Koillismaan Uutiset

Liikuntapaikkarakentamisen yleissuunnitelma valmistui

  Jäähallin rakentaminen käynnistyy aikaisintaan vuonna 2016   Liikuntapaikkatyöryhmä on selvittänyt Kuusamon liikuntapaikkojen rakennetta sekä investointi- ja kehittämistarpeita. Liikuntapaikkojen rooli on kuusamolaisille tavanomaista suurempi. Perinteisen kunto- ja terveysliikunnan lisäksi meidän liikuntapaikkojamme käytetään maailmancupin järjestämiseen. Myös matkailuelinkeino on riippuvainen alueemme latu- ja kelkkaverkostoista.   Lähitulevaisuuden suurimmat liikuntapaikkainvestoinnit Kuusamossa ovat ensi vuonna käynnistyvä  2,5 miljoonaa euroa maksava uimahallin peruskorjaus sekä jäähallin rakentaminen. Uimahallin remonttiin kaupunki on saamassa valtiolta rahoitusta noin 800.000 euroa. – Jos haluamme valtiolta rahaa myös jäähallin rakentamiseen, tarkoittaa se sitä, että työt sen osalta voivat käynnistyä aikaisintaan vuonna 2016, koska valtio ei rahoita kahta päällekkäistä hanketta samanaikaisesti, toteaa sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen. Jäähallin kustannusarviosta ei Hämäläinen vielä suostu puhumaan. – Ensin meidän on päätettävä, missä muodossa hanke toteutetaan. Rakennetaanko pelkkä jäähalli vaiko jäähallin ja jonkilaisen monitoimihallin yhdistelmä. Tähän pyrimme saamaan ratkaisun kevään aikana. Hallihankkeiden yhteydessä on Kuusamossakin väläytelty ajatusta yhtiöittämismallista ja elinkeinoelämän mukaantulemisesta yhdeksi rahoittajatahoksi. Tällaiseen malliin ei Hämäläinen kuitenkaan Kuusamon osalta usko. – Ei se mielestäni kovinkaan realistiselta kuullosta. Ne jäähalliosakeyhtiöt, jotka Suomeen ovat syntyneet, ovat hyvin pitkälle julkishallintovetoisia, joten tuskin kaupungit näistä investoinneista ja ylläpitokustannuksista tulevat irti pääsemään. Sen sijaan kelkka- ja hiihtolatuverkostojen ylläpitämiseen kaupunki kaipaisi myös yrityselämän tukea. – Täytyy muistaa, että meidän latuverkosto ja kelkkareitistö on myös osa alueemme elinkeinopolitiikkaa ja tukee osaltaa paikallista matkailuelinkeinoa, joten siinä mielessä olisi paikallaan selvittää, löytäisimmekö malleja, joissa yrityselämä olisi mukana rahoittamassa näiden verkostojen ja reittien ylläpitämistä. Kaupunki tutkii vielä tämän vuoden aikana hiihtolatujen käyttöasteet ja tekee sen pohjalta ratkaisun ylläpidettävän latuverkoston laajuudesta.  

Liikuntapaikat hyvässä kunnossa

  Selvityössä tarkasteltiin muun muassa ulko- ja sisäliikuntapaikkojen kuntoa alkaen leikkikentistä aina koulujen liikuntasaleihin sekä lähiliikuntapaikkoihin saakka. – Kovasta käyttöasteesta huolimatta liikuntapaikat ovat Kuusamossa yleisesti ottaen varsin hyvässä kunnossa. Sivukylien liikuntapaikoilta löytyi jonkin verran puutteita, mutta nekin saadaan kuntoon kohtuuinvestoinneilla, toteaa liikuntapalvelutulosyksikön johtaja Jukka Makkonen. Makkosen mukaan taajaman ruuhkaa salivarauksien osalta voidaan purkaa jonkin verran hyödyntämällä lähisivukoulujen saleja. Selvityksen mukaan keskusurheilukentän juoksurata on hyväkuntoinen, eikä se vaadi lähitulevaisuudessa korjaustoimenpiteitä. Palloilualueen pinta on sen sijaan kovettunut ja kulunut. – Jalkapalloalusta on kulunut ja käynyt vanhaksi. Tekninen toimi selvittää, voidaanko alusta korjata pintakäsittelyllä vai joudutaanko koko pinta vaihtamaan, mikä olisi tietysti jo paljon kalliimpi toimenpide. Katsomoiden ja muiden rakenteiden osalta odotamme ratkaisua siitä, mihin kenttä tulevaisuudessa sijoittuu, sanoo Makkonen. Keskusurheilukentän sijainti ja tulevaisuus kytkeytyy pitkällä tähtäimellä keskustan kehittämistä pohtivan työryhmän linjauksiin. Vaikka liikuntahalli on lähes jakuvassa käytössä, ei sinne vielä ole tarvetta tehdä saneeraustoimenpiteitä.  

