• Uutiset
  • Vesiruttoa poistetaan jälleen Vuotunkijärvestä

Vesiruttoa poistetaan jälleen Vuotunkijärvestä

Julkaistu: 18.08.2020

Hyötykäyttöä tutkitaan biokaasun tuotannosta perunatautien torjuntaan

 Haitallista vieraslajia, kanadanvesiruttoa, on poistettu jälleen Vuotunkijärvestä. Operaation takana on Elodea II –hanke. Jo aiemmin saatujen tulosten perusteella vesiruttoa voidaan hyödyntää muun muassa lannoitteena sekä biokaasun tuotannossa. On myös havaittu, että vesiruttoa voitaisiin hyödyntää viljelykasvien kasvitautien biologisessa torjunnassa ja erityisesti perunatautien ehkäisyssä.

Vesiruttomassan hyötykäytön tutkiminen jatkuu Kuusamossa.
Tavoitteena on löytää keinot, joilla vesiruton poistamisesta saataisiin taloudellisesti kannattavaa ja motivoivaa.
Jo aiemmin saatujen tulosten perusteella vesirutto soveltuu parhaiten maaparannus- ja lannoituskäyttöön sekä biokaasun tuotantoon.
Jotta vesiruttoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi biokaasun tuotannossa ympärivuotisesti, on sitä pystyttävä säilömään.
– Nyt tehtyjen säilöntäkokeiden perusteella vesiruton biomassan hyötykäyttäminen pidemmällä aikajaksolla olisi mahdollista. Tänä vuonna testi tullaan vielä toistamaan isommassa mittakaavassa, kertoo projektipäällikkö Ritva Nilivaara Suomen ympäristökeskuksesta.
Vuotungissa on jatkettu viime kesänä aloitettuja maastokokeita. Niissä arvioidaan hyötykäyttömuotojen teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä.
– Tänä kesänä testaamme pyöröpaalausta ja aumasäilöntää. Pyöröpaalausta kokeilimme jo viime kesänä onnistumatta siinä.
Ihmisravinnoksi vesirutto ei näyttäisi kuitenkaan soveltuvan. Selvitysten perusteella se ei ole ravitsemuksellisesti niin arvokasta ja turvallista, että sitä kannattaisi alkaa testaamaan.

 Perunatautien ehkäisyyn

Vesiruttoa voisi olla mahdollista hyödyntää myös viljelykasvien kasvitautien biologisessa torjunnassa, sillä vesirutolla ja siitä poistuvalla vedellä on havaittu laboratorio-oloissa biologisia ominaisuuksia, jotka estävät tai hidastavat perunarupea aiheuttavien sädebakteerien ja joidenkin kasvipatogeenisten sienten kasvua.
– Perunanviljelykokeiden osalta saamme ensimmäiset tulokset vielä tämän syksyn aikana.

 Kalustoa kehitetään

Vesiruton pahoin valtaamalla Vuotunkijärvellä tehtiin ensimmäiset vesiruton raivausnuottaukset viime vuoden elokuussa.
Korjuu toteutettiin Vuotungin yhteisen kalaveden osakaskunnan ja kuusamolaisen kalastusyrittäjän NetVeken kanssa yhteistyössä.
Yrittäjä Veikko Nevalan rakensi vesiruton poistoa varten raivausnuotan, jolla vesiruttokasvusto vedettiin niittämisen jälkeen rantaan.
– Edellisen maastokauden kokemusten perusteella nuottauskalustoa on kehitetty kevään 2020 aikana. Tämän kesän maastokokeessa kokeillaan myös vesiruton läjitysmenetelmiä erilaisilla sulkuverkoilla. Näillä kehitystoimenpiteillä pyritään nopeuttamaan ja tehostamaan vesiruton poistamista ja sen hyödyntämistä eri jatkotoimenpiteissä.

Vesirutto on merkittävä haitta järville

Vesiruton pahoin valtaamassa järvessä ei voi uida, veneillä eikä kalastaa.
Massakasvustoina esiintyessään vesirutto aiheuttaa vakavia haittoja järvien ekologialle. Vesirutto tukahduttaa muiden lajien kasvua ja kuollut kasvimassa kuluttaa hajotessaan runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä.
Elodea -hanke selvittää laajamittaisen vesiruton poiston ekologisia vaikutuksia vesistön tilaan ja kehittää poiston suunnittelumenetelmiä korjuun haittojen minimoimiseksi.
– Vaikka vesiruttoa ei saada kokonaan poistettua järvestä, tavoitteena on tukea vesistöjen hyödyntämis- ja virkistyskäyttöä sekä elinkeinoja jotka pohjautuvat vesistöjen hyödyntämiseen.
Eldoa on Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria Oulun yhteishanke.

© Koillismaan Uutiset

Web design by Heikki Kujala