Koillismaan Uutiset

Kesämatkailuun potkua uusien retkeilyreittien avulla

Ruka-Kuusamon matkailun tavoitteena kesämatkailijamäärän kaksinkertaistaminen

  Ruka-Kuusamon matkailu hakee kesämatkailuun kasvua kehittämällä Rukan ydinalueen retkeilymahdollisuuksia. Alueen reittitarjontaa monipuolistetaan muun muassa uuden ympärivuotisen Pyhävaaran reitin sekä Rukan ympäri kiertävän maastopyöräilyreitin avulla. Työt käynnistyvät jo tämän kuun lopussa. Kehittämistoimenpiteiden takana on Reippaasti Rukalla -hanke.   Tuoreimpien kävijälaskentojen mukaan Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Valtavaaran-Pyhävaaran alueella vierailee vuosittain noin 40.000 kävijää. Ottaen huomioon Rukan suuren majoituskapasiteetin sekä muun matkailun palvelutarjonnan, nykyisen kävijämäärän nostaminen yli kaksinkertaiseksi pitäisi olla mahdollista, mikäli alueen reitistöihin sekä markkinointiin voidaan panostaa. Panostusta haetaan nyt muun muassa uusien reittien avulla sekä jo olemassa olevia reittien ja rakennelmien kunnostamisella. – Reittitarjontaa tulemme monipuolistamaan uuden ympärivuotisen Pyhävaaran reitin sekä Rukan ympäri kiertävän maastopyöräreitin avulla. Palvelutarjontaa parannamme rakentamalla Kivilammen taukopaikalle laavun tulipaikkoineen. Hankkeessa myös joko kunnostetaan Karhunkierroksen portaat Saaruassa tai niistä luovutaan kierrättämällä reitti loivempia maastonmuotoja hyväksikäyttäen. Opastusta parannamme puolestaan päivittämällä karttoja ja opasteita, toteaa Projektipäällikkö Erkka Pitkänen Metsähallituksesta.  

Ympärivuotinen Pyhävaaran reitti

  Pyhävaaran uusi seitsemän kilometrin mittainen reitti palvelee ja tukee alueen ympärivuotista käyttöä. Se on sijainniltaan helposti saavutettavissa ja monipuolistaa Rukan lähireittien tarjontaa. – Reitti on vaihtelevaa maastoa ja sen varrelle saadaan sisällytettyä hyvä kokonaisuus Pyhävaaran erityispiirteistä. Reitin alku- ja loppupää kulkevat rakennetussa ympäristössä jo olemassa olevaa reitistöä pitkin, mutta matkalle mahtuu myös hienoa vaaramaisemaa, jylhää korpikuusikkoa ja kangasharjanteita, sanoo Pitkänen. Pyhävaaran päällä sijaitsevan kodan pihapiiriin rakennetaan tulentekopaikka, josta on helppo ihailla ympärillä olevia maisemia eväitä syödessä.  

Maastopyöräreittiä toivottu jo vuosia

  Rukan kiertävälle maastopyöräilyreitille on ollut kysyntää jo vuosia ja tämän hankkeen yhteydessä se myös nyt toteutetaan. Uusi reitti käyttää suurimmalta osaltaan jo olemassa olevia reittipohjia, kuten rinnealueiden huoltoreittejä, Rukan ympärysreittiä ja kevyenliikenteen väyliä. – Rukan ympäristössä olevien vaara- ja järvimaisemien katseleminen tunturin huipulta mahdollistuu entistä paremmin, sillä hankkeessa rakennetaan yhdysreitti Rukan esteettömän ja Huippupolun välille. Kivilammen reitin varteen rakennettava laavu tulipaikkoineen vastaa puolestaan kysyntään lähiretkeilyyn soveltuvasta makkaranpaistokohteesta. Pitkäsen mukaan suositun Karhunkierroksen kunnostus on nyt ajankohtaista, minkä myötä myös reitin asiakasturvallisuus paranee huomattavasti.  