Muuttuvat tarpeet huomioon

  Selvitystyössä kiinnitetiin huomiota myös elinkaariajatteluun. Vanheneva väestö tarvitsee esteettömiä ja saavutettavia kohteita. Tulevien vuosien uimahallin remontti huomioi näitä asioita sisäänkäyntien ja kulkuväylien rakenteiden osalta, samoin lattiapintojen paremman turvallisuuden osalta. – Mahdollisten uusien liikuntapalveluja tuottavien kiinteistöjen osalta tulisi kokonaisuudessa huomioida myös se, että tarvittaessa koko kiinteistö voidaan purkaa viimeiseen mutteriin ja pulttiin asti, toteaa työryhmä selvityksessään. – Yksi asia, mikä monesti unohdetaan, on nuorten muuttuvat tavat harrastaa liikuntaa. Jos esimerkiksi ajatellaan, keitä urheilijoita on Kuusamosta valittu Sotshin olympialaisiin, niin taitaa pääpaino olla tuolla lumilautailun puolella. Tämä kuvastaa sitä, että meidän tulisi pitää tuntosarvet koko ajan ylhäällä uusien lajien ja liikuntatottumuksien suhteen, muistuttaa Hämäläinen. Työryhmän mukaan Kuusamoon ei myöskään välttämättä rakenneta jatkossa yhtään uutta kiinteistöä pelkästään yhden lajin tarpeiden mukaan. Liikuntapaikkarakentamisessa tulisi huomioida se, että esimerkiksi seurojenkin toiminnassa tulevat jatkossa korostumaan entistä enemmän harrasteliikkujien tarpeet. Kyse ei ole pelkästään kilpailullisista tarpeista tai motiiveista.

Jatka lukemista

Q-Lan -verkkopelitapahtuma järjestelyt etenevät

Koillismaan Uutisten ensimmäisessä videoklipissä on haastateltavana maaliskuun alussa järjestettävän Q-Lan -verkkopelitapahtuman puuhamiehinä toimivat Ville Niikkonen ja Ville Oikarinen. Tapahtuman lipunmyynti käynnistyi maanantaina. Pöytäpaikat myytiin loppuun alle vuorokaudessa. Hyvästä kysynnästä johtuen tapahtuman järjestäjä tuo myyntiin muutamia konepaikattomia päivälippuja. Tapahtuman Facebook -sivut  
Jatka lukemista

