Koillismaan Uutiset
Koillismaan Uutiset

Vihreän kullan maa houkuttelee sijoittajia

  • Julkaistu

Metsäkiinteistökauppa käy Kuusamossa ennätysvilkkaana – vuoden 2015 keskihintahaarukka kauppahistorian korkein

Metsäkiinteistökauppa käy Kuusamossa ja myös muualla Pohjois-Suomessa ennätysvilkkaana. Kiivas kauppatahti on myös nostanut keskihintahaarukkaa: Kuusamossa vuoden 2015 keskihinnat olivat kauppahistorian korkeimmat. Jokainen metsäkiinteistökauppa on kuitenkin erilainen, muistuttaa metsäasiantuntija Outi Tervo Metsähoitoyhdistys Kuusamosta. Metsänhoitoyhdistys Kuusamon vuoden 2015 kaupoissa hehtaarihintahaarukka oli 256 eurosta 3.900 euroon. – Keskihinta 999 euroa hehtaarilta on kauppahistoriamme korkein, kertoo Outi Tervo. Hän toimii Metsänhoitoyhdistys Kuusamon metsäkiinteistövälittäjänä ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten asiantuntijana ja kertoo myyneensä Kuusamossa lähes 200 tilaa viimeisten seitsemän vuoden aikana. Tervon mukaan hintoja nousu johtuu myyntikohteiden takavuosia kovemmista puustoista. – Jokainen tila on kuitenkin puustoltaan erilainen, minkä vuoksi keskimääräiset hehtaarihintatilastot eivät lainkaan sovellu yksittäisen tilan arvon määrittelyyn.

Onnistunut kauppa vaatii luotettavan metsäarvion

Sekä Tervo että Metsämarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Aula korostavat myyjän oikeusturvan kannalta kaikkein tärkeimmäksi luotettavan metsäarvion. – Puusto ja sen määrä ovat tärkein hintaan vaikuttava tekijä, Aula sanoo. Ainespuukuutiomäärään suhteutettu metsätilojen hintojen vuosikeskiarvo on jo useamman vuoden ollut Kuusamossa 17–21 euron haarukassa. Tervon mukaan kohdekohtainen vaihteluväli on kuutiohinnassakin väljä, 12–54 euroa. – Vaihteluvälin yksi tärkeimpiä selittäjiä ovat tilan sijainti ja tieyhteydet.

Neljänneksen kasvu vuodentakaiseen

Metsätilojen kysyntä on jatkunut vahvana myös kuluvan vuoden. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat LKV:n metsäkiinteistökaupan elo-heinäkuun 12 kuukauden myynti oli 293 metsätilaa. Kauppamäärä on 25 prosentin kasvussa edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Toimitusjohtaja Jukka Aulan mukaan metsätilakauppaa vilkastuttavat positiiviset uutiset metsäteollisuuden investoinneista. – Keitele Forest tuplaa Kemijärven sahan tuotannon ensi vuonna. Myös Äänekosken ensi vuonna valmistuvan biotuotetehtaan puunkäytön lisäyksen arvioidaan merkittäviltä osin suuntautuvan pohjoiseen. Vireillä on myös biotuotetehtaan rakentaminen Paltamoon tai Kemijärvelle ja kiinalaisen Kaidin biodieselhanke Kemin Ajokseen.

Yhteismetsäosuudet kiinnostava ostajia

Metsäsijoittajien katseet ovat kääntyneet pohjoiseen, sillä täällä on myynnissä suuria tilayksiköitä kohtuulliseen hintaan. Pohjoisessa myös virkistys- ja metsästysmahdollisuudet lisäävät kiinnostusta. Kuusamossa ja Itä-Lapissa myytävien metsäkiinteistöjen kysyntää nostavat myös hyvin hoidettujen isojen yhteismetsien osuudet. Aulan mukaan sijoittajien näkökulmasta metsät ovat tulleet varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. – Määräaikaistalletusten korkotaso on pudonnut matalalle ja toisaalta alhainen korkotaso suosii sijoittamista metsään. Suursijoittavat tavoittelevat metsästä 4 – 5 prosentin tuottoa, joka mahdollistaa kannattavan sijoittamisen myös velkarahalla.

Rahaa on metsää helpompi jakaa 

Oleellisin muutos metsätilamarkkinoilla on kuitenkin tilojen muutos. Jos aikaisemmin myyntiin tuli lähinnä loppuun hakattuja tiloja, on tilanne nyt toinen. – Tilat ovat puustoltaan pääosin normaaleja. Kun suvusta ei löydy metsätaloudesta kiinnostunutta, päätyy moni perikunta tilan myyntiin. Rahaa on helpompi jakaa kuin kiinteää omaisuutta. Myös suuret ikäluokat ovat ikääntyneet. Lapset ovat etelässä ja moni harkitsee metsätilan myyntiä, Aula sanoo. Vihreän kullan maita -metsätilailtaa vietettiin Kuusamossa viime viikolla. Mukana oli liki 70 metsäkiinteistökaupoista kiinnostunutta, pääosin varttuneempaa miesväkeä.

Metsäomaisuuden sukupolvenvaihdos tuo monia etuuksia

Kuusamon metsätilaillan yhtenä pontimena oli vauhdittaa metsäomaisuuden sukupolvenvaihdoksia. On selvää, että metsät hyötyvät, kun nuorempi sukupolvi pääsee metsänomistajaksi ”työkuntoisensa”. – Kun omaisuus siirretään ajoissa eteenpäin, se myös vähentää riidan aiheita perillisten kesken ja aktivoi nuorempia metsänhoitoon. Myös verotuksessa on saatavissa merkittäviä hyötyä. Metsäasiantuntija Outi Tervon mukaan sukupolvenvaihdoksen voi tehdä monella tavalla. – Jos ei tee mitään, sukupolvenvaihdoksesta huolehtivat Luoja, perintökaari ja verovirasto. Tervo neuvoo suunnittelemaan metsäomaisuuden siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle jo elinaikana. Mahdollisuuksia on esimerkiksi kauppa ja lahja. Kaupasta maksetaan varainsiirtovero, josta saa metsävähennyksen. Lahjasta maksetaan aina lahjavero. – On myös mahdollista tehdä lahjanluonteinen kauppa tai testamentti. Moni metsänomistaja päätyy myymään tilansa ulkopuoliselle ja käyttävänsä rahat itse. Tässä tapauksessa maksetaan luovutusvoittoveroa. Tietyissä tilanteissa sukupolvenvaihdoskauppa on vapaa luovutusvoittoverosta. Uusi mahdollisuus on hallituksen suunnittelema, jo ensi vuonna voimaan tuleva metsälahjavähennys, jolla silläkin halutaan vauhdittaa sukupolvenvaihdoksia, kasvattaa tilakokoja ja vilkastuttaa puunmyyntiä. Ideana on vapauttaa metsätilan lahjaksi saava henkilö lahjaverosta. Ehdot ovat kuitenkin tiukat: esityksen mukaan metsälahjavähennys koskisi vähintään 16 hehtaarin tiloja. Vähennysoikeus edellyttäisi myös, että tilan verotuksessa käytetty tuottoarvo ylittäisi 30.000 euroa eli pohjoisempana samaan tuottoon tarvitaan huomattavasti suurempi tila. Etu syntyy siitä, että metsätilan lahjaksi saanut olisi oikeutettu vähentämään suuren osan lahjaverosta myöhemmin saamistaan puunmyyntituloista.

Trackback from your site.