Koillismaan Uutiset

Hoitotiedot yhteen paikkaan

Omakanta-palvelu lisää potilasturvallisuutta nyt myös Kuusamossa ja Taivalkoskella   Mahdollisuus tarkastella omia potilastietojaan netistä tavoittaa nyt myös kuusamolaiset, kun kaupungissa otettiin tiistaina käyttöön Omakanta-palvelu. Taivalkoskella palvelu otettiin käyttöön muutamaa päivää aikaisemmin mutta posiolaisten pitää odotella loppukesään. Palvelu tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki reseptit, rokotukset ja hoitotiedot ovat paitsi potilaan itsensä, myös kaikkien häntä hoitavien käytettävissä, mikäli potilas antaa luvan. Tietojensa katselun voi myös estää.   – Parasta Potilastiedon arkistossa on se, että kun järjestelmä reilun vuoden kuluttua toimii aukottomasti, löytyvät potilaan aiemmat hoitotiedot ja lääkkeet yhdestä paikasta. Se lisää merkittävästi potilasturvallisuutta, sanoo Kuusamon terveyskeskuksen vt. ylilääkäri Keijo Pitkämäki. Tällä hetkellä esimerkiksi matkailijoiden ja yksityisiä työterveyspalveluita käyttävien tietoja ei saada Kuusamon terveyskeskukseen kuin erikseen pyytämällä.  Pitkämäen mukaan tämä on erityisen hankalaa öisin ja viikonloppuisin ja saattaa viivästyttää potilaan hoitoa. Uusi valtakunnallinen Potilastiedon arkisto ei korvaa terveyskeskusten, sairaaloiden eikä lääkäriasemien omia potilastietojärjestelmiä.Arkisto toimii niiden taustalla teknisesti yhtenevässä muodossa tietoa kokoavana arkistona.   Arkisto päivittyy reaaliaikaisesti Yksityiselle kuntalaiselle palvelu tarjoaa mahdollisuuden omien potilastietojensa tarkasteluun. Tiedot kirjautuvat palveluun kirjautumishetkestä eteenpäin. Vanhoja potilaskertomuksia sinne ei viedä. – Palvelu on reaaliaikainen eli välittömästi, kun esimerkiksi laboratoriotulokset ovat valmistuneet tai kun lääkäri on kirjoittanut potilaskertomuksen vastaanottokäynnistä, ne näkyvät myös potilaalle itselleen. Arkistosta on hyvä tarkistaa ymmärsikö lääkäri varmasti mitä hänelle kerroin tai ymmärsinkö itse lääkärin antamat ohjeet oikein, valottaa hoitotyön johtaja Marjo Jurmu.   Vapaaehtoista mutta suotavaa Palveluun liittyminen on vapaaehtoista, joskin suotavaa. Halutessaan voi myös kieltää tietojensa näyttämisen kokonaan tai rajata niitä joko alueellisti tai esimerkiksi sairauksittain. Yksinkertaisimmin liittyminen tapahtuu kotikoneelta kirjautumalla Omakanta-palveluun. Suostumuksen antaminen onnistuu myös terveyskeskuksessa, jossa uudesta arkistopalvelusta tiedotetaan lähiviikkoina intensiivisesti. Päivystykseen palkatut Anniina Pesonen ja Kaisa Mikkola neuvovat asiakkaita palvelun käyttöönottoon. – Lääkärin tai hoitajan vastaanotolle kannattaa tulla nyt myös vähän etuajassa, jotta ehditään käydä systeemi läpi, kertoo Kuusamon terveyskeskuksen tietosuojavastaaja ja Potilastiedon arkiston projektipäällikkö Jaana Siikaluoma-Lehtosaari. Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon ja Potilastiedon arkiston välillä tapahtuu salattuna. Järjestelmästä näkee potilastietojen lisäksi myös lokitiedot. – Potilaalle on tärkeää oman tietoturvan kannalta nähdä, kuka hänen tietojansa on katsellut ja milloin, Siikaluoma-Lehtosaari sanoo. Kaikkien julkisten terveydenhoidon yksiköiden on liityttävä sähköiseen potilastiedon arkistoon tämän vuoden loppuun mennessä. Yksityisen terveydenhuollon palvelut liittyvät järjestelmään viimeistään vuoden kuluttua.     Urkintamahdollisuudet minimoitu Kuusamossa Kolme vuotta sitten ilmitullut potilastietojen luvaton katselu on johtanut Kuusamossa aiempaa tiukempaan perusturvan henkilöstön toimien tarkkailuun. Urkintamahdollisuudet on minimoitu, vakuuttaa terveyskeskuksen vt. ylilääkäri Keijo Pitkämäki. Muun muassa neuvolassa työskennellyt kuusamolainen terveydenhoitaja tuomittiin keväällä 2011neljästä virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkorangaistukseen.  Tuomittu katseli muun muassa kollegansa, kahden opettajan puolisoiden sekä lasten tietoja vaikka ei ollut hoitosuhteessa näiden kanssa.  Terveydenhoitaja myönsi oikeudessa katsoneensa potilastietoja osittain pelkästä uteliaisuudesta. Kuusamon laadittiin tapahtuneen jälkeen toimialakohtainen tietosuojapolitiikka perusturvan sekä kasvatus- ja sivistystoimen toimialoilla. – Potilas- ja asiakastietojen osalta käyttäjien toimintaa ohjataan nyt toimialakohtaisilla tiedon käsittelyohjeilla, toimintaohjeilla, säännöillä sekä tietosuojakoulutuksella. Aukotonta järjestelmää ei ole, mutta jokaisesta käynnistä jää jälki lokitietoihin. Kuntalaisella on oikeus tarkastaa omat tietonsa potilastietojärjestelmästämme. Sieltä selviää myös se, kuka tietoja on katsellut ja millä perusteella, sanoo Kuusamon perusturvan tietosuojavastaava Jaana Siikaluoma-Lehtosaari.  
Jatka lukemista

