Koillismaan Uutiset

Terävyyttä rajayhteistyöhön ja puistopari Unescon listalle

  • Julkaistu

Venäjän kunniakonsuli Pauli Saapunki toimii tuntosarvena suomalaisten ja venäläisten välillä


Venäjän kunniakonsulina toimiva kuusamolainen Pauli Saapunki sanoo iloitsevansa suomalaisten ja venäläisten arkisesta kanssakäymisestä. Vuosikymmenet yhteistyön tekee urakoinut entinen kansanedustaja toivoo kuitenkin terävyyttä viranomaisten rajayhteistyöhön ja lupaa tehdä kaikkensa, jotta Oulanka-Paanajärvi -puistopari saataisiin Unescon maailmanperintölistalle.

Pauli Saapunki on tehnyt vuosikymmenet työtä rajayhteistyön eteen. Hän iloitsee nykyisestä tilanteesta, missä yhteistyö itärajalla on kansalaisten välistä arkea. – Esimerkiksi täällä Kuusamossa työskentelee useita perheitä Louhen piiristä. Ihmiset ovat naineet ristiin ja suvut ovat tekemisissä toistensa kanssa yli rajan. Myös kulttuurivaihto on vilkasta. On toteutunut juuri se, minkä vuoksi aloitin tämän homman. Meillä on aina ollut parempi elämä, kun raja on ollut auki. Jos jotakin, vauhdittaisi Saapunki viranomaisten välistä yhteistyötä. Hänen mukaansa se on viime vuosina jäänyt pitkälti seurustelutasolle. – Tähän työhön pitää saada terävyyttä rajan molemmin puolin. Louhen alue on Karjalan perimmäinen nurkka ja siellä on liian vähän itsehallinnollista päätäntävaltaa. Me olemme tehneet alueella paljon, muun muassa tieinfraa, mutta he (venäläiset) eivät ole pystyneet vaikuttamaan niin voimakkaasti Petroskoin ja siitä ylöspäin menevään johtoon. Lopullinen päätäntävalta juoksutetaan kauaksi kohteesta. Seuraava yhteinen hanke voisi olla Oulanka-Paanajärvi -kansallispuistoparin nostaminen Unescon maailmanperintölistalle. Saapunki lupaa, että jos Suomi tekee oman päätöksensä prosessin aloittamisesta, myös venäläiset tekevät omansa. – Hanketta pitää potkia nyt eteenpäin. Tällaista kokonaisuutta ei ole muualla.

Pakotteet ovat silmänlumetta


Saapunki seuraa tarkkaan myös kansainvälistä Venäjä-politiikkaa. Hän sanoo, että EU:n Venäjälle asettamat pakotteet ovat silmänlumetta ja toivoo, että Suomi tekisi kaikkensa, jotta pakotteista luovuttaisiin. Saapungin mukaan pakotteilla ei ole käytännön merkitystä, sillä niitä kierretään koko ajan: kauppaa Venäjälle pyöritetään Valko-Venäjän ja eurooppalaisten bulvaaniyhtiöiden kautta. – Me olemme jääneet hirmuisesti jälkeen ja jo vaarassa pullahtaa lopullisesti ulos esimerkiksi meijerituotteiden kaupassa. Saapunki sanoo ymmärtävänsä pakotteiden taustalla olevan kiistan Krimistä. – Krim on entisen Neuvostoliiton alue, jonka Hruštšov antoi Ukrainan osavaltiolle lahjaksi. Venäjä laskee, että jos Krimi ja Venäjän tukikohdat menetetään, tilalle tulee Nato. Jos näin kävisi, Venäjällä ei olisi enää pääsyä Mustaltamereltä. Alusta asti on ollut selvää, että Venäjä tappelee Krimistä viimeiseen mieheen. Tämä on heille myös identiteettikysymys. Venäjän sotilaallista uhittelua Itämeren alueella Saapunki ei koe ongelmaksi. Hänen mielestään on selvää, että iso maa vastaa Naton harjoituksiin sekä asejärjestelmien tuontiin lähelle rajojaan. – Venäjälle on tärkeä säilyttää uskottavuutensa länttä kohtaan.

”Sota tappoi mutta minä sain siltä elämän”


Saapungin työtä naapurikansojen suhteiden eteen motivoi edelleen se, mikä on ollut tavoite alusta lähtien. – Olen kertonut jopa Venäjän korkeimmalle johdolle, että olen fasistin poika. Sota tappoi paljon ihmisiä, mutta minä sain sodalta elämän. Päätin aikoinani, että omistan elämäni sille, että teen entisistä vihollisista ystäviä. Siinä ei ole politiikkaa minkään vertaa, Keskustan kansanedustana vuosina 1987–2003 toiminut Saapunki sanoo. Hänen isänsä oli saksalainen sotilas.

Rajanylitysmäärät vähenevät Kuusamon rajanylityspaikalla


Kainuun rajavartioston valvomien rajanylityspaikkojen kautta matkusti kesäkuussa 36.773 matkustajaa, joka on reilut 17 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Venäläisten matkustajien määrä väheni viime vuoden kesäkuuhun verrattuna noin kolme prosenttia, suomalaisten matkustajien määrä väheni reilut 26 prosenttia. Kuusamon rajanylityspaikalla matkustajamäärä väheni edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna peräti 30,9 prosenttia. Rajanylityksiä oli nyt yhteensä 4.905 kun vuotta aikaisemmin niitä oli 7.096. Kokonaismäärästä venäläisten osuus oli 17,5 prosenttia ja suomalaisten osuus 82,6 prosenttia. Venäläisten matkustajien määrä väheni 2,5 prosenttia ja suomalaisten matkustajien määrä väheni 34,5 prosenttia. Kuusamon rajanylityspaikalla rajanylittäjät kuuluivat 10 eri kansalaisuuteen.

Trackback from your site.