Koillismaan Uutiset

Kuusamon kasvit kansiin

  • Julkaistu

Kitkan Viisaat kutsuvat tutustumaan Kitkajärven helmiin 15.–17. heinäkuuta


Kuusamon kasvit on koottu yksiin kansiin. Yleistajuisen kasviston urakoineet biologi Anne Jäkäläniemi ja kasvit kuvannut Paula Koutaniemi kertovat työstäneensä teosta kahdeksan vuotta. Kirjassa esitellään kuvin ja tekstein Kuusamossa yleisimmin tavattavia kasveja sekä myös monia kiinnostavia, mutta äärimmäisen harvinaisia lajeja. Lajiluku on 244, jotka Seppo Koutaniemi taittoi 169-sivuiseksi kirjaksi.

Kuusamon kasvien kirja on itse asiassa myös valtakunnallinen kasvikirja. Anne Jäkäläniemi sanoo, että Kuusamon nimi haluttiin kanteen kunnioittamaan tekijöiden kotiseutua ja Kuusamon tulevaa 150-vuotisjuhlavuotta, jota vietetään ensi vuonna. – Kuusamon kasvistoa kuvaa alueen ainutlaatuinen sijainti ja ilmasto. Levinneisyysalueina täällä kohtaavat etelä ja pohjoinen, itä ja länsi, Jäkäläniemi muistuttaa. Kuusamo on tunnettu paitsi monipuolisuudestaan, myös harvinaisuuksistaan. Kaikkein harvinaisimmat kasvit, joita tavalliset kulkijat eivät koskaan kohtaa, on kuitenkin jätetty pois kirjan kuvista. Maininta niistä silti on.

Kirja vastaa kysyntään


Naiset sanovat, että kirjan työstäminen lähti liikkeelle retkeilijöiden toiveista. Kasvien havainnointi ja kuvaaminen on yhä suositumpaa, mutta nykyaikaista käsikirjaa kasveista ei ole ollut. Kasvit esitellään kirjassa kasvupaikoittain ja selkokielellä. – Jokaisen lajin kohdalla kerrotaan sekä sanallisesti että kuvallisesti tunnistamisen kannalta oleelliset tuntomerkit, Koutaniemi kertoo.
Kahdeksan vuoden työ


Kaksikon yhteistyö alkoi, kun valokuvaamista aina harrastanut Koutaniemi osui Jäkäläniemen vetämälle kasvikurssille kymmenkunta vuotta sitten. Biologi ihastui oppilaansa erilaisista, yksityiskohdat ja tuntomerkit esiin tuovista kuvista ja ajatus yhteisestä kirjasta syntyi nopeasti. Työstäminen sen sijaan vaati vuosia. Naiset laskevat kuvanneensa kahdeksan kesää, – Kukinnot ovat ohi yleensä noin viikossa, joten ajoittaminen on tärkeää. Usein kävi kuitenkin niin, että kun saavuimme paikalle, kasvi oli vasta nupullaan tai sitten se oli jo kukkinut. Yhtä kasvia saatettiin jäljittää monta vuotta, naiset kertovat. Kirjan havainnollisuutta kuvaa myös lopussa oleva kartta Kuusamon suosituista kasviretkikohteista. Oulangan kansallispuiston ja sen lähialueiden lisäksi kasviharrastajan kannattaa suunnata esimerkiksi Kouer-Naatikkavaaraan, Iivaaralle ja Näränkään.

Historiikki Kitkapirtistä


Uunituore teos on myös kuusamolaissyntyisen Ari Kurtin kirja legendaarisesta Kitkapirtistä. Kurtti on koonnut narratiivin kuusamolaisesta 1965–1988 toimineesta matkailun perheyrityksestä. Kitkapirtin alku, kasvu ja lopetus kerrotaan faktatiedoin, jota elävöitetään mukana olleista syntyneillä tarinoilla. Kirjoittajan silminnäkijäkuvausta on täydennetty haastatteluilla ja valokuvilla. – Suurempana kehyksenä taustalla ovat maaltamuutto ja Kuusamon matkailun kehitys, Kurtti sanoo.

Kitka 100 Helmeä kutsuu Kuusamoon


Kitkajärvi ja Riisitunturin kansallispuiston ympäristö on kokonaisuudessaan valittu Suomi 100 Helmeä -listalle ja ovat osa Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia. Kitkan Viisaat järjestävät yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Kitka 100 Helmeä -tapahtuman Kitkajärvellä 15 – 16.7. heinäkuuta. Tapahtumaviikonloppuun kuuluu muun muassa osallistuminen Posion Muikkumarkkinoille, Tauno Kohosen filmiesitys Kitkasta ja Kitkajoesta, retkeilyä Riisitunturin kansallispuistossa, soutua ja mökkeilyä Kitkan saaressa sekä Kitka-seminaari Reinon päivänä sunnuntaina 16.heinäkuuta. Kitka-seminaarissa käsitellään kattavasti Kitkan ympäristön ja maisemaan tilaa sekä ajankohtaisia hankkeita Kitkan ympärillä kuten Kitkan-Koutajoen vesistön ja siihen liittyvien puistojen, UNESCO:n elävän kulttuurin ja luonnonperinnön maailmanperintöhanketta.

Trackback from your site.