Jäähallia sovitetaan nyt
kauppakeskuksen katolle

Kaupunginhallitus ottaa kantaa hankkeeseen kesäkuun kokouksessaan

  Pikaista remonttia kaipaavaa Kuusamon jäähallia mahdutetaan nyt postin aukiolle suunniteltavan kauppakeskuksen katolle. Suunnitelmat ovat alkuvaiheessa mutta kaupunginhallitus ottaa kantaa hankkeeseen jo kuluvan kuun kokouksessaan. Alustavat piirrokset on tehty noin 5.000 neliön suuruisesta monitoimihallista, jonka keskiössä olisi jäähalli ja sen ympärillä muita pienempiä liikuntatiloja.    Postinaukion kauppakeskusta suunnittelevan SL Urakoinnin toimitusjohtaja Unto Turusen mukaan jäähalli toisi mukanaan kauppapaikkaan uudenlaisia asiakasvirtoja ja ratkaisisi Kuusamon jäähalliongelman. Yhtä mieltä ollaan siitä, että nykyinen jäähalli on tullut tiensä päähän. – Ajatuksena on yhdistää rakennuttajan ja kaupungin tarpeet. Hanke on alkutekijöissään eli joitakin luonnoksia on piirretty mutta esimerkiksi rahoituskuvioista ei ole vielä vakavasti neuvoteltu, sanoo Turunen.  

Vetovoimainen kokonaisuus

  Noin 5.000 neliön suuruisen monitoimihallin keskiössä olisi ympärivuotinen jäähalli ja sen ympärillä pienempiä liikuntapaikkoja kuten skeittiparkki, trampoliini, volttimonttu ja kiipeilyseinä. Harrastajien kaipaamaa jalkapallokenttä ei monitoimitilaan mahdu, myöntää Turunen. Suunnitellun kauppakeskuksen kokonaispinta-ala on reilut 25.000 neliötä. – Emme ole ratkaisemassa tällä vaihtoehdolla kaikkia Kuusamon liikuntapaikkaongelmia, vaan haluamme rakentaa vetovoimaisen, suuremman kokonaisuuden palvelemaan kaupungin keskustaa. Turusen mukaan keskustan kehittäminen vaatii mittavia investointeja, jotta yli 30 vuotta jatkunut tekemättömyys saadaan kuitattua. – Ei keskustan ongelma maalipensselillä ja kukkalaatikoilla ratkea, hän sanoo. Kauppakeskuksen rakentamisen ajankohtaan Turunen ei ota kantaa, mutta Koillismaan Uutisten saamien tietojen mukaan se alkaisi keväällä 2015, mikäli kaupunki lähtee jollakin tavoin mukaan jäähallin investointikustannuksiin.  

