Koillismaan Uutiset
Koillismaan Uutiset

Oulanka ylsi ennätyssuosioon

  • Julkaistu
 

Koillismaan kansallispuistot sekä retkeily- ja suojelualueet toivat aluetalouteen viime vuonna 33,8 miljoonaa euroa

  Oulangan kansallispuistossa ylitettiin viime vuonna yli 200.000 käynnin raja, mikä on kaikkien aikojen kävijäennätys. Oulangan kansallispuisto perustettiin 60 vuotta sitten, ja sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Koillismaan alueella sijaitsevat kansallispuistot sekä retkeily- ja suojelualueet toivat aluetaloudelle viime vuonna lähes 34 miljoonan euron potin.   Suomen suosituin kansallispuisto on edelleen Pallas-Yllästunturi 525.600 käynnillään. Oulanka on listalla neljäntenä edellään Urho Kekkosen ja Nuuksion kansallispuistot. Riisitunturin kansallispuistossa vieraili viime vuonna lähes 25.000 retkeilijää ja Syötteelläkin yli 40.000. Myös retkeilyalueet kasvattivat suosiotaan. Hossassa kirjattiin 53.000, Iso-Syötteellä 27.200 ja Kylmäluomalla 24.700 vierasta. Rukalla sijaitseva Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueen löysi viime vuonna 54.800 retkeilijää.  

Oulanka tuotti 19 miljoonaa

  Koillismaan alueella sijaitsevat kansallispuistot sekä retkeily- ja suojelualueet toivat aluetaloudelle viime vuonna yhteensä lähes 34 miljoonan euron potin. Luvussa eivät ole mukana Pudasjärven Syötteen kohteet. Suurin tuotto tuli luonnollisesti Oulangan kansallispuistosta, jonka kokonaistulovaikutukseksi arvioitiin 19 miljoonaa euroa. Luku kasvoi edellisvuodesta lähes viidellä miljoonalla eurolla. Riisitunturin tulovaikutus oli 3,6, Hossan 2,4, Kylmäluoman 1,7 ja Valtavaaran peräti 7,1 miljoonaa euroa. Kansallispuistot toivat myös valtakunnallisesti lähiseudulleen aiempaa enemmän rahaa. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat viime vuonna yhteensä 141,1 miljoonaa euroa. Kokonaistulovaikutus kasvoi 12,5 prosenttia eli 15,7 miljoonaa euroa. – On muistettava, että kansallispuistojen kävijöiden rahan käytön vaikutus on vain yksi osa kansallispuistojen hyödystä paikallistaloudelle ja koko Suomen taloudelle. Kansallispuistokäynneillä on myös huomattavaa kansanterveydellistä vaikutusta, ja lisäksi ne ovat olennainen osa Suomen maabrändiä ja matkailuteollisuutta, luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen Metsähallituksesta toteaa. Kansallispuistoissa kulkijat tuovat tuloja niin ruokakauppiaalle ja ravintolayritykselle kuin mökinvuokraajalle ja elämysretken järjestäjälle. – Toisaalta tiedetään kävijätutkimuksista, että juuri kansallispuistot ovat yksiä matkailualueiden merkittävimpiä vetovoimatekijöitä, joita ilman käyntimäärät ja sitä myöten rahan kulutus jäisi pienemmiksi, Väisänen sanoo.  

Kansallispuistojen ympäröimä Koillismaa

  Selityksiä Oulangan vetovoimalle on monia, mutta tärkein on monimuotoinen luonto. – Puisto on luontotyypeiltään ja lajistoltaan Suomen arvokkain ja biodiversiteetiltään rikkain suojelualue, luonnonsuojelun aluepäällikkö Pirkko Siikamäki Metsähallituksesta toteaa. – Kuusamoa voisi kutsua kansallispuistojen pääkaupungiksi. Kun Hossan kansallispuisto perustetaan 2017, olemme neljästä ilmansuunnasta puistojen ympäröimänä, hehkuttaa toimitusjohtaja Mats Lindfors Ruka-Kuusamon matkailusta.   FAKTAT

Miten paikallistaloudelliset vaikutukset oikein lasketaan?

Metsähallituksen luontopalvelut selvittää vuosittain kaikkien kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden sekä muutamien muiden, matkailullisesti merkittävien suojelualueiden kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset. Talousvaikutukset lasketaan Metsähallituksen luontopalvelujen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä kehittämällä menetelmällä, joka perustuu Yhdysvalloissa luotuun MGM2-malliin. Menetelmässä hyödynnetään käyntikertatietoja, kävijöiden rahankäyttötietoja sekä rahan kiertämistä paikallistaloudessa kuvaavia kertoimia. Kokonaistulovaikutukset tarkoittavat kävijöiden rahankäytöstä vuosittain lähialueelle syntyviä välittömiä ja välillisiä tulovaikutuksia.

Trackback from your site.