• Uutiset
  • Kovat paineet karhujahtiin

Kovat paineet karhujahtiin

Julkaistu: 15.08.2019

Metsästyskausi jatkuu 20. elokuuta vesilintujen ja karhunpyynnillä –
Kuusamossa ruokinta jatkuu kuvauspaikoilla metsästyksestä huolimatta

Metsästyskausi käynnistyy ensi tiistaina 20. elokuuta todenteolla, kun metsästäjät lähtevät vesilintu- ja karhujahtiin. Kausi alkoi jo 10. elokuuta kyyhkyjahdilla. Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Nurmen mukaan erityisesti karhujahti kiinnostaa metsästäjiä. Oman haasteensa siihen tuo Kuusamon kuvauspaikoilla metsästyksen keskellä jatkuva karhujen ruokinta.

<!–more–>

– Hyvillä mielin uuteen kauteen lähdetään, kiteyttää Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Nurmi.
Metsästäjien pitkä odotus palkitaan tiistaina 20. elokuuta, kun koirat saa laskea vapaiksi ja alkaa vesilinnun sekä karhun metsästys. Hirvi-, jänis- ja kanalintujahtiin lähdetään syyskuun alussa.
– Erityisesti karhujahti tuntuu kiinnostavan tänä syksynä metsästäjiä. Taustalla on karhukannan voimakas kasvu sekä viime vuoden onnistunut jahti. Yhteistyön ansiota Kuusamossa kaatui 19 karhua eli enemmän kuin vuosiin, Nurmi kertoo.
Tälle vuodelle lupia itäisellä poronhoitoalueella on kymmenen vähemmän kuin vuosi sitten. Läntisen poronhoitoalueen karhunpyyntikiintiö on 15 karhua ja itäisen poronhoitoalueen kiintiö 70 karhua. Itäiseen poronhoitoalueeseen kuuluvat Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen kunnat sekä läntiseen poronhoitoalueeseen muut poronhoitoalueen kunnat.

Varovaisuutta kuvauspaikoilla

Nurmen mukaan karhujahtiin lähtee Kuusamossa satoja metsästäjiä. Erityistä varovaisuutta tarvitaan itärajan ruokinta- ja kuvauspaikkojen läheisyydessä, missä toiminta jatkuu metsästyksen käynnistymisestä huolimatta.
– Suomussalmella Metsähallitus on määrännyt ruokinnan päättymään kuvauspaikoilla, mutta Kuusamossa toiminta jatkuu. Koiramiesten kannattaa olla tarkkoina sen suhteen, mistä jahdin aloittaa, sillä ruokinta- ja kuvauspaikoilla ei ole tänä vuonna takavuosilta tuttua rauhoitusaluetta.
Aiemmin kuvauspaikkojen ympärille on määrätty noin kilometrin suojavyöhyke, mutta nyt metsästäjillä on itsellään vastuu siitä, että metsästys tapahtuu lain ja hyvien tapojen mukaisesti.
–  Metsästys on aina aloitettava laillisin perustein, Nurmi kommentoi tilannetta.

Hirvilupien määrä puolittui Kuusamossa

Myös vesilintu- ja syyskuussa alkavaan kanalintujahtiin lähdetään tänä vuonna suurin odotuksin, sillä kannat ovat huomattavasti viime vuosina suuremmat. Nurmen mukaan poikueita on paljon ja joukossa suuriakin, mutta vaihtelut ovat melkoisia.
Hirvijahti käynnistyy Kuusamossa ja Taivalkoskella jo syyskuun alussa jatkuen 20. syyskuuta alkavaan kiima-ajan täysrauhoitukseen. Varsinaiseen jahtiin ryhdytään 12. lokakuuta.
Hirvilupien määrä puolittui Kuusamossa ja Taivalkoskella kannan romahtamisen seurauksena. Kuusamoon myönnettiin tälle syksylle 435 kaatolupaa, kun vuosi sitten niitä oli 868.
Nurmen mukaan suunta on oikea, sillä kanta on saatava uudelleen kasvuun.
– Kuusamo on jaettu kolmeen pyyntilohkoon, joilla halutaan ohjata kantaa ylöspäin. Pohjoislohkolla eläimiä ja kaatolupia on enemmän kuin lännessä ja etelässä, missä on suurin pudotus lupamäärissä viime vuoteen verrattuna.

Aikaistetussa jahdissa huomio nuoriin eläimiin

Aikaistettua jahtia kokeillaan Kuusamossa ja Taivalkoskella nyt toista kertaa. Nurmen mukaan siihen osallistuneet olivat tyytyväisiä mahdollisuuteen metsästää muun muassa riistapelloilta, mutta kannanhoidon kannalta kokeilu ei välttämättä toiminut parhaalla mahdollisella tavalla.
– Turhan paljon ammuttiin isosarvisia siitosuroksia. Tälle vuodelle toiveena on, että metsästyspaine kohdistetaan nuoriin ja yksinäisiin yksilöihin. Kakkosvasojen emät on syytä säilyttää ja taata hirville mahdollisimman rauhallinen kiima-aika, Nurmi neuvoo.
Varhaistettuun hirvijahtiin osallistui viime vuonna vain murto-osa kuusamolaisista metsästäjistä ja Nurmi uskoo, että tilanne on tänä vuonna sama.

© Koillismaan Uutiset

Web design by Heikki Kujala