3,5–4,5 miljoonan kuluerä kaupungille

  Myös kaupungin näkökulmasta jäähallin sijoittaminen uuteen kauppakeskukseen on ennen kaikkea keskustan kehittämistä. Yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen mukaan uusi jäähalli tarvitaan joka tapauksessa ja jos se pystytään toteuttamaan näin ja samalla tuomaan vetovoimaa keskustaan, ollaan oikealla tiellä. Asia on ollut esillä liikuntapaikkatyöryhmässä, keskustan kehittämistyöryhmässä sekä Luonnosta elinvoimaa kaupunkikeskustaan -hankkeen ohjausryhmässä. Epävirallisia keskusteluja katolle rakennettavasta jäähallista on käyty myös kaupunginhallituksessa sekä yhdyskuntatekniikan lautakunnassa. – Virallisesti asia esitellään kaupunginhallitukselle kesäkuun puolivälissä pidettävässä kokouksessa. Hallitus sitten päättää, jatketaanko hankkeen viemistä eteenpäin ja millä ehdoilla. Mankisen mukaan kauppakeskuksen ylimpään kerrokseen suunnitellun jäähallin tarkkaa kustannusarviota ei ole vielä tiedossa. Uudet jäähallit maksavat 3,5–4,5 miljoonaa euroa, eli tuohon haarukkaan Mankisen mukaan myös kaupungin osuuden olisi mahduttava. – Tässä vaiheessa jäähallia suunnitellaan nyt näin. Jos näistä suunnitelmista joudutaan luopumaan, niin sitten alkaa uuden jäähallin suunnittelu, Mankinen lupaa. Yhdyskuntajohtajana Mankinen sanoo olevansa odottavalla kannalla: hanketta ei olla tyrmätty mutta toisaalta sille ei ole näytetty varauksetonta hyväksyntääkään. – Kyse on isoista kustannuksista, mutta sitähän koko keskustan kehittäminen vaatii, hän sanoo.    

Sisäliikuntatiloista on entistä pahempi pula

  Kuusamon vapaa-ajantoimessa jyvitetään parhaillaan syksyn sisäliikuntavuoroja. Kehittämispäällikkö Pauli Miettisen mukaan tilapula on pahentunut entisestään, kun SM-liigaan nousseet Pallo-Karhujen naiset tarvitsevat uusia vuoroja. Monitoimihallille olisi kova tarve paikkakunnalla. – Periaatteenamme on, että lapset ja nuoret sekä sarjoissa pelaavat saavat parhaat vuorot ja nimenomaan liikuntahallilta. Heidän jälkeensä jaetaan myöhäisvuorot ja muille saleille. Miettisen mukaan huutavimmin harjoittelutiloja ovat vailla salibandyn ja jalkapallon harrastajat. Joukkuelajeissa pelaa jo satoja kuusamolaisia junioreita, joille mielekkäiden harjoitusaikojen ja -paikkojen etsiminen tuottaa tuskaa. Myös tenniksenpelaajat, kahvakuulaajat, zumbaajat ja tanssijat joutuvat hakeutumaan muualle, kun liikuntahallille ei yksinkertaisesti mahdu. Tilapula kärjistyi, kun vanha lukio purettiin pois ja Tropiikin monitoimiareenasta tehtiin lasten huvipuisto. – Toisaalta pitää ajatella siten, että olemme onnistuneet työssämme. Liikunnanharrastajien määrä Kuusamossa on selkeästi kasvanut ja moniin ryhmiin olisi enemmän tulijoita kuin mitä mukaan mahtuu. Tiloja ei vain yksinkertaisesti ole riittävästi, Miettinen harmittelee.