Meskusvaaran kyläyhdistys rakentaa valokuituyhteyden ilman julkista tukea

Meskusvaaran kyläyhdistys rakentaa kyläläisille valokuituyhteyden ilman julkista tukea. Mikäli kyläyhdistys saa kevään aikana mukaan vähintään 60 liittyjää, on kyläläisillä käytössä jo loppuvuodesta 100Mbit/s valokuituliittymä. Ennen rakentamisvaihetta mukaan lähtevät taloudet maksavat liittymäsopimuksesta 300 euroa, kun taas myöhemmin liittyville hinta nousee tuhansiin euroihin. Noukavaaran koulualueen kattava 100Mbit/s valokuituliittymän rakentamishanke etenee. Operaattorin ja Meskusvaaran kyläyhdistyksen kesken on solmittu aiesopimus osapuolten välisestä työnjaosta sekä niistä ehdoista, joilla liittyjäsopimukset tehdään operaattorin ja liittyjien kesken. Valokuituliittymän rakentamisalue käsittää Meskusvaarantien varrella olevia kiinteistöjä aina ”yleinen tie päättyy” –merkille asti samoin Majavasuontien varren kiinteistöt ja Meskusjärventien varren kiinteistöt sekä Järvenpään tien kiinteistöt sekä 5 –tien varren yritykset tällä määritellyllä alueella.  Rakennettuja talouksia on tällä alueella noin sata. – Kyläyhdistys pitää merkittävänä saavutuksena sitä, että vaikka hankkeeseen ei käytetä lainkaan julkista tukea, saadaan liittymien ehdot ja hinnoittelu vastaaviksi mitä tiedetään naapurikunnissa noudatettavan yhteiskunnan tuella toteutettavissa hankkeissa, toteaa Meskusvaaran kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Virmasalo. – Se, että liittymis- ja käyttöehdot ja maksut on saatu samalle tasolle, vaikka yhteiskunnan tukea ei hankkeessa olekaan, johtuu suurelta osin siitä, että nyt rakennettava valokuitukaapeli sijoittuu erittäin tiiviisti rakennetulle haja-asutusalueelle. Lisäksi rakentamiskustannuksen kuluerät on voitu kilpailuttaa liiketaloudellisin perustein ja hankkeen byrokratia on minimaalinen, Virmasalo jatkaa.  

Liittyminen edullisinta nyt

  Operaattorin ja kyläyhdistyksen sopiman keskinäinen työnjaon mukaisesti kyläyhdistys toimii liittyjien edustajana sekä vastaa liittymäsopimusten tekemisestä operaattorin nimissä. – Operaattori vastaa kaikesta rakentamiseen liittyvästä sekä kantaa kaiken juridisen ja taloudellisen riskin. Kyläyhdistys edustaa kyläläisiä koko sen ajan jolle liittymäsopimukset operaattorin kanssa tehdään. Jotta valokuitukaapelin rakentaminen toteutuu käytännössä, edellyttää se vähintään 60 liittyjää. Liittyjäsopimusten tekeminen aloitetaan piakkoin. – Kiinteistönhaltijat kutsutaan tiedotustilaisuuteen, jossa asiasta informoidaan ja jossa halukkaat voivat tehdä liittymistilauksen. Tavoite on saada minimi liittyjämäärä kokoon helmikuun 15. päivään mennessä. Niille kuluttajatalouksille, jotka tekevät liittymissopimuksen ennen rakentamisvaihetta, liittymiskustannus on 300 euroa. Kuukausittainen käyttömaksu tulee tämän päälle sopimuskauden ajan. – Niille kiinteistöille, jotka haluavat liittymän myöhemmässä vaiheessa, tulee liittymän tekeminen maksamaan tuhansia euroja, riippuen muun muassa todellisista kustannuksista. Tavoite on, että valkokuituyhteys toimii vuoden 2014 loppuun mennessä. Toivomme, että hankkeemme voi toimia esimerkillisenä pilottihankkeena koko kuntamme alueen haja-asutusalueilla.   Meskusvaaran kyläyhdistys järjestää Noukavaaran koululla hankkeeseen liittyvän tiedotustilaisuuden ensi viikon tiistaina 28. tammikuuta alkaen kello 18. Paikanpäällä on mahdollisuus myös liittyjäsopimusten laatimiseen.

