Koillismaan Uutiset

Vuodeosastopaikkojen määrä on puolittumassa Koillismaalla

  • Julkaistu

Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistusta valmistelevan PoPSTer-hankkeen loppuraportti on valmistunut


Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistusta valmistelevan PoPSTer-hankkeen loppuraportti on valmistunut. Raportissa esitellään hankkeen ehdotus siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveydenhuolto järjestettäisiin Pohjois-Pohjanmaalla sote- ja maakuntauudistuksen tullessa voimaan. Kuusamon osalta tavoitteena on, että ympärivuorokautinen päivystys säilyy, mutta terveyskeskuksen vuodepaikkojen määrä on putoamassa Koillismaalla merkittävästi.

Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistusta valmistelevan PoPSTer-hankkeen selvityshenkilö Hannu Leskisen mukaan viesti on, että uudistuksen valtakunnallisen aikataulun muuttumisen tuoma lisäaika tulee hyödyntää täysimääräisesti. – Valmistelu jatkuu täysillä, hän sanoo. Juuri valmistuneessa raportissa hahmotetaan suuntaviivoja soten jatkovalmistelulle osana Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistusta.

Päivystys säilyy

Koillismaalaisittain ehdotus tarkoittaa muun muassa perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen lääkäripäivystyksen säilyttämistä Kuusamossa. Taivalkoskelaiset saavat päivystyspalvelunsa uudistuksen jälkeen Kuusamosta. Oulun yliopistollinen sairaala on jatkossakin luonnollisesti laaja päivystyssairaala. Myös Oulaskankaalla säilyy ehdotuksen mukaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon yhteispäivystys Ehdotus palveluverkoksi puolittaisi Koillismaan terveyskeskusten sairaala- ja vuodeosastokapasiteetin. Kun Kuusamossa ja Taivalkoskella on tällä hetkellä 91 vuodeosastopaikkaa, olisi niitä ehdotuksen mukaan vuonna 2030 enää 49. Suurin pudotus kohdistuu Kuusamoon. Oulun ja ympäristökuntien vuodepaikkamäärä vähene ehdotuksessa vain yhdellä, mutta Rannikonkin 26:lla nykyisestä 136:sta ja Jokilaaksojen vuodepaikkojen määrä 61:llä nykyisestä 219 paikasta.

Arjen palvelut läheltä

PoPSTerin esityksen mukaan yhä suurempi osa ihmisistä pärjää kotona ja arjessaan, kun palvelut toteutetaan joustavasti ja monimuotoisesti kotiin ja arkiympäristöön. Leskisen mukaan tulevaisuudessa arkea tukevia palveluita voitaisiin integroida esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja toimintakeskuksien yhteyteen. – Pohdinnassa ovat myös kauppakeskusten, kirjastojen tai muiden julkisten palveluiden yhteydessä toimivat palvelupisteet ja pyörien päällä kulkevat palvelut. Asiakaslähtöiset digipalvelut lisääntyvät ja luovat uusia mahdollisuuksia lähipalvelutarjontaan. Kun entistä suurempi osa väestöstä saa kaikki tai pääosan tarvitsemistaan palveluista sähköisesti, vapautuu resursseja niiden asiakkaiden palvelemiseen, jotka tarvitsevat henkilökohtaista palvelua kasvotusten. – Palvelut, joita tarvitaan usein tai joihin ei ole perusteltua kulkea pitkiä matkoja, ovat saatavilla läheltä kotia jatkossakin. Jokaisessa kunnassa on hyvinvointikeskus tai -asema, jolla tarjotaan alueen asukkaiden palvelutarpeen mukaisia palveluita, Leskinen lupaa. Erityisosaamista tuodaan hyvinvointikeskusten tueksi muun muassa teknologian avulla. Tiedon liikkuminen eri yksiköiden välillä ja yhteensopivat tietojärjestelmät varmistetaan. Maakuntaan ehdotetaan perustettavaksi tieto-, yhteys- ja konsultaatiokeskus, josta sekä kuntalaiset että ammattilaiset saavat ohjausta ja neuvontaa kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa 24/7. Leskisen mukaan tavoitteena on tukea omatoimista kotona pärjäämistä ja ohjata ihmiset oikeiden palveluiden piiriin ilman turhaa päivystyksen käyttöä ja siirtelyä paikasta toiseen. – Monimuotoista asumispalvelua on jokaisessa kunnassa, eikä kukaan asu vuodeosastolla tai laitoksessa. Sairaalahoito kootaan isompiin yksiköihin, jotta laadukas hoito ja osaaminen voidaan taata, hän sanoo.

Loppuraportin sisältöä

PoPSTer-hankkeen loppuraportin mukaan sote-uudistuksen tärkein tehtävä on asiakaslähtöisyyden varmistaminen kaikissa alueen väestölle tuotettavissa sote-palveluissa. Tehokkuuden, vaikuttavuuden ja säästöjen suunnittelu ja kehittäminen pitää tehdä alueen eri osat ja asukkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen. Tavoitteena on soten asukaskohtaisten kustannusten nettokasvun puolittaminen pysyvästi palvelujen taso eli laatu ja määrä suhteessa tarpeeseen turvaten. Ongelmia ovat muun muassa: Palveluratkaisut jäykkiä ja raskaita palveluja suosivia, palvelurakenne laitosvaltaista, asiakaskohtainen joustavuus vähäistä, kotona asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima suppea sekä toimintakykyä tukevan kuntoutuksen määrä vähäistä, palvelut eivät toimi integroidusti. Myös asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä. Varsinainen vaikutusten arviointi tehdään syksyllä 2017. Tällöin arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia pohjoissuomalaisiin ihmisiin, talouteen, hallintoon ja organisaatioihin, palveluiden tuotantoon, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin ja demokratiaan, henkilöstöön, työllisyyteen ja työelämään sekä kaupunki- ja maaseutuympäristöön.

Trackback from your site.