Jatka lukemista

Pakolaiset jäivät pöydälle 
pahojen aikojen pelossa

Kuusamon kaupunginvaltuusto päätti palata asiaan viimeistään vuoden kuluttua

  Kaksi puheenvuoroa, niille yhteensä kolme kannatusta, nopea jaa-ei -äänestys ja Kuusamon kaupunginvaltuuston maanantainen pakolaiskeskustelu oli siinä. Äänin 28–15 valtuusto päätti jättää pakolaisten vastaanottamisen pöydälle: kaupunginhallitus valtuutettiin tuomaan se uuteen käsittelyyn viimeistään 31.5.2015 mennessä. Kyseessä on 25 kiintiöpakolaisen sijoittaminen Kuusamoon.  Pitkälle valmisteltu hanke tyssäsi tässä vaiheessa keskustan ja perussuomalaisten ääniin ja pelkoon pahoista ajoista. Ainoastaan Elina Kemppainen ja Vuokko Käsmä rikkoivat ryhmiensä yksimieliset linjat. Vihreiden, kokoomuksen, vasemmistoliiton edustajat olisivat halunneet käsitellä asian tässä kokouksessa.    Pakolaiskysymys jäi pöydälle äänestyksen jälkeen. Keskusta oli tehnyt asiasta päätöksen jo ryhmäkokouksessaan ja Heikki Härkönen (kesk.) esitti pakolaisasian pöydälle jättämistä. Äänestyksessä olivat vastakkain Härkösen esitys pöydälle jättämisen puolesta sekä Pekka Virtasen (vihr.) esitys, jonka mukaan pakolaisista pitää keskustella ja asiasta päättää. Äänestyksessä Härkösen esityksen puolesta äänesti 28 valtuutettua ja Virtasen esityksen puolesta 15.  

Taustalla pelko konkursseista

  Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, keskustan Pauli Saapungin mukaan päätös pakolaisista haluttiin siirtää odottamaan parempia aikoja. Mörkönä on pelko muun muassa Kuusamon Juuston kaatumisesta ja sen vaikutuksista kaupungin tilanteeseen. – Periaatteessa suurin osa meistä tässä salissa on ollut myönteisiä pakolaisille, mutta kuulemistilaisuuksien jälkeen on alkanut kuulua uutisia yrityspuolelta, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia työllisyyskenttään. On turha kuvitella, etteikö työttömiksi ehkä joutuvilta ihmisiltä olisi tullut vastareaktioita pakolaisten vastaanottamiseen. Toivottavasti nämä pelkomme eivät toteudu vaan yritykset saavat asiansa järjestykseen. Sen jälkeen pakolaisasia on helppo ratkaista. Saapungin mukaan sijoituspaikkojen tarve ”ei ainakaan lopu vuoden kuluessa”. – Olen kasvanut sodan jälkeen saksalaissotilaan poikana, ja henkilökohtaisesti tiedän, miltä tuntuu olla erilainen omissa joukoissaan vaikeina aikoina. Silloin haetaan sylkykuppi muukalaista. Pelkään, että pakolaisille voisi käydä Kuusamossa samalla tavalla. Siksi äänestin asian jättämisestä pöydälle, hän kommentoi.  

Kollektiivista vastuuta toisista

  Keskustan ryhmästä poiketen äänestäneen Elina Kemppaisen mukaan pakolaisten vastaanottamisessa on kyse kollektiivisesta vastuusta ja toisten ihmisten hyvinvoinnista välittämisestä. – Olisin toivonut, että asia olisi käsitelty tänään ja saatu siltä osin eteenpäin. Näen, että monilla ihmisillä voi olla ennakkoluuloja ja tiedonpuutetta. Ensivaiheessa 25 pakolaisen sijoittaminen ei kuitenkaan olisi ollut iso asia, mutta jotenkin siitä nyt tuli tällainen vääntö, Kemppainen harmitteli. Hän sanoo kuitenkin uskovansa, että valtuutetuilta löytyy sen verran hyvää tahtoa, että asia saadaan ratkaistua myöhemmin.  – Mutta kyllähän se paljon puhetta vielä vaatii.  

Monikulttuurisuus kirjattu tavoitteisiin

  Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan kaupungilla olisi ollut kaikki valmiudet 25 pakolaisen vastaanottamiseksi. Asiaa on valmisteltu Ely-keskukselta tulleen pyynnön jälkeen koko alkuvuosi. – Koen, että asia olisi ollut symbolisesti tärkeä ja osa humanitaarista vastuutamme. Olisimme osoittaneet vastaanottamisella todeksi myös kaupunkistrategiaamme kirjatun monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden ja vastanneet näin omaan haasteeseemme, kommentoi Halonen valtuuston päätöstä.

