Koillismaan Uutiset
Koillismaan Uutiset

Kemera-tuen muutokset tuovat suuren lovin Kuusamoon

  • Julkaistu
 

Heikkopuustoisten alueiden uudistamistöihin ei myönnetä tukea enää huhtikuun puolenvälin jälkeen

  Kemera-tuen muutokset jättävät suuren lovin Kuusamoon. Metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaaran mukaan valtion maksamaa tukea on saatu paikkakunnalle vuosittain jopa miljoona euroa, mutta nyt summa pienentyy oleellisesti, kun heikkopuustoisten ja vajaakasvuisten metsien uudistamistöitä ei enää huhtikuun puolenvälin jälkeen tueta. Tuen osuus on ollut merkittävä, sillä Kuusamon vuotuiset kantorahatulot ovat 7-8 miljoonaa euroa vuodessa.   Kemera-lain muutos tarkoittaa sitä, että heikkopuustoisten ja vajaatuottoisten metsien uudistamista ei tueta enää valtion varoin. Lakimuutoksessa osa Kemera-tuista säilyy ennallaan ja muun muassa metsäteitä voidaan rakentaa ja kunnostaa totuttuun tapaan. – Vaikutus on erityisen suuri Koillismaalla ja Itä-Lapissa, missä vajaatuottoisia metsiä on suhteessa keskimääräistä enemmän, sanoo Metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara. Uudistamistukea on saatu Kuusamoon vuosittain parhaimmillaan lähes 300.000 euroa.   17. huhtikuuta on ehdoton takaraja   Nykyisillä ehdoilla maksettavaa Kemera-tukea on haettava viimeistään 17.huhtikuuta mennessä. Metsäneuvoja Anne Polojärven mukaan tuen saa, jos kaupat on tehty ja tukihakemus jätetty Metsäkeskukselle määräpäivään mennessä. – Lakimuutos on ollut tiedossamme ja siitä on tiedotettu aktiivisesti metsänomistajille. Kuusamossa on hakattu ja uudistettu tukikelvollisia leimikoita viime vuosina urakalla, mutta kyllä vieläkin tekemistä olisi, Polojärvi sanoo. Hänen mukaansa tilanne on koko kuntaa ajatellen on hallussa, mutta yksittäisen metsänomistajan kohdalla muutos voi olla merkittävä. – Jos tilalle on useita vajaatuottoisia leimikoita, niiden uudistamatta jättäminen tietää suurta vahinkoa tulevaisuutta ajatellen. Kyseessä ovat kuitenkin tuhannet eurot riippuen leimikosta, Polojärvi sanoo. Kemera-tuen suuruuteen vaikuttaa leimikon puumäärä. Mitä pienempi se on, sitä suurempi on uudistamistöihin saatava tuki. – Jos leimikosta saa tuloa 8.000 euroa mutta sen uudistaminen maksaa 9.000 euroa, niin kyllä aika innokas pitää metsänomistajan olla, jotta hän työhön ryhtyy, sanoo puolestaan toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara.  

Keskimääräinen puukauppavuosi

  Muun muassa kirityt Kemera-kohteiden hakkuut näkyvät Kuusamon viime vuoden puukauppatilastoissa. Ennätysmäinen vuosi 2014 tarkoittaa sitä, että tämän vuoden hakkuumäärät ovat roimasti viimevuotista vähäisemmät. Kilpivaaran mukaan tällä hetkellä viime vuotisesta puukauppamäärästä on kirjattu kauppoja 55 prosenttia. – Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä. Jos puukauppaa verrataan vuosiin 2012 ja 2013, olemme selvästi edellä, hän sanoo. Alkuvuonna puukaupan kuutiomäärät ovat vielä pieniä, joten prosentuaaliset erot näkyvät helposti suurina. Kilpivaaran mukaan tulossa on keskimääräinen puukauppavuosi. Tukki- ja pikkutukki tekevät kauppansa, mutta kuitupuun saanti markkinoille on edelleen vaikeaa. – Uskon, että erityisesti mäntytukkipäätehakkuita on ensi kesänä helppo kaupata. Hintakin vaikuttaa hyvältä, hän sanoo.  

Yhteinen tapahtuma Helilammen rannassa

  Kemera-tuen muutoksista ja esimerkiksi puukaupan tilanteesta keskustellaan lauantaina Helilammella Kuusamon Uistimen rannassa, kun Metsänhoitoyhdistys järjestää yhdessä MTK-Kuusamon kanssa kaikille avoimen tapahtuman. Yleisten pilkkikilpailujen lisäksi klo 11–15 välisenä aikana voi tutustua muun muassa Oulun Seudun Ammattiopiston Taivalkosken yksikön metsäkonesimulaattoriin. Lapsille on järjestetty poniajelua ja kaikille pilkkikisaan osallistuneilla tarjotaan munkkikahvit Uistimen kahviossa. Paras miespilkkijä palkitaan moottorisahalla, paras nainen raivaussahalla ja paras nuori tablet-tietokoneella. Kaikissa sarjoissa on myös runsaasti muita palkintoja.    

12 hehtaarin alalta 8.000 euroa kantorahaa mutta 9.000 euroa kuluja leimikon uudistamiseen

Todellinen esimerkki Maaselässä sijaitsevasta leimikosta kertoo, mistä Kemera-muutoksessa on kysymys. Kyseessä on 12 hehtaarin leimikko, josta avohakataan 11 hehtaaria ja harvennetaan yksi hehtaari. Puuta palstalla on metsänhoitoyhdistyksen arvion mukaan 400 kiintokuutiota eli hakkuutuloja on luvassa noin 8.000 euroa. Alueen uudistamisen kulut eli maanmuokkaus ja metsän viljely nousevat lähes 9.000 euroon riippuen siitä, mitä metsänomistaja haluaa tehdä itse ja mitä hän teettää ostotyönä. Kemera-tukea alueen uudistamiseen tulee sen heikkotuottoisuuden vuoksi jopa 7.400 euroa. Huhtikuun puolenvälin jälkeen tukea ei enää makseta. – Innokas pitää metsänomistajan olla, jotta hän hakkaa ja uudistaa leimikon omilla varoillaan, sanoo Metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara.

Trackback from your site.