Koillismaan Uutiset

Taivalkosken kunnan hyvä tulos perustuu osin valtionosuuksiin

  • Julkaistu

Kunnan arviointikertomus pohjautuu mielenkiintoiseen vertailuun naapurikuntien kanssa

Taivalkosken kuntatalous porskuttaa myötätuulessa osin valtionosuuksiensa ansiosta. Kunnan viime vuoden tilikauden tulos oli 0,61 miljoonaa euroa positiivinen kun esimerkiksi naapurikunta Posio teki tappiota reilut 328.000 euroa. Taivalkosken tarkastuslautakunnan arviointikertomus perustuu mielenkiintoiseen vertailuun naapurikuntien kanssa. Tilinpäätössiirtojen ja tuloksen käsittelyjen jälkeen Taivalkosken kunnan viime vuoden tulos jää reilut 570.00 euroa ylijäämäiseksi ja Posion reilut 165.000 alijäämäiseksi. Molempien kuntien valtuustot käsittelevät tilinpäätökset ja arviointikertomukset tällä viikolla. Posion kunta on kipuillut sosiaali- ja terveystoimensa kanssa ja ulkoisti sen kesäkuun alusta Coronaria Oy:lle. Myös Taivalkoskella sosiaali- ja terveyspalvelut ylittivät viime vuonna talousraaminsa, mutta muuten kunnan talous on uomissaan. Kunnanjohtaja Jukka Mikkosen mukaan hyvän tuloksen taustalla ovat muun muassa henkilöstökustannukset, jotka ovat pysyneet samalla tasolla viimeiset neljä vuotta. – Verotuloja saimme noin 450.000 euroa arvioitua enemmän ja ne kasvoivat myös edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuudet ylittyivät noin 75.000 euroa suunnitellusta mutta vähenivät jonkin verran edellisvuodesta.

Posio häviää valtionosuuksissa

Taivalkosken kunnan arviointikertomuksessa vertaillaan neljän, suurin piirtein samankokoisen kunnan talouden tunnuslukuja. Taivalkosken tilannetta peilataan kertomuksessa Posion, Ranuan ja Sallan kuntiin. Viime vuoden lopussa Taivalkoskella oli 4.198 asukasta ja vastaavasti Posiolla 3.647, Ranualla 4.019 ja Sallassa 3.727. Kunnan talouden kannalta valtionosuuksien määrä on ratkaiseva. Esimerkiksi Posio saa vuosittain 2,95 miljoonaa euroa vähemmän valtionosuutta kuin Taivalkoski. Valtionosuuden määrään vaikuttavat muun muassa väestön ikärakenne ja kunnan asukastiheys. Taivalkosken valtionosuudet olivat viime vuonna 18,273 miljoonaa euroa. Sallassa luku oli 19,577, Posiolla 15,317 ja Ranualla 21,594 miljoonaa euroa. Asukasta kohden valtionosuuksia tuli Taivalkoskelle 4.353, Posiolla 4.200, Ranualle 5.373 ja Sallaan 5.253 euroa.

Toimintakate on tuloksen mittari

 Vuosikate, eli kunnan kaikki tulot vähennettynä kunnan menoilla, oli Taivalkoskella 2.882, Ranualla 3.219 Sallassa 1.904 mutta Posiolla vain 750 euroa asukasta kohden. Varsinaisen toiminnan tuloksellisuuden mittari on kunnan toimintakate. Se saadaan vähentämällä toiminnan tuloista varsinaisen toiminnan menot. Mitä suurempi toimintakate on, sitä tappiollisempaa toiminta on. Kaikissa arviointikertomuksen vertailukunnissa luku jäi negatiiviseksi. Taivalkoskella se oli 6.555 euroa asukasta kohden, Ranualle 7.158, Sallassa 7.969 ja Posiollakin 6.952. – Esimerkiksi Posiolla toimintakatteeseen vaikuttavat merkittävästi kunnan vuokratulot puunjalostus- ja keramiikkateollisuudesta, todetaan Taivalkosken kunnan arviointikertomuksessa. Mielenkiintoinen on myös vertailu kuntien sosiaali- ja terveystoimien nettokustannuksista. Palvelunsa ulkoistanut Posio maksoi viime vuonna sote-kustannuksia 5.015 euroa asukasta kohden. Sallassa summa oli vieläkin suurempi eli 5.477 euroa ja Taivalkoskella 3.591 euroa asukasta kohden.

Kunnan ilmapiiri on parantanut

Taivalkosken tarkastuslautakunnan mukaan edessä on suuria haasteita asioiden hoitamisella ja ylläpitämiselle niin kuntataloudessa kuin yleisemminkin. Kiitosta päättäjille ja virkamiehille se antaa talouden tarkasta seurannasta ja hoidosta, mutta sanoo, että ongelmiakin on. – Verokertymämme on kolmasosaa pienempi verrattuna Manner-Suomen keskiarvoon eikä huoltosuhdekaan ole kovin hyvä. Käynnissä on useita hankkeita, mutta ne eivät itsessään tuo hyvää kuntaan elleivät kuntalaiset tartu niihin ja käytä niiden tuomia mahdollisuuksia yhteiseksi hyväksi muun muassa perustamalla yrityksiä ja toteuttamalla hankkeita. Myönteisenä huomiona tarkastuslautakunta nostaa esiin ilmapiirin paranemisen. Takavuosien riitelyistä ollaan Taivalkoskella pääsemässä rakentavaan keskusteluun, mikä vie lautakunnan mukaan asioita eteenpäin. – Merkillepantavaa on, että edelleen valmisteluvaiheessa tartutaan kärkkäästi virkamiesten ja asetettujen toimikuntien työhön. Valmistelijat tarvitsevat työrauhan, joka ei kuitenkaan estä demokratian ja edunvalvonnan toteutumista. Valtuustohan päättää asioista enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Näiden päätösten kanssa sitten eletään, tarkastuslautakunta muistuttaa. Lautakunnan puheenjohtajana toimii Juha Virkkunen ja jäseninä Pentti Haukivaara, Sirpa Pauna, Urho Poussu ja Terttu Vääräniemi.

Trackback from your site.