Työtä tehtiin puoli vuotta

  Pakolaisten vastaanottamisen valmistelu aloitettiin Kuusamossa jo viime vuoden lopulla. Kevättalvella perusturvalautakunta näytti pakolaisille vihreää valoa, mutta kasvatus- ja sivistyslautakunta torppasi hankkeen. Se päätti Heikki Härkösen ehdotuksesta ja äänestyksen jälkeen, että esisopimusta pakolaisten vastaanottamiseksi ei vielä tehdä, vaan selvitetään ensin sijoittamisen kaikki kustannukset. Myös kaupunginhallituksen kokouksessa asiasta äänestettiin. Perussuomalaisten Joukamo Kortesalmen ehdotusta pakolaisten vastaanottamisen eväämiseksi ei kannattanut kukaan, mutta Liisa Siikaluoman ehdotus päätöksen siirtämiseksi tuonnemmaksi voitti tiukassa äänestyksessä kaupunginjohtajan esityksen. Sen mukaan olisi laadittu sopimus 25 ensisijaisesti syyrialaisen pakolaisen vastaanottamiseksi. Siikaluoman voittaneessa esityksessä päätettiin siirtää asian käsittely vuodella eteenpäin Kuusamossa vallitsevien epävarmuustekijöiden vuosi. Tämän päätöksen kaupunginvaltuusto nyt siunasi.  

Kaupunki varautuu Kuusamon Juuston avunpyyntöön

  Kuusamon kaupunginvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran vasta juhannuksen jälkeen. Alun perin juhannuksen alusviikolle sovittu valtuuston kokous päätettiin maanantaina siirtää tiistaille 24. kesäkuuta. Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan on mahdollista, että kokouksessa käsitellään Kuusamon Juuston tilannetta ja kaupungin mahdollisuuksia yrityksen toiminnan tukemiseksi. Varmuudella kokouksessa on esillä alkuvuoden tilinpäätös sekä valtuutettujen kyselytunti. Kokous aloitetaan lounaalla klo 12.

Jatka lukemista

Kesämatkailuun potkua uusien retkeilyreittien avulla

Ruka-Kuusamon matkailun tavoitteena kesämatkailijamäärän kaksinkertaistaminen

  Ruka-Kuusamon matkailu hakee kesämatkailuun kasvua kehittämällä Rukan ydinalueen retkeilymahdollisuuksia. Alueen reittitarjontaa monipuolistetaan muun muassa uuden ympärivuotisen Pyhävaaran reitin sekä Rukan ympäri kiertävän maastopyöräilyreitin avulla. Työt käynnistyvät jo tämän kuun lopussa. Kehittämistoimenpiteiden takana on Reippaasti Rukalla -hanke.   Tuoreimpien kävijälaskentojen mukaan Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Valtavaaran-Pyhävaaran alueella vierailee vuosittain noin 40.000 kävijää. Ottaen huomioon Rukan suuren majoituskapasiteetin sekä muun matkailun palvelutarjonnan, nykyisen kävijämäärän nostaminen yli kaksinkertaiseksi pitäisi olla mahdollista, mikäli alueen reitistöihin sekä markkinointiin voidaan panostaa. Panostusta haetaan nyt muun muassa uusien reittien avulla sekä jo olemassa olevia reittien ja rakennelmien kunnostamisella. – Reittitarjontaa tulemme monipuolistamaan uuden ympärivuotisen Pyhävaaran reitin sekä Rukan ympäri kiertävän maastopyöräreitin avulla. Palvelutarjontaa parannamme rakentamalla Kivilammen taukopaikalle laavun tulipaikkoineen. Hankkeessa myös joko kunnostetaan Karhunkierroksen portaat Saaruassa tai niistä luovutaan kierrättämällä reitti loivempia maastonmuotoja hyväksikäyttäen. Opastusta parannamme puolestaan päivittämällä karttoja ja opasteita, toteaa Projektipäällikkö Erkka Pitkänen Metsähallituksesta.  

Ympärivuotinen Pyhävaaran reitti

  Pyhävaaran uusi seitsemän kilometrin mittainen reitti palvelee ja tukee alueen ympärivuotista käyttöä. Se on sijainniltaan helposti saavutettavissa ja monipuolistaa Rukan lähireittien tarjontaa. – Reitti on vaihtelevaa maastoa ja sen varrelle saadaan sisällytettyä hyvä kokonaisuus Pyhävaaran erityispiirteistä. Reitin alku- ja loppupää kulkevat rakennetussa ympäristössä jo olemassa olevaa reitistöä pitkin, mutta matkalle mahtuu myös hienoa vaaramaisemaa, jylhää korpikuusikkoa ja kangasharjanteita, sanoo Pitkänen. Pyhävaaran päällä sijaitsevan kodan pihapiiriin rakennetaan tulentekopaikka, josta on helppo ihailla ympärillä olevia maisemia eväitä syödessä.  