Toteus tämän kesän aikana

  Maastotyöt hankkeessa aloitetaan Pyhävaaran reitin merkinnällä ja reittipohjan raivauksella. Reitin rakentaminen alkaa toukokuun lopussa. Rukan maastopyöräilyreitin työt alkavat kesäkuun lopussa tai heinäkuun loppupuolella. Muut hankkeen toteutustyöt tehdään loppukesän ja syksyn aikana. Hankkeen rakennustyöt tehdään valmiiksi tämän vuoden aikana, joten rakennustöitä on käynnissä Rukan ympäristön reitistöillä läpi kesän pitkälle syksyyn.

Jatka lukemista

Kaupunki suunnittelee Rukalle liikuntapuistoa

Kuusamon kaupunki suunnittelee Rukalle talviurheilulajien ympärivuotisena kilpailu- ja harjoittelukeskuksena toimivaa liikuntapuistoa. Liikuntapuisto palvelisi ensisijaisesti Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian, Nordic Openingin – sekä freestylen ja lumilautailun maailmancup -tapahtumien tarpeita, mutta samalla myös alueen koko matkailuelinkeinoa. Kaupungin Pöyry-konsulttiyhtiöllä teettämän alustavan suunnitelman mukaan puistoon rakennettaisiin muun muassa sisäliikuntahalli, tekonurmi-, tennis-, sulkapallo-, koripallo- ja lentopallokentät, ampuma-areena sekä uusi HS90-mäki. Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan kyse on pitkän ajan suunnitelmasta. – Mahdollisen toteutuksen suhteen puhumme vähintäänkin kymmenen vuoden hankkeesta. Rahoituksesta ei olla käyty vielä minkäänlaisia neuvotteluja, mutta on tietysti päivän selvää, ettei hanke voi olla yksistään kaupungin kustannettavissa, vaan mukaan tarvitaan muualta, kuten esimerkiksi elinkeinoelämän puolelta tulevaa rahoitusta. Yhtenä tavoitteena on luoda Rukasta lumilautailun ja freestylen ympärivuotinen kansallinen harjoittelukeskus, joka mahdollistaisi samalla myös kansallisen rahoituksen saamisen. Sisäliikuntahallista kaavaillaan muunneltavaa, eri tapahtumia ja käyttötarpeita palvelevaa kokonaisuutta, joka palvelisi liikunta-akatemian, freestylen ja lumilautailijoiden harjoittelutarpeiden lisäksi esimerkiksi myös maailmacupia sen tapahtuman aikana. Halonen korostaa, että stadionin kehittämisessä on kyse vahvasti myös kaupallisesta ulottuvuudesta. – Kaikella sillä, mitä hiihtostadionin alueella tulevaisuudessa tehdään, täytyy olla myös kaupallinen ulottuvuus, jota paikallinen talouselämä voi yhdessä urheilijoiden kanssa hyödyntää.

Jatka lukemista

Tuulivoimalat myötäisessä

 