Jatka lukemista

Pirkko Vihko: Ylilääkärin valintaprosessi virheellinen

Pirkko Vihkon mielestä Kuusamon terveyskeskuksen ylilääkärin valintaprosessiin liittyy useita virheitä. Hän toteaa olleensa hakijoista sekä kokenein että pätevin ja ihmettelee niitä perusteluita, joilla hänet on valintatilanteessa tehtävästä sivuutettu. Taivalkoskella syntynyt ja Kuusamossa lapsuutensa sekä nuoruutensa viettänyt professori, ylilääkäri Pirkko Vihko kritisoi perusturvajohtaja Vesa Isoviidan tekemää päätöstä koskien Kuusamon terveyskeskuksen ylilääkärin valintaa.
Jatka lukemista

Ylilääkärin valinta lautakunnan käsiin

Pirkko Vihko teki oikaisuvaatimuksen perusturvajohtaja Vesa Isoviidan Hanna Raittinen -päätöksestä

  Kuusamon terveyskeskuksen uuden ylilääkärin valinta pitkittyy. Perusturvajohtaja Vesa Isoviidan 20. joulukuuta tekemästä Hanna Raittisen valinnasta oikaisupyynnön tehneen Pirkko Vihkon mukaan häntä on syrjitty valintatilanteessa muun muassa iän perusteella. Seuraavan kerran asiaan ottaa kantaa 28. tammikuuta kokoontuva perusturvalautakunta, joka käsittelee Vihkon oikaisuvaatimusta.   Lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Hanna Raittinen valittiin terveyskeskuksen ylilääkäriksi joulukuun 20. päivänä. Valinnan teki viranhaltijapäätöksenä perusturvajohtaja Vesa Isoviita. Ennen valintaa Kuusamossa haastateltiin neljää virkaa hakenutta, kokenutta lääkäriä. Hanna Raittisen haastattelussa oli poikkeuksellisesti mukana koko perusturvalautakunta, sillä haastattelu osui keskelle kaupunginvaltuuston talousarviokokousta joulukuussa. – Hän antoi itsestään hyvin asiantuntevan ja sympaattisen kuvan. Käsittääkseni myös muut lautakunnan jäsenet kokivat näin, kertoo perusturvalautakunnan puheenjohtaja Hemmo Heiskanen.  

 Virkamies valitsee

  Heiskasen mukaan ylilääkärin ja muiden terveyskeskuksen työntekijöiden valinnat on jo vuosien ajan tehty perusturvajohtajana virkamiespäätöksinä. Valintaa edeltävät aina haastattelut, joissa on kuluvalla kaudella ollut mukana myös lautakunnan edustaja. Aiemmin näin ei ollut, vaan edellisellä valtuustokaudella haastattelut teki ainoastaan viranhaltijoista koostuva työryhmä. Heiskasen mukaan molemmissa tavoissa toimia on puolensa. – Varsinkin johtavien viranhaltijoiden valinta lautakunnassa olisi paikallaan, mutta toisaalta sitä vartenhan toimitusjohtajat ovat. Meidän luottamusmiesten tehtävänä on vetää suurempia linjoja, Heiskanen sanoo.  

 Virka voidaan täyttää

  Lautakunnalla on aina otto-oikeus virkamiestensä tekemiin päätöksiin. Heiskasen mukaan sellaista ei todennäköisesti tässä tapauksessa olisi käytetty, mutta nyt tehty valitus Isoviidan päätöksestä tuo asian lautakunnan käsiteltäväksi. – Me voimme joko hylätä tai hyväksyä muutosvaatimuksen ja päätöksestämme voidaan edelleen valittaa eri oikeusasteisiin. Ylilääkärin virka voidaan käsittääkseni kuitenkin täyttää virkasuhteisena, kunnes asiaan on saatu lopullinen ratkaisu. Heiskasen mukaan Pirkko Vihkon valituksessa viitataan ikäsyrjintään ja siihen, että muutoksenhakijalla on muita hakijoita pitkäaikaisempi johtamiskokemus. – Terveyskeskuksen ylilääkärinä ei kuitenkaan voi toimia enää sen jälkeen kun on täyttänyt 68 vuotta. Eli Vihko voisi toimia ylilääkärinä vain vajaan vuoden.  