Maastopyöräreittiä toivottu jo vuosia

  Rukan kiertävälle maastopyöräilyreitille on ollut kysyntää jo vuosia ja tämän hankkeen yhteydessä se myös nyt toteutetaan. Uusi reitti käyttää suurimmalta osaltaan jo olemassa olevia reittipohjia, kuten rinnealueiden huoltoreittejä, Rukan ympärysreittiä ja kevyenliikenteen väyliä. – Rukan ympäristössä olevien vaara- ja järvimaisemien katseleminen tunturin huipulta mahdollistuu entistä paremmin, sillä hankkeessa rakennetaan yhdysreitti Rukan esteettömän ja Huippupolun välille. Kivilammen reitin varteen rakennettava laavu tulipaikkoineen vastaa puolestaan kysyntään lähiretkeilyyn soveltuvasta makkaranpaistokohteesta. Pitkäsen mukaan suositun Karhunkierroksen kunnostus on nyt ajankohtaista, minkä myötä myös reitin asiakasturvallisuus paranee huomattavasti.  

Toteus tämän kesän aikana

  Maastotyöt hankkeessa aloitetaan Pyhävaaran reitin merkinnällä ja reittipohjan raivauksella. Reitin rakentaminen alkaa toukokuun lopussa. Rukan maastopyöräilyreitin työt alkavat kesäkuun lopussa tai heinäkuun loppupuolella. Muut hankkeen toteutustyöt tehdään loppukesän ja syksyn aikana. Hankkeen rakennustyöt tehdään valmiiksi tämän vuoden aikana, joten rakennustöitä on käynnissä Rukan ympäristön reitistöillä läpi kesän pitkälle syksyyn.

Jatka lukemista

Kaupunki suunnittelee Rukalle liikuntapuistoa

Kuusamon kaupunki suunnittelee Rukalle talviurheilulajien ympärivuotisena kilpailu- ja harjoittelukeskuksena toimivaa liikuntapuistoa. Liikuntapuisto palvelisi ensisijaisesti Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian, Nordic Openingin – sekä freestylen ja lumilautailun maailmancup -tapahtumien tarpeita, mutta samalla myös alueen koko matkailuelinkeinoa. Kaupungin Pöyry-konsulttiyhtiöllä teettämän alustavan suunnitelman mukaan puistoon rakennettaisiin muun muassa sisäliikuntahalli, tekonurmi-, tennis-, sulkapallo-, koripallo- ja lentopallokentät, ampuma-areena sekä uusi HS90-mäki. Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan kyse on pitkän ajan suunnitelmasta. – Mahdollisen toteutuksen suhteen puhumme vähintäänkin kymmenen vuoden hankkeesta. Rahoituksesta ei olla käyty vielä minkäänlaisia neuvotteluja, mutta on tietysti päivän selvää, ettei hanke voi olla yksistään kaupungin kustannettavissa, vaan mukaan tarvitaan muualta, kuten esimerkiksi elinkeinoelämän puolelta tulevaa rahoitusta. Yhtenä tavoitteena on luoda Rukasta lumilautailun ja freestylen ympärivuotinen kansallinen harjoittelukeskus, joka mahdollistaisi samalla myös kansallisen rahoituksen saamisen. Sisäliikuntahallista kaavaillaan muunneltavaa, eri tapahtumia ja käyttötarpeita palvelevaa kokonaisuutta, joka palvelisi liikunta-akatemian, freestylen ja lumilautailijoiden harjoittelutarpeiden lisäksi esimerkiksi myös maailmacupia sen tapahtuman aikana. Halonen korostaa, että stadionin kehittämisessä on kyse vahvasti myös kaupallisesta ulottuvuudesta. – Kaikella sillä, mitä hiihtostadionin alueella tulevaisuudessa tehdään, täytyy olla myös kaupallinen ulottuvuus, jota paikallinen talouselämä voi yhdessä urheilijoiden kanssa hyödyntää.