Myös Kuusamon yhteismetsä suunnittelee tuulivoimaloita alueilleen

  Myötätuuli puhaltaa voimalahankkeisiin Koillismaalla. Mikäli asiat etenevät suunnitellusta, aloitetaan Taaleritehtaan investoimat Mäkiahon ja Murtotuulen tuulivoimapuistojen rakentamiset jo tänä vuonna Kuusamossa ja Posiolla. Kuusamon yhteismetsä puolestaan kertoo huomenna perjantaina omista tuulivoimahankkeistaan. Kyseessä ovat miljoonien eurojen investoinnit.  
Taaleritehtaan tuulivoimalapuistojen toteuttaminen alkaa yrityksen energia-asiantuntija Pauli Maaningan mukaan mahdollisesti jo tänä vuonna. Puistoalueet sijaitsevat Kuusamon ja Posion länsiosissa noin 60 kilometrin päässä toisistaan. Kuusamossa puisto sijoittuu pääosin yksityisten maille ja Posiolla rakennuttaja vuokraa maa-alueen Posion yhteismetsältä.
 – Mäkiahoon haetaan rakennuslupaa suunnittelutarveratkaisun perusteella jo tulevana kesänä, sillä ELY:n mukaan aluetta ei tarvitse kaavoittaa. Kaupungin suunnittelutarveratkaisun jälkeen teemme varsinaisen investointipäätöksen ja uskon, että rakentaminen alkaa vielä tämän vuoden puolella.
Mäkiahoon rakennetaan neljä tuulivoimalaa. Alun perin suunnitelmissa oli yhdeksän voimalan kokonaisuus, mutta puolustusvoimien vaatimuksesta suunnitelma puolittui. Puolustusvoimien mukaan tuulivoimalat häiritsisivät sen tutkajärjestelmiä.

Posion puistosta  yksi suurimmista

 
Myös Posion Murtovaarassa tingitään alkuperäisestä suunnitelmasta. Posion yhteismetsän Koron palstalle piti alun perin nousta jopa 50 voimalaa, mutta Puolustusvoimien ja alueen mökkiläisten vaatimuksesta tavoitteena on nyt 24 tuulivoimalan puisto. Pienennyksestä huolimatta puistosta tulee yksi Suomen suurimmista.  
– Posiolla odotetaan nyt osayleiskaavan valmistumista sekä viimeisiä Natura-lausuntoja, joita ELY-keskus valmistelee. Uskomme, että kaava valmistuu loppukesästä ja rakentaminen alkaa Kuusamon Mäkiahon tavoin vielä tämän vuoden puolella, sanoo Maaninka.

Miljoonien investointeja

 
Hankkeiden rahoittajana toimivalle Taaleritehdas Oy:lle Koillismaan tuulivoimapuistot ovat merkittäviä investointeja. Yhden voimalan hinta on Maaningan mukaan tehosta riippuen 4-5 miljoonaa euroa. Sekä Mäkiahon että Murtovaaran puistojen voimalat ovat rakenteiltaan samankaltaisia.
Kuusamon tuulivoimalat jauhavat sähköä verkkoon vuoden kuluttua rakentamisen aloittamisesta. Posiolla valmistuminen ajoittuu useammalle vuodelle.
– Koillismaa on tuulivoimarakentamisen suhteen riittävän hyvätuulista aluetta. Ihan joka paikkaan voimaloita ei kannata rakentaa, mutta Koillismaan vaaraiset maisemat tarjoavat toteuttamiskelpoisia kohteita.

Tasaista tuloa osakkaille

 
Posiolla odotukset Murtovaaran puistosta ovat suuret. Yhteismetsän osakaskokouksessa huhtikuun lopulla puhuneen toiminnanjohtaja Markus Laatikaisen mukaan Posion yhteismetsän tavoitteena on luoda tuulivoimahankkeen avulla uutta lisäarvoa osakkailleen. 
– Tuulivoima on hyvä esimerkki siitä, miten metsien käyttöä on mahdollista edelleen monipuolistaa. Vihreä energiantuotanto sopii yhteismetsän toimintaan hyvin, ja hanke tuo yhteismetsän osakkaille tasaista tulovirtaa, hän perusteli.
Jokaisesta voimalasta maksetaan kiinteää vuokraa, minkä lisäksi yhteismetsälle korvataan tietyn suuruinen prosenttiosuus voimalan tuottamasta sähköstä.

Koillismaalla tuulee hyvin

 
Myös Kuusamon yhteismetsä on kiinnostunut tuulivoiman tuottamisesta alueillaan. Se kertoo suunnitelmistaan osakkailleen huomenna heti varsinaisen osakaskunnan kokouksen jälkeen. Yhteismetsällä on merkittäviä maa-alueita seuduilla, jotka sopivat erinomaisesti tuulivoiman tuottamiseen.
Parisen vuotta sitten valmistuneen Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksen mukaan pelkästään Kuusamossa on noin 30 tuulivoiman tuottamiseen soveltuvaa aluetta. Soveltuvimmat alueet sijaitsevat Kuusamon länsi- ja pohjoisosissa. Myös Taivalkoskella on lukuisia potentiaalisia kohteita tuulivoimaloiden sijoittumiselle.
 