Pitkämäki sijaistaa

  Perusturvalautakunta käsittelee Pirkko Vihkon oikaisuvaatimusta 28. tammikuuta pidettävässä kokouksessa. Kokouksen esityslista liitteineen tulee julki Kuusamon kaupungin nettisivuille viimeistään perjantaina 24. tammikuuta. Nykyinen ylilääkäri Niilo Keränen jää eläkkeelle virallisesti tammikuun lopussa, mutta on jo siirtynyt vapaalle rästi- ja vuosilomiensa viettoon. Terveyskeskuksen vs. ylilääkärinä toimii toistaiseksi reilu vuosi sitten Kuusamoon muuttanut terveyskeskuslääkäri Keijo Pitkämäki.    

Kuusamoon Kuusamon vuoksi 

Hanna Raittinen ja puolisonsa, hammaslääkäri Sami Raittinen ovat tuttu näky Rukan rinteillä ja hiihtoladuilla jo vuosikymmenten takaa. Paljon liikkuva ja yhdessä viihtyvä perhe harrastaa myös patikointia ja ratsastusta. – Kuusamoon tulemme Kuusamon vuoksi. Luonto ja harrastusmahdollisuudet ovat aivan upeat ja kun tähän kaikkeen voi liittää työntekemisen, niin miksi ei, sanoo Hanna Raittinen. Raittisen mukaan lääkäripariskunta muuttaa Kuusamoon joka tapauksessa ja hän itse joko yli- tai terveyskeskuslääkäriksi. – Katsotaan nyt rauhassa, miten tämä asia etenee. Haluan kunnioittaa myös oikaisuvaatimuksen tehneen näkemystä. Lopullista ajankohtaa muutolle ei ole vielä lyöty lukkoon. Talokaupat on kuitenkin jo tehty. Perheen kolme lasta ovat jo aikuisiän kynnyksellä ja nuorinkin 18-vuotias kevään abiturientti.  

Haastatellut lääkärit

  Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää: lääketieteen tohtori, työskentelee Hailuodon vastaavana lääkärinä, väitteli lääkärin puhelinneuvonnasta Tampereen yliopistossa vuonna 2000.  Puoliso suomalaisen hotellibisneksen grand old man Juhani Järvenpää. Vapaa-ajan asukkaina Kuusamossa 1980-luvulta lähtien. Pirkko Vihko (os. Määttälä): työskentelee Helsingin yliopistossa kliinisen kemian professorina. Kotoisin Kuusamosta. Väitteli eturauhassyövästä Oulun yliopistossa vuonna 1978. Puoliso Suomen Akatemian eläkkeellä oleva pääjohtaja Reijo Vihko. Mökkeilevät Rukalla. Jaakko Kinnunen: radiologian dosentti Helsingin yliopistossa vuodesta 1991. Työskenteli Kuusamon terveyskeskuksen ylilääkärinä vuodet 2002–2008. Hanna Raittinen: lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, työskentelee nyt Porvoon Lääkärikeskuksessa. Kokemusta lääkärintyöstä myös julkiselta sektorilta. Muuttaa hammaslääkäripuolisonsa Sami Raittisen kanssa Kuusamoon myöhemmin tänä vuonna.
Jatka lukemista

Ruka houkutteli joulunviettäjiä

Ruka houkutteli matkailijoita tänä jouluna viimevuotista enemmän. Sekä rinteissä että majoituspuolella koettiin selkeää käyttöasteen parantumista. – Meillä oli majoittujia melkein 50 prosenttia viimevuotista enemmän, joten joulu meni meidän osaltamme todella hyvin, toteaa Rantasipi Rukahovin hotellinjohtaja Lea Riekki. Kasvun syyksi Riekki toteaa lumen. – Ihmiset ovat halunneet päästä viettämään joulua lumen keskelle ja sitähän meiltä täältä löytyy. Meillä on majoittunut huoneistohotellin puolella paljon perheitä ja itse hotellin puolella on ollut paljon pariskuntia, jotka ovat hakeneet itselleen sitä helpompaa joulua. Valmiit joulupaketit menivät tänä jouluna selkeästi viimevuotista paremmin kaupaksi. Myös Rukakeskuksen paikallisjohtaja Matti Parviainen kertoo rinneasiakkaita olleen Rukalla enemmän kuin viime jouluna. – Lumimäärän ja lauhojen kelien lisäksi meitä suosi tänä jouluna kalenteri. Joulu sattui sopivasti keskelle viikkoa ja moni otti maanantain sekä perjantain vapaaksi ja pääsi viettämään koko viikon pohjoisessa. Etelän huonon lumitilanteen vuoksi yhä useampi teki päätöksen pohjoiseen ja tänne Rukalle tulemisesta aivan viime hetkellä. Kylpylän johtaja Juha Partanen Holiday Club Kuusamon Tropiikista on Riekin ja Parviaisen tapaan tyytyväinen joulun matkailijamäärään. – Ihan tyytyväisiä olemme. Joulu meni hyvin pitkälti edellisen vuoden malliin. Itäturisteja kolmikko odottaa Kuusamoon ennakovarausten perusteella yhtä runsaasti kuin viime vuonna.
Jatka lukemista

