• Uutiset
  • Karhuvahinkoja eniten Oivangissa

Karhuvahinkoja eniten Oivangissa

Julkaistu: 11.05.2018

Kuusamolaispaliskunnan alueelta löydettiin viime vuonna 111 karhun tappamaa poroa

Paliskuntain yhdistyksen vuosittaisen porotaloustilaston mukaan suurin petouhka porotaloudelle on ahma. Sen jäljiltä löydettiin viime vuonna 3.106 kuollutta poroa. Pahimmat ahmatuhot ovat perinteisesti olleet Pohjois-Lapissa. Karhun tappamia poroja löydettiin viime vuonna kaikkiaan 846, joista peräti 111 Oivangin paliskunnan alueelta Kuusamosta. Poromiesten mukaan tilanne on kestämätön.


Paliskuntain yhdistyksen tilasto eri petojen tappamista eli löydetyistä ja korvattavista poroista vuodelta 2017 on koillismaalaisittain karua luettavaa.
Hossa-Irni-paliskunnan alueella ahma vei 139, ilves 59, karhu 65 ja susi peräti 144 poroa. Oivangin paliskunnan alueelta löydettiin 38 ahman, 20 ilveksen, 111 karhun ja 43 suden tappamaa poroa. Kallioluoman alueella löytyi viime vuonna 129 petojen tappamaa poroa.
Suurimpia vahinkoja pedot aiheuttavat Ylä-Lapissa, esimerkiksi Käsivarren paliskunnan alueelta löydettiin viime vuonna 690 petojen tappamaa poroa. Vertailun vuoksi Oijärven paliskunnan alueella kirjattiin vain yksi petovahinko. Siihen syypääksi paljastui ilves.

Viidennes tapetuista poroista löydetään

Paliskuntain yhdistyksen mukaan petojen tappamista poroista löydetään vuosittain vain noin viidennes. Petovahingot ovat kasvaneet nopeasti ja erityisesti poronhoitoalueen eteläosissa.
Kaikkiaan viime vuonna löytyi 5.098 korvattavaa, pedon tappamaa poroa.
Tilanteet eri petolajien kanssa poronhoitoalueen eri osissa vaihtelevat suuresti. Suuria vaikuttajia asiassa ovat valtakuntien väliset raja-alueet sekä poronhoitoalueen eteläraja, joiden yli pedot sujuvasti liikkuvat. Lisäksi maasto-olosuhteet ja erilaiset suojelualueet vaikuttavat Paliskuntain yhdistyksen mukaan tilanteisiin eri tavoin eri alueilla.
Kokonaisvahingot vaihtelevat vuosittain 25.000−35.000 pedoille menetetyn poron välillä. Erityisesti sulan maan aikana vahinkojen löytäminen laajoilta luonnonmailta on sattumanvaraista. Ahman aiheuttamat vahingot löytyvät tehokkaimmin, sillä ahman pääasiallinen saalistuskausi ajoittuu lumelliseen aikaan. Karhuvahingot puolestaan jäävät pääasiassa löytymättä, karhun saalistuspaineen sattuessa porojen kevätkesäiseen vasontakauteen.

Haaskakuvaukselle vaaditaan sääntelyä

Paliskuntain yhdistys suhtautuu erittäin kriittisesti petojen haaskakuvaustoimintaan ja vaatii tutkimustietoa ja sääntelyä myös yksityismaille. Metsähallitus on ilmoittanut jo aiemmin, että se ei myönnä haaskakuvauslupia valtion maille.
– Toiminta on Suomessa säätelemätöntä, eikä tutkimustietoa toiminnan aiheuttamista vahingoista ja haitasta ole. Tilanne aiheuttaa massiivisia ongelmia erityisesti eteläisellä poronhoitoalueella, missä haaskakuvaustoimintaa aktiivisemmin harrastetaan. Alueilla, joilla petokannat ovat suuria, jo yksittäinen haaskakuvauspaikka kerää ympärilleen erittäin tiheän petokeskittymän. Keskittymien alueella ja läheisyydessä porovahinkojen määrä kasvaa.

FAKTAT

Petovahinkorahat eivät riitä täysimääräisiin korvauksiin

Maaseutuvirasto maksaa petovahinkokorvaukset vuoden 2017 viljelys-, kotieläin-, irtaimisto- ja porovahingoista 11.5.2018 alkaen.
Petovahinkokorvauksia maksetaan yhteensä nyt noin 7,3 miljoonaa euroa. Maaseutuvirasto maksaa korvaukset maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista. Summaan ei sisälly maa- ja metsätalousministeriön paliskunnille maksama vasahävikkikorvaus porotaloudelle.
Korvauksia maksetaan 74 prosenttia myönnetystä korvausmäärästä, jolloin jokaiselta korvauksensaajalta vähennetään korvauksen määrää samassa suhteessa.
– Korvauksia ei voida maksaa täysimääräisinä, koska valtion talousarviossa suurpetovahinkoihin varattu määräraha ei riitä vuoden 2017 vahinkojen täysimääräiseen korvaamiseen, sanoo ylitarkastaja Velimatti Mukkila Maaseutuvirastosta.
Petovahinkokorvauksia voidaan maksaa karhun, suden, ahman ja ilveksen aiheuttamista vahingoista. Vahinkoja arvioivat kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset.

© Koillismaan Uutiset

Web design by Heikki Kujala