Jatka lukemista

Kirkkolahden sillan korotus
tulee Lahdentauksen rantaan

  Lähes 100-metrinen kävelysilta asennetaan paikoillaan elokuun alussa   Kirkkolahden yli Kirkkosaareen rakennettava liki 100-metrinen kävelysilta muuttaa merkittävästi maisemaa. Silta rakentuu 24 metriä pitkän ja noin kolmen metrin korkeudelle nousevan maapenkereen jatkeeksi.  Korotus tarvitaan, jotta veneiden alkukulku lahdenpohjukkaan on mahdollinen. Korkeampia veneitä varten sillan kupeeseen on jo raivattu tilaa venevalkamalle ja ruopattu järveä 1,5 metrin syvyydeltä. Silta asennetaan paikoilleen elokuun alussa ja päätös sen toimittajasta tehdään Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunnan seuraavassa kokouksessa.   Sillan maapengertä on rakennettu tiiviisti jo viikkojen ajan.  Työ aloitettiin ruoppaamalla sillan kupeesta paikka veneväylälle ja -luiskalle, sillä sillan alitusta ei ole tarkoitettu purjeveneille, vaan ainoastaan pienveneille. Alituksen kulkusyvyydeksi on ruopattu 1,5 metriä vesipinnasta. Sillan itäpuolelle valetaan alkukesästä betoninen luiska veneiden vesillelaskua varten. – Vaadittu syvyys on 1,10 metriä, mutta liettymävaran vuoksi maata poistettiin 40 senttiä vaadittua enemmän, kertoo Kuusamon kaupungin tiemestari Pasi Pohjola. Järvestä on ruopattu noin 600 kuutiota vetistä massa ja nostettu se rannalle sulamaan ja kuivumaan. Ruoppausmassa käytetään viereisen puiston rakentamiseen.  Alueella rakennetaan lähivuosina myös pysäköintialue ja uimaranta.   Kulkuvalmista loppukesästä Työn alla oleva maapenger rakennetaan kivilouheesta ja se verhoillaan rakennustöiden edetessä ympäristöön sopivaksi. – Silta rakennetaan pitkän ja korkea penkereen päälle. Veneitten alitus tulee rannan puolelle. Toinen vaihtoehto olisi ollut sillan puolelle tehtävä alitus, mutta tämä vaihtoehto on nyt lyöty lukkoon, esittelee hanketta kunnossapitomestari Mikko Mustaniemi. Käyttöön liki 100-metrinen silta saadaan loppukesästä. Mustaniemen mukaan urakoitsija valitaan yhdyskuntatekniikan lautakunnan seuraavassa kokouksessa. – Silta asennetaan heinä-elokuun vaihteessa joko urakoitsijan tai kaupungin työnä, hän sanoo.   Uimaranta myöhemmin Uusi silta on osa Kelanrannan ja Kirkkolahden virkistysaluehanketta. Vuonna 2011 aloitettujen töitten tarkoituksena on parantaa alueen viihtyvyyttä ja tuoda rantamaisema entistä useampien käyttöön. Rannoille on jo rakennettu kevyenliikenteenväylät, jotka yhtyvät nyt, kun Kirkkosaaren ja Lahdentauksen välinen yhteys valmistuu. Kaupungin puoleiselle ranta-alueelle on rakennettu uusi matonpesupaikka ja kunnostettu uimaranta. Kelanrannan ja Kirkkosaaren välinen ponttonisilta valmistui vuonna 2012. – Määrärahat mahdollistavat tänä kesänä siltatyöt. Puistoalue viimeistellään ja uimaranta rakennetaan sitten kun on rahaa, Pasi Pohjola sanoo.
Jatka lukemista