Jatka lukemista

Tuulivoimalat myötäisessä

 

Myös Kuusamon yhteismetsä suunnittelee tuulivoimaloita alueilleen

  Myötätuuli puhaltaa voimalahankkeisiin Koillismaalla. Mikäli asiat etenevät suunnitellusta, aloitetaan Taaleritehtaan investoimat Mäkiahon ja Murtotuulen tuulivoimapuistojen rakentamiset jo tänä vuonna Kuusamossa ja Posiolla. Kuusamon yhteismetsä puolestaan kertoo huomenna perjantaina omista tuulivoimahankkeistaan. Kyseessä ovat miljoonien eurojen investoinnit.  
Taaleritehtaan tuulivoimalapuistojen toteuttaminen alkaa yrityksen energia-asiantuntija Pauli Maaningan mukaan mahdollisesti jo tänä vuonna. Puistoalueet sijaitsevat Kuusamon ja Posion länsiosissa noin 60 kilometrin päässä toisistaan. Kuusamossa puisto sijoittuu pääosin yksityisten maille ja Posiolla rakennuttaja vuokraa maa-alueen Posion yhteismetsältä.
 – Mäkiahoon haetaan rakennuslupaa suunnittelutarveratkaisun perusteella jo tulevana kesänä, sillä ELY:n mukaan aluetta ei tarvitse kaavoittaa. Kaupungin suunnittelutarveratkaisun jälkeen teemme varsinaisen investointipäätöksen ja uskon, että rakentaminen alkaa vielä tämän vuoden puolella.
Mäkiahoon rakennetaan neljä tuulivoimalaa. Alun perin suunnitelmissa oli yhdeksän voimalan kokonaisuus, mutta puolustusvoimien vaatimuksesta suunnitelma puolittui. Puolustusvoimien mukaan tuulivoimalat häiritsisivät sen tutkajärjestelmiä.

Posion puistosta  yksi suurimmista

 
Myös Posion Murtovaarassa tingitään alkuperäisestä suunnitelmasta. Posion yhteismetsän Koron palstalle piti alun perin nousta jopa 50 voimalaa, mutta Puolustusvoimien ja alueen mökkiläisten vaatimuksesta tavoitteena on nyt 24 tuulivoimalan puisto. Pienennyksestä huolimatta puistosta tulee yksi Suomen suurimmista.  
– Posiolla odotetaan nyt osayleiskaavan valmistumista sekä viimeisiä Natura-lausuntoja, joita ELY-keskus valmistelee. Uskomme, että kaava valmistuu loppukesästä ja rakentaminen alkaa Kuusamon Mäkiahon tavoin vielä tämän vuoden puolella, sanoo Maaninka.

Miljoonien investointeja

 
Hankkeiden rahoittajana toimivalle Taaleritehdas Oy:lle Koillismaan tuulivoimapuistot ovat merkittäviä investointeja. Yhden voimalan hinta on Maaningan mukaan tehosta riippuen 4-5 miljoonaa euroa. Sekä Mäkiahon että Murtovaaran puistojen voimalat ovat rakenteiltaan samankaltaisia.
Kuusamon tuulivoimalat jauhavat sähköä verkkoon vuoden kuluttua rakentamisen aloittamisesta. Posiolla valmistuminen ajoittuu useammalle vuodelle.
– Koillismaa on tuulivoimarakentamisen suhteen riittävän hyvätuulista aluetta. Ihan joka paikkaan voimaloita ei kannata rakentaa, mutta Koillismaan vaaraiset maisemat tarjoavat toteuttamiskelpoisia kohteita.

Tasaista tuloa osakkaille

 
Posiolla odotukset Murtovaaran puistosta ovat suuret. Yhteismetsän osakaskokouksessa huhtikuun lopulla puhuneen toiminnanjohtaja Markus Laatikaisen mukaan Posion yhteismetsän tavoitteena on luoda tuulivoimahankkeen avulla uutta lisäarvoa osakkailleen. 
– Tuulivoima on hyvä esimerkki siitä, miten metsien käyttöä on mahdollista edelleen monipuolistaa. Vihreä energiantuotanto sopii yhteismetsän toimintaan hyvin, ja hanke tuo yhteismetsän osakkaille tasaista tulovirtaa, hän perusteli.
Jokaisesta voimalasta maksetaan kiinteää vuokraa, minkä lisäksi yhteismetsälle korvataan tietyn suuruinen prosenttiosuus voimalan tuottamasta sähköstä.

