuleva raha kuusamolaiseen kiertoon. – Taksit työllistävät tälläkin hetkellä Kuusamossa 60 henkilötyövuotta, joten miksi emme tukisi näitä työpaikkoja käyttämällä esimerkiksi näissä Kelan korvaamissa ajoissa myös paluukyytien osalta kuusamolaisia taksiyrittäjiä esimerkiksi oululaisten sijaan, toteaa Lehto. – Ja kun muistaa tilata sen paluukyydin sieltä Kelakeskuksesta heti lääkärikierron ja kotiuttamispäätöksen jälkeen, ehtii taksi ajaa helposti Ouluun, ennen kuin asiakas on kotiuttamisvalmis. Mutta kyytiä tilattaessa kannattaa muistaa mainita se, että haluaa nimen omaan oman paikkakunnan taksin, sillä automaattisesti he eivät sitä tarjoa, lisää Lehto.

Jatka lukemista

Mäkinen: Kaivosyhtiö ei ryhdy toimenpiteisiin kaupungin yva-lausunnon perusteella

  Kaivosyhtiö Dragon Mining ei ryhdy toimenpiteisiin Kuusamon kaupunginvaltuuston antaman yva-lausunnon perusteella. Yhtiö odottaa Ely-keskuksen lopullista lausuntoa ympäristövaikutusten arvioinnista, minkä jälkeen se tekee oman yhteenvedon ja arvion mahdollisten puutteiden täydentämisestä. Dragon Minigin projektipäällikkö Ilpo Mäkinen toteaa, ettei kaivosyhtiö ota tässä vaiheessa kantaa Kuusamon kaupunginvaltuuston maanantaina antamaan yksimieliseen lausuntoon Juomasuon kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) puutteellisuudesta. – Nyt odotamme kaikessa rauhassa, että Ely-keskus kokoaa kaikki Juomasuon kaivoshankkeen yvaan liittyvät lausunnot ja tekee sen pohjalta oman lausuntonsa. Mikäli viranomaisen loppulausuma toteaa, että yvassa on puutteellisuuksia, niin pyrimme ne tietysti siinä vaiheessa korjaamaan, mutta minkään yksittäisen lausunnon, kuten Kuusamon kaupungin nyt antaman yva-lausunnon perusteella emme voi ryhtyä vielä toimenpiteisiin, sanoo Mäkinen. Mäkinen oli maanantaina itsekin seuraamassa lehtereiltä valtuuston kokousta ja sitä, kun kansalaisdelegaatio luovutti valtuuston puheenjohtajalle Pauli Saapungille 10.000 allekirjoitusta sisältävän kaivostoimintaa vastustavan adressin. – Tietysti kuuntelemme edelleenkin ihmisiä ja keskustelemme siitä, onko meillä sosiaalista lupaa tulla Kuusamoon, mutta tässä vaiheessa emme ota kantaa tai lähde kommentoimaan tätä aihetta sen enempää, koska nyt yva-prosessin loppuunvieminen on se asia, johon keskitämme kaikki voimavaramme. Keskustan valtuutetun Mika Määtän esittämää neuvoa-antavaa kuntalaisäänestystä kaivostoiminnan sosiaalisesta tilauksesta Mäkinen pitää hieman vieraana ajatuksena verrattuna totuttuun pohjoismaalaiseen toimintatapaan. – Suomessa ja Pohjoismaissa ei minun käsittääkseni tällaisia neuvoa-antavia kuntalaisäänestyksiä ole koskaan järjestetty, mutta totean edelleen, ettei kaivosyhtiö halua vasten kansalaisten tahtoa Kuusamoon tulla.  

Kaavapäivityksen vaikutus ympäristölupaan vielä auki

  Mäkisen mukaan kaivoshankkeen lupien hakeminen on pitkäaikainen ja hiljalleen etenevä prosessi. – Meillä on anottavana kymmeniä eri lupia, joita haetaan koko ajan yksitellen. Jonkun tietyn luvan hakeminen saattaa vaatia jonkun toisen luvan hyväksyntää, joten myös lupien hakujärjestyksellä on oma merkityksensä. Ympäristöluvan päätöksen saamiseen Mäkinen arvioi menevän noin kaksi vuotta hakuhetkestä lukien. – Ennen kuin voimme laittaa ympäristöluvan vireille, meidän tulee tehdä yva-lausuntoon mahdolliset Ely-keskuksen vaatimat täydennykset ja se edellyttää luultavasti meiltä lisää tutkimuksia, joten tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida kovin tarkkaan sitä, milloin saamme ympäristölupahakemuksen valmiiksi, mikäli päätämme sitä hakea. Oma arvioni on, että pääsisimme hakemaan kyseistä lupaa aikaisintaan vuoden 2015 alussa. Ympäristöluvan hakeminen voi viivästyä myös käynnissä olevan yleiskaavan päivityksen vuoksi. – Mikäli kaivosyhtiö hakee lupaa olemassa olevan kaivospiirin mukaisesti, ei kaavapäivityksellä minun käsitykseni mukaan tule olemaan ympäristöluvan hakemisen suhteen merkitystä, mutta mikäli lupaa haetaan laajennettuna, kuten nyt yvaan on merkitty, niin silloin kaivosyhtiön on odotettava kaavan päivittämistyön loppuun saattamista, ennen kuin he voivat lupaa hakea, toteaa Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen. Mäkisen mukaan kaivosyhtiö tutkii edelleenkin myös sitä, onko Juomasuon alueen malmio riittävä kaivostoiminnan käynnistämisen suhteen. – Jatkamme porauksia ja etsimme malmia yhä syvemmältä, koska vielä emme ole saaneet varmuutta edes sille, riittääkö alueen malmio kymmeneksi vuodeksi, mikä on meidän minimi tavoite.     Katso myös videoklippi kaupunginjohtaja Timo Halosen haastattelusta koskien valtuuston maanantaista yva-päätöstä.

Jatka lukemista