Pääsiäismatkailijoita viimevuotista vähemmän

 

Pääsiäisen myöhäinen ajankohta suurin vaikuttava tekijä matkailijamäärän pudotukseen

  Rukalla oli pääsiäisenä viime vuotta hiljaisempaa. Laskettelurinteet vetivät juhlapyhinä noin 25-30 prosenttia viimevuotista vähemmän laskettelijoita. Sekä Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan että Lomarenkaan tilastot kertovat puolestaan kymmenen prosentin pudotuksesta.   Kuusamossa vieraili pääsiäisen aikaan matkailijoita viimevuotista vähemmän. Suurimpana syynä matkailijakatoon pidetään pääsiäisen myöhäistä ajankohtaa. –  Pääsiäisen ajankohdalla on suuri merkitys matkailijoiden määrän suhteen. Nyt kun pääsiäinen ajoittui huhtikuun lopulle, olivat monet eteläsuomalaiset ehtineet vaihtaa laskettelusukset golfmailoihin, sanoo Rukakeskuksen liiketoimintajohtaja Matti Parviainen. Rukan rinteissä oli pääsiäisenä Parviaisen mukaan noin 25-30 prosenttia vähemmän laskettelijoita viime vuoteen verrattuna. – Toisaalta kävijöitä oli kuitenkin enemmän kuin mitä odotimme. Parhaana päivänä rinteissä oli jopa 7.000 laskettelijaa. Ennätyspäivä meillä on viime vuodelta, jolloin kävijöitä oli enimmillään 8.000. Ensi vuonna pääsiäinen sijoittuu jälleen huhtikuun alkuun, joten odotukset ovat sen suhteen korkealla. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toimitusjohtan Keijo Pesosen vedenkäyttötilastot puhuvat niin ikään matkailjamäärän pudotuksesta Rukan alueen osalta. – Tänä pääsiäisenä Rukan verkostoon pumpatun puhtaan veden määrässä oli kymmenen prosentin pudotus viime pääsiäiseen verrattuna. Kaksi edellistä vuotta olivat meidän mittarimme mukaan yhtä vilkkaita keskenään, kun taas vuonna 2011, jolloin pääsiäinen sijoittui niin ikään myöhäiseen vaiheeseen, oli veden käyttö tämän pääsiäisen tapaan vähäisempää,  toteaa Pesonen.  

Mökkivuokrauksessa kymmenen prosentin pudotus

  Orginal Sokos Hotel Kuusamon sekä Ruka Ski Chalet -huoneistohotellien myynti- ja markkinointipäällikkö Mari Vartiainen on puolestaan pääsiäiseen tyytyväinen. Rukan huoneistohotellin käyttöaste kipusi pääsiäisenä 70 prosenttiin, jota Vartiainen pitää erittäin hyvänä saavutuksena. – Huoneistohotellimme on ollut nyt hieman yli vuoden toiminnassa ja meidän majoituskapasiteettimme on kasvanut sinä aikana 30 prosenttia, joten vertailua viime pääsiäiseen ei siltä osin kannata tehdä. Huoneistojemme käyttöasteeseen olemme kuitenkin erittäin tyytyväisiä. Myös Ravintola Rukan Kuksa ylsi todella hyvään tulokseen. Innokkaimmat tekivät pöytävarauksensa jo maaliskuun alussa, koska eivät viime vuonna onnistuneet pöytää meiltä saamaan. Hotelli Kuusamon osalta sekä pääsiäinen että koko huhtikuu on ollut viime vuoden kaltainen, toteaa Vartiainen. Myöhäinen pääsiäinen näkyi myös mökkivarauksissa. Lomarengas Kuusamon aluepäällikkö Marko Säkkinen toteaa varauksien pudonneen viime pääsiäisestä kymmenen prosenttia. – Viime pääsiäinen oli meille huippuhyvä, koska silloin juhlapyhät sijoittuivat paljon aikaisempaan vaiheeseen kevättä. Ylsimme tuolloin peräti 94 prosentin käyttöasteeseen, kun se nyt jäi 83 prosenttiin. Vertaisin tätä pääsiäistä ennemminkin vuoden 2011 pääsiäiseen, jolloin juhlapyhät sijoittuvat tämän vuoden tapaan huhtikuun lopulle. Siihen verrattuna teimme nyt paremman tuloksen. Mökkipuolen kiivain sesonki sijoittuu Kuusamossa vuodenvaihteeseen, jolloin vuokramökkien käyttöaste on lähes 100 prosenttia.