Tilauslentojen määrät viimevuotisella tasolla

Kuusamon lentoaseman kokonaismatkustajamäärä edelleen pienenemässä

Kuusamon lentoasemalle on tulossa tänä talvena tilauslentoja viimevuotiseen tapaan. Chartereiden sesonkikausi käynnistyi parisen viikkoa sitten ja jatkuu aina maaliskuun lopulle saakka. Koko vuoden osalta Kuusamon lentoaseman matkustajamäärä tulee kuitenkin jälleen pienenemään.
Jatka lukemista

Valtuutettujen kaivoskanta suurelta osin vielä auki

Puolet valtuustoryhmän puheenjohtajista suhtautuu yva-selonteon puolueettomuuteen jokseenkin kriittisesti

Yli puolet Koillismaan Uutisten tavoittamista kaupunginvaltuutetuista ei ole edelleenkään muodostanut lopullista kantaansa kaivosasiassa. Kolmannes vastustaa ja 12 prosenttia puoltaa kaivostoiminnan käynnistämistä Kuusamossa. Koillismaan Uutiset kysyi valtuutetuilta kaivostoimintaan ja viikko sitten julkaistuun yvaan liittyviä kysymyksiä. Kuusamon kaupungin 43 valtuutetusta 24 eli 56 prosenttia vastasi kyselyyn.
Jatka lukemista

Koillismaan Uutisten jakeluun muutoksia

Lehti panostaa jatkossa yhä vahvemmin liikkuvaan kuvaan yhteistyössä KSAK Oy:n multimediapajan kanssa

Koillismaan Uutiset siirtyy vuoden alusta Taivalkosken, Posion ja Sallan alueilla telinejakeluun. – Jakelukustannukset ovat viimevuosien aikana kasvaneet todella merkittävästi ja sen vuoksi olemme joutuneet miettimään uusia järjestelyitä. Kuusamon alueella lehti jaetaan edelleenkin Itellan toimesta jokaiseen talouteen ja yritykseen, mutta Taivalkosken, Posion ja Sallan alueilla siirrymme vuoden alusta telinejakeluun niin, että jatkossa lukijat voivat napata Koillismaan Uutiset mukaansa kauppareissujen yhteydessä ruokakauppojen auloissa olevista lehtitelineistä. Huolehdimme siitä, että kyseisiin ruokakauppoihin tulee riittävän kokoiset telineet lehden kattavaa jakelua varten, toteaa Pasi Määttälä Koillismaan Uutisista. Lehti panostaa jatkossa yhä enemmän sähköisen puolen kehittämiseen. – Saamme aivan lähipäivinä avattua meidän uudistetut nettisivumme ja sen myötä ryhdymme tarjoamaan lukijoillemme jatkossa myös liikkuvaa kuvaa. Videokuvan osalta meillä on kohtuullisen isojakin tulevaisuuden suunnitelmia, joita tarkennamme myöhemmin. Sen voimme tässä vaiheessa kuitenkin paljastaa, että näiden suunnitelmien toteuttamista varten olemme solmineet Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy:n multimediapajan kanssa yhteistyösopimuksen.
Jatka lukemista