Koillismaan Uutiset
Koillismaan Uutiset

Passiivimaksuista tulossa 
jopa 500.000 euron lasku

  • Julkaistu
 

Kuusamon kaupunki maksaa kovaa hintaa kroonistuneesta pitkäaikaistyöttömyydestä

  Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen ja kuntouttavan työtoimintavelvoitteen haasteet maksavat Kuusamon kaupungille tänä vuonna jopa 500.000 euroa. Ensi vuonna summa kasvaa, kun kunnat saavat kontolleen puolet myös 300 päivää ja 70 prosenttia tuhat päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta. Varovaisten arvioiden mukaan sakkomaksut Kuusamossa voivat nousta jopa 700.000 euroon.  Työklubi-toiminta ja Järvikalatutkimus ovat uusia tapoja taistella kroonistuvaa pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan. Kokemukset kuudelta kuukaudelta ovat lupaavat, iloitsee sosiaalityöntekijä Kirsi Kankaanpää.   Kunnat maksavat puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukimaksuista, elleivät ole kyenneet yhdessä TE-hallinnon kanssa järjestämään pitkäaikaistyöttömilleen aktiivitoimenpiteitä. Kuusamossakin maksuosuudet ovat kasvaneet viime vuosina selvästi työttömyyden kasvun myötä. – Sakkomaksuja maksetaan tällä hetkellä 133:sta yli 500 päivää työttömänä olleesta. Ensi vuonna kaupungin maksettavaksi tulevat osat myös noin 40:n yli 300 päivää ja lähes 70:n yli tuhat päivää työttömänä olleen työmarkkinatukimaksuista, mikäli työttömät eivät ole aktiivitoimenpiteissä, kertoo Kankaanpää. Tälle vuodelle passiivimaksuihin on varattu 340.000 euroa, mutta ne saattavat nousta jopa 500.000 euroon. – Ja vaarana on, että jos mitään ei tehdä, maksamme ensi vuonna yli 700.000 euroa passiivimaksuja. Kuusamon perusturva varautuu talousarviossaan sakkomaksujen korotuksiin 110.000 euron lisäyksellä. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan määrärahoja korotetaan samaiset 110.000 euroa.  

Tarvitaan matalan kynnyksen palveluja

  Kankaanpään mukaan kaupunki joutuu maksamaan sakkomaksua jokaiselta kuukaudelta, jolloin työtön työnhakija ei ole aktivointitoimien parissa. Yksikin ”aktiivitoimenpiteessä-olopäivä” katkaisee kuukauden maksukertymän. – Passiivimaksut saadaan alas vain luomalla matalan kynnyksen palveluja. Kuusamossa on tehty suunnitelmallista työtä pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa. Esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa on lokakuun loppuun mennessä ollut lähes 250 pitkäaikaistyötöntä. Aseiksi kaupungissa on otettu muun muassa Työklubi-toiminta sekä Suuri Järvikalatutkimus, jotka luovat uudenlaista sosiaalista kuntoutusta. – Korostamme merkityksellistä tekemistä, osallisuutta ja yhteisöön kuulumista. Meistä tämä on parasta mahdollista köyhyyspolitiikkaa ja päihdetyötä.  

Järvikalatutkimuksella 213.000 euron säästö

  Kankaanpään mukaan Kuusamossa tehdään systemaattista työtä syrjäytymisen estämiseksi tarjoamalla asiakkaille mielekästä tekemistä. – On eri asia houkutella pitkäaikaistyötön mukaan toimintaan pyytämällä hänet kalalle kuin pyörittämään vanupalloja. Esimerkiksi Järvikalatutkimuksessa on mukana nyt 51 pitkäaikaistyötöntä tai alle 30-vuotiasta työtöntä nuorta, Kankaanpää kertoo. Järvikalatutkimus vaikuttaa suoraan kuntouttavan työtoiminnan ja työllistämisen talousarvioon. 50 asiakkaan saaminen työmarkkinatuen passiivilistalta tuottaa Kankaanpään mukaan kaupungille vuodessa reilun 213.000 euron säästön.  Passiivilistalta henkilö poistuu pitemmäksi aikaa vain kuuden kuukauden palkkatyön avulla.  

Asiakkaat poimitaan käsin  

  Asiakaspalvelu Askeleen toimia toteutetaan systemaattisella otteella eli asiakkaita ohjataan palvelujen pariin ”käsin poimien”. – Haluamme toteuttaa kaupunkistrategiaa kantamalla vastuuta elinvoimaisuudestamme.  Se rakentaa hyvän elämän eväitä palauttamalla toimintakyvyn niille, jotka ovat vaarassa sen menettää. Ihminen on parhaimmillaan silloin, kun hän tekee asioita, joista nauttii, Kankaanpää sanoo.  

Trackback from your site.