Jatka lukemista

Rukan uuteen jätevedenpuhdistamoon huipputekniikkaa

Rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän vielä tämän vuoden puolella

  Rukan uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen käynnistynee vielä tämän vuoden puolella. Prosessi rakennetaan uudenlaisella kantoaineprosessilla, jollaista ei Suomessa aiemmin ole toteutettu. Vastaavanlaisia puhdistusprosesseja on toiminnassa useissa laskettelukeskuksissa muun muassa Norjan Lillehammerissa. Rukan puhdistamohankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 9,5 miljoonaa euroa.
Rukan uuden jätevedenpuhdistamon hanke etenee siitäkin huolimatta, että Vaasan hallinto-oikeudessa on puhdistamon ympäristölupaa koskevia valitusprosesseja edelleen kesken. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta (Evo) allekirjoitti maanantaina ensimmäiset puhdistamon rakentamista koskevat urakkasopimukset. – Saimme viime kesänä toimeenpanoluvan ja se tarkoittaa sitä, että valitusprosesseista huolimatta voimme rakentaa sekä ottaa käyttöön uuden puhdistamon, kunhan asetamme Aluehallintovirastolle 20.000 euron vakuuden, toteaa Evon toimitusjohtajan Keijo Pesonen. Puhdistamon rakentaminen pyritään käynnistämään vielä tämän vuoden aikana. Rakentaminen kestää noin vuoden ja se työllistää arviolta 20 henkilöä.  

Ensimmäinen laatuaan Suomessa

  Rukan uuden jätevedenpuhdistamon prosessi rakennetaan aivan uudenlaisella tekniikalla. – Perinteisillä puhdistustekniikoilla olisi ollut sekä haastavaa että kallista päästä Rukan vaihtelevissa olosuhteissa ympäristöviranomaisen esittämiin tiukkoihin lupaehtoihin, toteaa Pesonen. Puhdistamon biologinen osa toteutetaan kantoaineprosessilla, jollaista ei ole aiemmin Suomessa rakennettu. Kyseistä tekniikkaa on käytetty paljon muun muassa Norjan ja Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa, koska kyseinen puhdistusprosessi sietää hiihtokeskuksien puhdistamoille tyypillistä virtaaman suurta vaihtelua ja se toimii myös kylmillä jätevesillä. – Perinteisissä ratkaisuissa biomassa kelluu vapaana vedessä, mutta tässä tapauksessa biomassa on kiinnittyneenä pieniin muovikappaleisiin (Anox), joita reaktorit ovat täynnä. Tämä prosessi vastaa paremmin nopeisiin kuorimutusvaihteluihin ja toimii paremmin ja tehokkaammin varsinkin typenpoistossa kylmillä vesillä eli sopii hyvin Rukan olosuhteisiin. Tämä menetelmän avulla saadaan myös bakteerikanta pienempään tilaan, mikä tarkoittaa pienempää kokonaistilavuutta puhdistamolle ja sitä kautta kustannussäästöjä niin rakentamisessa kuin lämmityskustannuksissa, sanoo projektin totetusvastaava Pauli Hyvärinen Aquaflowsta. Hyvärisen mukaan Rukalle tuleva tekniikka on myös perinteistä ratkaisua turvallisempi. – Tässä ei ole sitä vaaraa, että biomassa pääsee karkaamaan luontoon, koska se on kiinnittyneenä näihin muovinkappaleisiin (Anox), vakuuttaa Hyvärinen.

