Koillismaan Uutiset
Koillismaan Uutiset

Porot ja pedot tuottajien huolena

  • Julkaistu

Eteläisten paliskuntien alueella sijaitsevien MTK-yhdistysten johtokunnat vaativat porojen aitaamista – poromies Heikki Härmän mukaan ajatus on mahdoton: ”Pedot ajavat porot pelloille ja ihmisten luokse”


Kahdeksan MTK:n paikallisyhdistyksen johtokuntaa vaatii porojen aitaamista ympärivuotisesti. Jo keväällä allekirjoitettu vetoomus luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle viime viikolla. Kuusamolainen poromies Heikki Härmä sanoo, että ajatus on mahdoton. Porojen lisäksi tuottajaväen huolena ovat pedot ja sateisen kesän jäljiltä surkea taso.

MTK-Pohjois-Suomen paikallisyhdistysten syyskokouskierros aloitettiin tiistaina Kuusamosta. Toiminnanjohtajana syyskuussa aloittaneen Matti Tyhtilän mukaan paikan valinnan syynä oli Kuusamossa kärjistynyt poro-ongelma. Johtokunnan edustajat eli toiminnanjohtaja, puheenjohtaja Jari Ahlholm ja MTK-Taivalkosken puheenjohtaja Hemmo Turpeinen tapasivat asian tiimoilta viime viikolla maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän, jolle luovutettiin kahdeksan paikallisyhdistyksen johtokunnan allekirjoittama vetoomus poronhoitolain muuttamista. Vetoomuksen allekirjoittivat Kuusamon lisäksi Pudasjärven, Puolangan, Suomussalmen, Hyrynsalmen, Simo, Posion ja Iinseudun MTK-johtokunnat.

Tilanne kärjistyi tänä kesänä

– Ongelma on ollut tiedossa jo vuosia, mutta kärjistyi tänä syksynä, kun kesä oli muutenkin huono. Eri puolilta Koillismaata on tullut valtavasti viestiä siitä, että porojen kanssa ongelmia. Rehua on karjatiloilla tullut tosi vähän ja vähäistä nurmea syövät ensisijaisesti porot, kertoo Pistossa karjatilaa pitävä Turpeinen. Toiminnanjohtaja Tyhtilän mukaan tilannetta Koillismaalla ovat käyneet tarkastelemassa myös maa- ja metsätalousministeriön asettaman porofoorumin asiantuntijat. – Monen silmät aukesivat pellon reunalla, hän sanoo. Tyhtilän mukana ongelma on se, että poroja on paljon, niiden aiheuttamat vahingot suuria ja korvaukset eivät kohdistu aktiivitiloille. Joillakin kyläkunnilla tilanne on johtanut umpiperäisiin naapuririitoihin. Hemmo Turpeinen sanoo, että tuottajien mielestä ainoa ratkaisua on muuttaa poronhoitolakia siten, että saamelaisalueen ulkopuolella porot pidetään ympärivuotisesti aitauksessa. – Sen lisäksi nykyinen, täysin toimimaton, vahinkoarviolautakunta-menettely pitää lakkauttaa ja vahinkojen arvioinnissa on siirryttävä oikeusmenettelynä tehtäviin päätöksiin toisen omaisuudelle aiheutetusta vahingosta. Tässä on kyse tuottajien oikeusturvasta, hän sanoo.

Pedot ajavat porot pelloille

MTK-Kuusamon kokoukseen osallistunut Kallioluoman paliskunnan entinen poroisäntä, nykyisin riviporomiehenä toimivat Heikki Härmä sanoo, että ajatus aitaamista on mahdoton. – Se on mahdoton tehtävä. Kärjistyneen tilanteen takana suurimpana ongelmana ovat pedot, jotka painavat poroja lännemmäksi, pelloille ja lähelle asutusta. Parhaimmat laitumet ovat luonnollisesti metsässä, missä eläimelle olisi tarjolla luonnonmukaista evästä. Yli puolet meidän palkisestamme on jo nyt aluetta, missä poroilla on kova paine pois alueelta ja pakoon petoja. Tarhaamista ei tarvittaisi, jos porot voitaisiin pitää siellä, missä niiden olisi hyvä olla. Peto-ongelman suhteen tuottajat ja poromiehet ovat yhtä mieltä: häirikköpetojen poistamisesta on tehtävä nopeampaa ja vähemmän byrokraattista. – Ongelma-alueilla metsästyslupien saanti kestää liian kauan ja vaikeuttaa asian korjaamista, Jari Ahlholm sanoo.


Kesä oli umpisurkea

Tuottajien kesä oli umpisurkea, sanoo MTK-Kuusamon puheenjohtaja Taina Laukkanen-Ervasti. Samanlaista viestiä kiirii toiminnanjohtaja Matti Tyhtilän mukaan kaikkialla yhdistyksen alueelta. – Paikalliset vaihtelut ovat tietysti suuria. Meille mennyt kesä oli jo kolmas huono perättäinen. Paikkansa piti se, mitä vanhat isännät ovat sanoneet: ”Jos näyttää että on sadepilvi, niin vettä kyllä tuli”. Sateet olivat hyvin herkässä, Laukkanen-Ervasti sanoo. Tulevaan talveen moni tuottaja joutuu lähtemään ostoeväin. Tilannetta mutkistaa se, että osa tuottajista joutui Kuusamossa ostamaan rehuja jo keväällä, kun nurmi ei lähtenyt kasvuun. – Nyt katsellaan, kenellä on myydä. Harva uskaltaa tässä vaiheessa kertoa, onko ylimääräistä mitä myydä. Ensin varmistetaan tietysti omien eläinten ruoka.

Trackback from your site.