• Uutiset
  • Ankka-malli nurin KHO:ssa

Ankka-malli nurin KHO:ssa

Julkaistu: 31.05.2019

Latitude 66 Cobalt tapasi kuntapäättäjiä Kuusamossa ja Posiolla

Kuusamon Juomasuon kaivoshanke palautui kaavoituksellisesti lähtökuoppiinsa, kun Korkein Hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Kuusamon kaupungin tekemän valituksen niin sanotusta Ankkamallista. KHO:n mukaan yleiskaavaan ei voi sisällyttää kaivostoimintaa kieltävää määräystä. Alueelle kulta-kobolttikaivosta suunnitteleva Latitude 66 Cobalt on tyytyväinen päätökseen ja sparraa päättäjiä kaivoshankkeen puolelle. Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan kaupungin linja on edelleen se, että kai¬vos¬toi¬min¬ta on mah¬dol¬li¬nen muil¬la alu¬eil¬la, mutta Juomasuolle kaivostoimintaa ei haluta kaavoittaa. – Tämä val¬tuus¬to¬lin¬jaus on edelleen ole¬mas¬sa, hän kommentoi KHO:n päätöstä.

KHO päätyi ratkaisussaan hallinto-oikeuden linjoille eli yleiskaavalla ei voida kieltää kaivostoiminnan harjoittamista tietyillä alueilla.
– Yleiskaavalla tai sen määräyksellä voi olla vain maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiin perustuvat oikeusvaikutukset, perustelee KHO ratkaisuaan.
Kuusamoon ja Posiolle kobolttikaivoksia kehittävä kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt on tyytyväinen Korkeimman Hallinto-oikeuden (KHO) päätökseen Kuusamon kaupungin strategista yleiskaavaa eli niin kutsuttua ”Ankkamallia” koskien.
– Päätös on suomalaisen lainsäädännön ja yleisen oikeustajun mukainen. Prosessia on seurattu monien muidenkin elinkeinojen kuin kaivostoiminnan piirissä, yhtiön toimitusjohtaja Thomas Hoyer kertoo.

Suunnittelu osin uusiksi Käylässä

Yhtiö tekee parhaillaan kobolttia ja kultaa tuottavan kaivoksen teknistä suunnittelua Kuusamon Käylässä sijaitsevalle Juomasuon kaivospiirille.
– Yhtiömme peruslähtökohtiin päätös ei vaikuta. Olemme tähänastisessa kaivostoiminnan teknisessä suunnittelussa kunnioittaneet Kuusamon kaupungin kaavapäätöstä oikeuden päätöstä odottaessamme, Hoyer toteaa.
Hoyerin mukaan oikeuden päätöksen odottelu on vaikuttanut yhtiössä tehtyyn työhön vuoden 2018 kesäkuusta asti.
– Nyt katsomme kaikessa rauhassa mitä vaikutuksia päätöksellä on Juomasuon kaivoksen suunnitteluun. On aivan luonnollista, että osa tähän asti tehdystä työstä on tässä tilanteessa arvioitava uudelleen. Kaivoslaki edellyttää malmioiden mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Yksi asia on kuitenkin selvää, emme tavoittele kaivostoimintaa nykysuunnitelmia lähempänä Kitkajoesta, Hoyer kertoo.

Latitude investoinut alueelle 3 miljoonaa

Juomasuon nykyinen kaivospiiri on aikanaan rajattu kultaa tuottavalle avolouhokselle vuonna 1993 sen aikaisen geologisen tiedon valossa. 1990-luvulta alkaen alueella on tehty geologisia tutkimuksia yli 15 miljoonan euron arvosta. Latitude 66 Cobalt on vuodesta 2017 investoinut erilaisiin Juomasuon aluetta koskevin tutkimuksiin lähes 3 miljoonaa euroa.
Hoyer näkee KHO:n päätöksellä olevan merkittävä vaikutus Kuusamon liuskevyöhykkeeseen kohdistuvaan mielenkiintoon.
– Kuusamo Schist Belt eli Kuusamon liuskevyöhyke on geologialtaan kansainvälisesti kiinnostava alue. Pohjoinen Kuusamo, Posio, Kemijärvi ja Salla mainitaan toistuvasti alan kansainvälisissä kokouksissa koboltista sekä muista akkumineraaleista keskusteltaessa, Hoyer kertoo.

Päättäjille tietoa etenemisestä

Toimitusjohtaja Thomas Hoyer ja yhtiön viestinnästä vastaava Jussi Lähde ovat tavanneet kuntapäättäjiä molemmissa kunnissa viimeisten viikkojen aikana.
– Posiolla saimme kutsun kunnanvaltuuston iltakouluun ja Kuusamossa tapasimme kaikki ne valtuustoryhmät, jotka ovat meidät halunneet tavata. Tapaamisissa kerroimme yhtiön tekemästä Kuusamon liuskevyöhykkeen alueen geologisesta tutkimustyöstä sekä Juomasuon ja Haarakummun kaivoshankkeiden etenemisestä, Lähde kertoo.
Kuusamossa yhtiö tapasi keskustan, kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten valtuustoryhmät. KD:n edustaja oli mukana kokoomuksen ryhmän kanssa järjestetyssä tapaamisessa.
Lähteen mukaan yhtiöllä ei ollut tapaamisissa kerrottavana mitään sellaista, mistä yhtiö ei olisi jo aiemmin tiedottanut. Osana YVA-prosessia keskusteluihin nousi myös alueen demografisesta kehityksestä tehtävä tutkimus ja kaivostoiminnan pitkäaikainen vaikutus alueen väestönkehitykseen.
– Posiolla korostui mielenkiinto Mustavaaran kaivosalueen tulevaisuutta kohtaan sekä kunnan omistaman teollisuuskiinteistön mahdollinen käyttökelpoisuus kaivostoiminnan tukitoiminnoissa. Seuraamme molempia asioita tarkasti, mutta Mustavaara on nyt osa konkurssimenettelyä ja kunnan omistamissa tiloissa toimivassa yhtiössä ovat yt-neuvottelut menossa. Tällaisessa tilanteessa emme voi juuri lausua aiheista mitään, Lähde huomauttaa.
Keskusteluissa käytiin läpi myös Juomasuon alueen varaustilannetta. Yhtiö kertoi vetävänsä pois edellisen kaivostoiminnan vuosina 2012, 2014 ja 2015 tekemät hakemukset kaivospiirin laajentamisesta sekä malminetsinnästä. Nämä korvautuvat uudella malminetsintähakemuksella, jota yhtiö parhaillaan rajaa viime vuonna tehtyjen kairausten ja tammikuussa tehtyjen sähkömagneettisten tutkimusten tulosten pohjalta

© Koillismaan Uutiset

Web design by Heikki Kujala