Jatka lukemista

Kaupunki uusii tiekuntien kunnossapitosopimukset

  Kuusamon kaupunki on uusimassa tiekuntia koskevaa kunnossapitosopimusta. Asiaa valmisteleva työryhmä jättää oman esityksensä toukokuun aikana. Yhtenä tavoitteena on saada tiekunnat järjestäytymään ja osallistumaan tienhoitoon nykyistä paremmin. Myös metsäteiden valtionavustuksiin on tulossa muutoksia. Yksityistieasioita pohdittiin Kuusamotalolla Koillismaan yksityistieverkon kehittämishankkeen järjestämässä tilaisuudessa. Kuusamon kaupunki irtisanoo vajaan sadan tiekunnan kunnossapitosopimuksen ensi vuoden alusta. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan perustama työryhmä miettii parhaillaan, kuinka kaupunki tulee avustamaan tiekuntia jatkossa. Työryhmä jättää esityksensä toukokuun aikana. Kuusamon kaupungin tiemestarin Pasi Pohjolan mukaan yhtenä tavoitteena on saada tiekunnille jonkinlainen omavastuu. – Avustussäännöt tullaan uusimaan ja ajatuksena on, että tiekunnat olisivat kunnossapitosopimuksen suhteen jatkossa yhdenvertaisia, toteaa Pohjola. Tähän saakka osa tiekunnista on tehnyt aktiivista talkootoimintaa esimerkiksi teiden viitoituksen, tienvierustojen niittämisen ja siltojen korajaustöiden suhteen, kun taas toisissa tiekunnissa samat työt on jätetty kaupungin harteille. Uudistuksen myötä tiekunnat joutuvat laatimaan avustushakemuksensa kaupungille vuosittain. Tälle vuodelle Kuusamon kaupunki on varannut tiekunnille suunnattua kunnossapitoavustusrahaa 450.000 euron edestä.  

Kemera-avustuket pienenemässä

  Metsäteiden valtionavustukset muuttuvat niin ikään vuoden alusta. Tähän saakka valtio on myöntänyt niin sanottua kemera-tukea metsäteiden parannuksiin suunittelun osalta sataprosenttisesti ja toteutuksen osalta 40-60 prosenttia vyöhykkeestä riippuen. Otso Metsäpalveluiden Jukka Koivusipilän mukaan avustusmäärät tulevat jatkossa laskemaan. – Mitä olen valmistelujen yhteydessä puheita kuullut, ovat tukiosuudet tippumassa. Joten jos nyt on näköpiirissä metsätien perusparannusta tai sillan kunnostamistarvetta, kannattaa hanke laittaa alkuun jo nyt, mikäli mielii saada kemira-tukea nykyisessä laajudessa. Tukea voivat hakea yksityiset maanomistajat, kuolinpesät ja kiinteistöyhtymät. Tukimuutoksen lisäksi Koivusipilä kannustaa tiekuntia huonokuntoisten metsäteiden parannustoimenpiteisiin viime vuonna voimaan astuneen ajoneuvoasetuksen vuoksi. – Uusi ajoneuvoasetus nosti ajoneuvoyhdistelmien enimmäispainoa ja samalla akseleiden määrä lisääntyi. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt teiden täytyy olla entistä paremmassa kunnossa. Myös siltojen kunto korostuu tämän myötä, koska sillan pettäminen kuljetuksen alta voi aiheuttaa ajoneuvoyhdistelmälle suuriakin vahinkoja ja vastuu tästä lankeaa aina tiekunnalle. Kemera-tukea voi anoa myös metsätien osittaiseen perusparannukseen tai pelkän sillan kunnostustyöhön.
Jatka lukemista