Koillismaalla tuulee hyvin

 
Myös Kuusamon yhteismetsä on kiinnostunut tuulivoiman tuottamisesta alueillaan. Se kertoo suunnitelmistaan osakkailleen huomenna heti varsinaisen osakaskunnan kokouksen jälkeen. Yhteismetsällä on merkittäviä maa-alueita seuduilla, jotka sopivat erinomaisesti tuulivoiman tuottamiseen.
Parisen vuotta sitten valmistuneen Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksen mukaan pelkästään Kuusamossa on noin 30 tuulivoiman tuottamiseen soveltuvaa aluetta. Soveltuvimmat alueet sijaitsevat Kuusamon länsi- ja pohjoisosissa. Myös Taivalkoskella on lukuisia potentiaalisia kohteita tuulivoimaloiden sijoittumiselle.
 

Jatka lukemista

Kirkkolahden sillan korotus
tulee Lahdentauksen rantaan

  Lähes 100-metrinen kävelysilta asennetaan paikoillaan elokuun alussa   Kirkkolahden yli Kirkkosaareen rakennettava liki 100-metrinen kävelysilta muuttaa merkittävästi maisemaa. Silta rakentuu 24 metriä pitkän ja noin kolmen metrin korkeudelle nousevan maapenkereen jatkeeksi.  Korotus tarvitaan, jotta veneiden alkukulku lahdenpohjukkaan on mahdollinen. Korkeampia veneitä varten sillan kupeeseen on jo raivattu tilaa venevalkamalle ja ruopattu järveä 1,5 metrin syvyydeltä. Silta asennetaan paikoilleen elokuun alussa ja päätös sen toimittajasta tehdään Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunnan seuraavassa kokouksessa.   Sillan maapengertä on rakennettu tiiviisti jo viikkojen ajan.  Työ aloitettiin ruoppaamalla sillan kupeesta paikka veneväylälle ja -luiskalle, sillä sillan alitusta ei ole tarkoitettu purjeveneille, vaan ainoastaan pienveneille. Alituksen kulkusyvyydeksi on ruopattu 1,5 metriä vesipinnasta. Sillan itäpuolelle valetaan alkukesästä betoninen luiska veneiden vesillelaskua varten. – Vaadittu syvyys on 1,10 metriä, mutta liettymävaran vuoksi maata poistettiin 40 senttiä vaadittua enemmän, kertoo Kuusamon kaupungin tiemestari Pasi Pohjola. Järvestä on ruopattu noin 600 kuutiota vetistä massa ja nostettu se rannalle sulamaan ja kuivumaan. Ruoppausmassa käytetään viereisen puiston rakentamiseen.  Alueella rakennetaan lähivuosina myös pysäköintialue ja uimaranta.   Kulkuvalmista loppukesästä Työn alla oleva maapenger rakennetaan kivilouheesta ja se verhoillaan rakennustöiden edetessä ympäristöön sopivaksi. – Silta rakennetaan pitkän ja korkea penkereen päälle. Veneitten alitus tulee rannan puolelle. Toinen vaihtoehto olisi ollut sillan puolelle tehtävä alitus, mutta tämä vaihtoehto on nyt lyöty lukkoon, esittelee hanketta kunnossapitomestari Mikko Mustaniemi. Käyttöön liki 100-metrinen silta saadaan loppukesästä. Mustaniemen mukaan urakoitsija valitaan yhdyskuntatekniikan lautakunnan seuraavassa kokouksessa. – Silta asennetaan heinä-elokuun vaihteessa joko urakoitsijan tai kaupungin työnä, hän sanoo.   Uimaranta myöhemmin Uusi silta on osa Kelanrannan ja Kirkkolahden virkistysaluehanketta. Vuonna 2011 aloitettujen töitten tarkoituksena on parantaa alueen viihtyvyyttä ja tuoda rantamaisema entistä useampien käyttöön. Rannoille on jo rakennettu kevyenliikenteenväylät, jotka yhtyvät nyt, kun Kirkkosaaren ja Lahdentauksen välinen yhteys valmistuu. Kaupungin puoleiselle ranta-alueelle on rakennettu uusi matonpesupaikka ja kunnostettu uimaranta. Kelanrannan ja Kirkkosaaren välinen ponttonisilta valmistui vuonna 2012. – Määrärahat mahdollistavat tänä kesänä siltatyöt. Puistoalue viimeistellään ja uimaranta rakennetaan sitten kun on rahaa, Pasi Pohjola sanoo.
Jatka lukemista