• Uutiset
  • Metsänhoitoyhdistys hoputtaa koillismaalaisia ensiharvennuksiin

Metsänhoitoyhdistys hoputtaa koillismaalaisia ensiharvennuksiin

Julkaistu: 15.03.2019

Korjuupalvelu kilpailuttaa ja  urakoi leimikon metsänomistajan puolesta

Ollaan Käylässä, Pekka Kallungin viljelypellon ja ensiharvennettavan metsikön reunalla. Metsänomistaja mittelee metsänreunaa yhdessä Metsänhoitoyhdistys Koillismaan metsäneuvoja Teemu Veteläisen kanssa ja on tyytyväinen. Ajankohtaiseksi tullut leimikon harvennus on hyvässä vauhdissa ja jälki on juuri sellaista mitä toivottiin. Välittömän harvennuksen tarvetta on myös tuhansilla muilla hehtaareilla Koillismaan metsissä.

<!–more–>

Määrätietoisesti metsää ostanut Pekka Kallunki havahtui palstansa ensiharvennustarpeeseen viime kesänä. Vaihtoehtoja punnittuaan hän päätti antaa homman Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun hoidettavaksi.

– Näillä miehillä on ammattitaito ja metsänomistajan vinkkelistä tämä on kaikkein helpoin tapa toimia, Kallunki perustelee.

Sopimus noin 2,4 hehtaarin leimikon ensiharvennuksesta tehtiin lokakuussa ja koneet tulivat palstalle maaliskuun alussa – aivan kuten oli sovittu.


Kuusamossa kolme hakkuuketjua

Metsänhoitoyhdistys Koillismaan korjuupalvelu on kilpaillut työmailleen kuusi hakkuuketjua, joista kolme kaataa ja ajaa puuta Kuusamossa. Kallungin palstalla urakoivat Hietalan veljekset.

– Korjuupalvelu on metsänhoitoyhdistyksen tuottama palvelu, jonka avulla maanomistaja voi myydä leimikkonsa turvallisesti eteenpäin. Korjuupalvelu välittää hakatun puutavaran jalostukseen. Sahatavara välitetään sahoille ja kuitupuu massatavaraa tuottaville tehtaille, kertoo metsäneuvoja Teemu Veteläinen.

Korjuupalvelu on maanomistajalle hankintakauppaa. Korjuupalvelun hakkuussa etua saadaan katkonnalla, jonka avulla maanomistajalle tavoitellaan parempaa puukauppatiliä.

 – Hakkuissa huomioidaan luonnollisesti maanomistajan toiveet ja tavoitteena on aina, että hakkuut saadaan toteutettua nopealla aikataululla. Tällä palstalla työt ovat edenneet hyvin, Veteläinen toteaa.

Myös jatkuvan kasvatuksen hakkuita on mahdollista suorittaa korjuupalvelulla.


Hoitamaton metsä ei kasva

Vuodenvaihteessa Metsänhoitoyhdistys Koillismaan Kuusamon toimipisteessä työnsä aloittaneet Veteläisen vastuualuetta ovat Rukajärvi, Kuontivaara, Mustosenvaara, Kitka, Juuma, Käylä, Sarvivaara ja Liikasenvaara.

Kuusamosta kotoisin oleva, mutta viimeksi Kuivaniemen ja Oijärven alueilla Iin kunnassa metsäasiantuntijana työskennellyt Veteläinen sanoo, että ensiharvennettavia kohteita on Kuusamossa – kuten muuallakin Suomessa – tuhansia hehtaareita.

– Korjuupalvelun yhtenä tarkoituksena on kiirehtiä näitä kohteita. Metsä ei kasva, jos sitä ei hoida, hän sanoo.

Pirstaleiset palstat vaikeita hoidettavia

Pekka Kallunki allekirjoittaa sanotun ja korostaa, että metsä on turvallinen sijoituskohde, josta tuottoja tosin saavat vasta seuraavat sukupolvet. Hänen tapauksessaan lapset ja lastenlapset.

Nyt hoidettavan, noin 2,4 hehtaarin suuruisen palstan hän osti aikoinaan perikunnalta osaksi suurempaa metsäomaisuuttaan. Kallungin mukaan pienet, pirstaleiset palstat eivät ole mielekkäitä metsänhoidon ja -omistuksen kannalta.

Yhtä useampi metsäpalsta Koillismaalla on kuitenkin sellainen. Veteläisen mukaan ensiharvennuksen tarvetta on useimmiten juuri perikuntien metsissä: omistajat asuvat kaukana eivätkä välttämättä ole koskaan edes vierailleet metsässään.

– Korjuupalvelu voi hoitaa leimikon kuntoon ilman, että metsänomistaja käy palstalla. Tiedot metsiköstä ja sen vaatimista hoitotoimenpiteistä voidaan välittää metsänomistajalle paitsi metsäneuvojan, myös muun muassa laserkeilaustulosten avulla.

Pekka Kallungin leimikon ensiharvennus valmistuu tämän viikon aikana. Puunmyyntitili ei ole suuren suuri, mutta kattaa kulut. Joitakin pikkutukkeja päätyy Pölkylle ja kuitupuu ajetaan joko Ouluun tai Kemiin. Palstaa reunustavat koivut urakoitsijat kaataa metsänomistajalle polttopuiksi.

– Olen polettanut ja aurannut itse tämän tien. Talvihakkuu oli ainoa mahdollisuus, sillä kesällä tänne pellon taakse ei kosteuden vuoksi pääse.

Kirkolla asuva, mutta Kallunginniemellä mökkeilevä Kallunki kertoo hoitavansa metsiään myös itse, mutta ensiharvennuksen hän ulkoisti mielellään.

– Ammattilaisilla on tieto ja urakoitsijoilla taito, hän sanoo.

FAKTAT

Suunnitelmissa puunkorjuu tai  puun myynti?   

Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat jäsenilleen vaihtoehdon pystykaupalla tehtävälle puukaupalle. Metsänhoitoyhdistys välittää puut ostajalle.

Puunkorjuun hoitavat yhdistyksen kilpailuttamat urakoitsijat. Korjatut puut kuljetetaan metsänhoitoyhdistyksen toimesta paikallisille tuotantolaitoksille tai luovutetaan ostajille tien varteen pinottuina. 

Korjuupalvelun vahvuuksia ovat muun muassa metsänomistajan omien tavoitteiden huomioiminen, paikalliset ammattitaitoiset yrittäjät, tukkipuun tarkka talteenotto sekä jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuun periaatteen toteuttaminen.

Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun kohteilta toimitetaan puuta useille eri ostajille. Tulonsaantimahdollisuudet paranevat, kun puuta välitetään ostajille isommissa erissä.

Hakkuun jälkeen yhdistys toimittaa metsänomistajalle selvityksen puunkorjuun myyntituloista ja kustannuksista. 

Korjuupalvelun kautta myydyn puun myyntitulo on verotuksessa hankintakauppatuloa. Metsävähennys tehdään hankintakaupoissa koko puunmyyntitulosta. Vasta tämän jälkeen vähennetään puunkorjuun kulut. Näin metsänomistaja pysyy hyödyntämään metsävähennyksen parhaalla mahdollisella tavalla. 

Niillä tiloilla, jossa on metsävähennystä käytössä (1.1.1993 vastikkeellisesti hankittu metsätila), metsävähennys lasketaan hankintakauppatulosta. Silloin verotuksellinen etu metsänomistajalle on useampia euroja/m3.

© Koillismaan Uutiset

Web design by Heikki Kujala