Koillismaan Uutiset
Koillismaan Uutiset

Liikuntapaikkarakentamisen yleissuunnitelma valmistui

  • Julkaistu
  Jäähallin rakentaminen käynnistyy aikaisintaan vuonna 2016   Liikuntapaikkatyöryhmä on selvittänyt Kuusamon liikuntapaikkojen rakennetta sekä investointi- ja kehittämistarpeita. Liikuntapaikkojen rooli on kuusamolaisille tavanomaista suurempi. Perinteisen kunto- ja terveysliikunnan lisäksi meidän liikuntapaikkojamme käytetään maailmancupin järjestämiseen. Myös matkailuelinkeino on riippuvainen alueemme latu- ja kelkkaverkostoista.   Lähitulevaisuuden suurimmat liikuntapaikkainvestoinnit Kuusamossa ovat ensi vuonna käynnistyvä  2,5 miljoonaa euroa maksava uimahallin peruskorjaus sekä jäähallin rakentaminen. Uimahallin remonttiin kaupunki on saamassa valtiolta rahoitusta noin 800.000 euroa. – Jos haluamme valtiolta rahaa myös jäähallin rakentamiseen, tarkoittaa se sitä, että työt sen osalta voivat käynnistyä aikaisintaan vuonna 2016, koska valtio ei rahoita kahta päällekkäistä hanketta samanaikaisesti, toteaa sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen. Jäähallin kustannusarviosta ei Hämäläinen vielä suostu puhumaan. – Ensin meidän on päätettävä, missä muodossa hanke toteutetaan. Rakennetaanko pelkkä jäähalli vaiko jäähallin ja jonkilaisen monitoimihallin yhdistelmä. Tähän pyrimme saamaan ratkaisun kevään aikana. Hallihankkeiden yhteydessä on Kuusamossakin väläytelty ajatusta yhtiöittämismallista ja elinkeinoelämän mukaantulemisesta yhdeksi rahoittajatahoksi. Tällaiseen malliin ei Hämäläinen kuitenkaan Kuusamon osalta usko. – Ei se mielestäni kovinkaan realistiselta kuullosta. Ne jäähalliosakeyhtiöt, jotka Suomeen ovat syntyneet, ovat hyvin pitkälle julkishallintovetoisia, joten tuskin kaupungit näistä investoinneista ja ylläpitokustannuksista tulevat irti pääsemään. Sen sijaan kelkka- ja hiihtolatuverkostojen ylläpitämiseen kaupunki kaipaisi myös yrityselämän tukea. – Täytyy muistaa, että meidän latuverkosto ja kelkkareitistö on myös osa alueemme elinkeinopolitiikkaa ja tukee osaltaa paikallista matkailuelinkeinoa, joten siinä mielessä olisi paikallaan selvittää, löytäisimmekö malleja, joissa yrityselämä olisi mukana rahoittamassa näiden verkostojen ja reittien ylläpitämistä. Kaupunki tutkii vielä tämän vuoden aikana hiihtolatujen käyttöasteet ja tekee sen pohjalta ratkaisun ylläpidettävän latuverkoston laajuudesta.  

Liikuntapaikat hyvässä kunnossa

  Selvityössä tarkasteltiin muun muassa ulko- ja sisäliikuntapaikkojen kuntoa alkaen leikkikentistä aina koulujen liikuntasaleihin sekä lähiliikuntapaikkoihin saakka. – Kovasta käyttöasteesta huolimatta liikuntapaikat ovat Kuusamossa yleisesti ottaen varsin hyvässä kunnossa. Sivukylien liikuntapaikoilta löytyi jonkin verran puutteita, mutta nekin saadaan kuntoon kohtuuinvestoinneilla, toteaa liikuntapalvelutulosyksikön johtaja Jukka Makkonen. Makkosen mukaan taajaman ruuhkaa salivarauksien osalta voidaan purkaa jonkin verran hyödyntämällä lähisivukoulujen saleja. Selvityksen mukaan keskusurheilukentän juoksurata on hyväkuntoinen, eikä se vaadi lähitulevaisuudessa korjaustoimenpiteitä. Palloilualueen pinta on sen sijaan kovettunut ja kulunut. – Jalkapalloalusta on kulunut ja käynyt vanhaksi. Tekninen toimi selvittää, voidaanko alusta korjata pintakäsittelyllä vai joudutaanko koko pinta vaihtamaan, mikä olisi tietysti jo paljon kalliimpi toimenpide. Katsomoiden ja muiden rakenteiden osalta odotamme ratkaisua siitä, mihin kenttä tulevaisuudessa sijoittuu, sanoo Makkonen. Keskusurheilukentän sijainti ja tulevaisuus kytkeytyy pitkällä tähtäimellä keskustan kehittämistä pohtivan työryhmän linjauksiin. Vaikka liikuntahalli on lähes jakuvassa käytössä, ei sinne vielä ole tarvetta tehdä saneeraustoimenpiteitä.  

Muuttuvat tarpeet huomioon

  Selvitystyössä kiinnitetiin huomiota myös elinkaariajatteluun. Vanheneva väestö tarvitsee esteettömiä ja saavutettavia kohteita. Tulevien vuosien uimahallin remontti huomioi näitä asioita sisäänkäyntien ja kulkuväylien rakenteiden osalta, samoin lattiapintojen paremman turvallisuuden osalta. – Mahdollisten uusien liikuntapalveluja tuottavien kiinteistöjen osalta tulisi kokonaisuudessa huomioida myös se, että tarvittaessa koko kiinteistö voidaan purkaa viimeiseen mutteriin ja pulttiin asti, toteaa työryhmä selvityksessään. – Yksi asia, mikä monesti unohdetaan, on nuorten muuttuvat tavat harrastaa liikuntaa. Jos esimerkiksi ajatellaan, keitä urheilijoita on Kuusamosta valittu Sotshin olympialaisiin, niin taitaa pääpaino olla tuolla lumilautailun puolella. Tämä kuvastaa sitä, että meidän tulisi pitää tuntosarvet koko ajan ylhäällä uusien lajien ja liikuntatottumuksien suhteen, muistuttaa Hämäläinen. Työryhmän mukaan Kuusamoon ei myöskään välttämättä rakenneta jatkossa yhtään uutta kiinteistöä pelkästään yhden lajin tarpeiden mukaan. Liikuntapaikkarakentamisessa tulisi huomioida se, että esimerkiksi seurojenkin toiminnassa tulevat jatkossa korostumaan entistä enemmän harrasteliikkujien tarpeet. Kyse ei ole pelkästään kilpailullisista tarpeista tai motiiveista.

Trackback from your site.