Koillismaan Uutiset

Karhujahti onnistui yhteistyöllä

  • Julkaistu

Koillislohkon metsästäjät yhdistivät maansa ja miehensä – Kuusamossa kaadettiin syksyn jahdissa ennätykselliset 15 karhua


Syksyn karhujahti onnistui Kuusamossa poikkeuksellisen hyvin. Kunnan alueella kaadettiin kaikkiaan 15 karhua, joista viisi kellistyi koillislohkon alueelle. Viiden metsästysseuran ja yhden seurueen onnistuneen lohkojahdin taustalla on yhteistyö. – Kun maita ja miehiä on riittävästi, saadaan tulosta, sanovat jahtia organisoineet Tero Hietala ja Jyrki Pitkänen.

Lauantaina vietetyissä koillislohkon karhupeijaisissa iloittiin yhteistyöstä, joka tuotti syksyn karhujahdissa myös tulosta. – Jos onnea olisi ollut mukana vielä vähän enemmän, olisi karhuja kaatunut useampiakin, kertoo Suininki-Itäperän metsästysseuran puheenjohtaja Jyrki Pitkänen. Koillislohkon karhujahdissa olivat mukana Suininki-Itäperän lisäksi Suiningin, Vuotungin, Nissinvaaran, Rukan ja Mouruvaaran metsästysseurat sekä Vapaavaaran metsästysseurue. – Maita on yhteensä yli 60.000 hehtaaria ja jahtiin osallistui noin 30 miestä ja mukana oli myös naispuolisia metsästäjiä, Suiningin metsästysseuran jäsen ja lohkonvetäjä Tero Hietala listaa.

Tekstiviestillä naapurin maille

Onnistumisen taustalla on paitsi nopeasti kasvanut karhukanta, myös se, että enää metsästys ei pääty siihen, missä seuran maat loppuvat. Yhteisellä sopimuksella ja tekstiviesti-ilmoituksella jahti saa jatkua muun muassa koillislohkon alueella naapuriseuran puolelle. – Olemme käyttäneet samaa taktiikkaa myös hirvijahdissa ja tämä toimii, miehet sanovat. Kuusamossa ongelmaksi on usein koettu metsästysalueiden pirstaleisuus ja pienuus. Pitkäsen mukaan kaikki hyötyvät, kun voimat yhdistetään.

Havainnoista suuri apua

Koillislohkon metsästäjien apuna ovat olleet myös alueen asukkaat, jotka ovat kertoneet karhuhavainnoistaan. Kun havainto saatiin, metsästäjät kutsuttiin kokoon whatsapp-ryhmän kautta. – Näin jahti saadaan ripeästi alkuun. Parhaimmillaan jälkihavainnosta meni puoli tuntia, kun jahti oli jo käynnissä, Hietala kertoo. Hän antaa kiitosta myös seurueen koirille, jotka ovat olleet korvaamaton apu onnistumisessa. – Vastaisuudessa tarvitaan lisää koiria, jotka ovat kiinnostuneet vain karhuista. Nyt käy usein niin, että karhujahti vaihtuu lennosta hirvenhaukkuun, Jyrki Pitkänen harmittelee.


Petri Määttä sai Vuoden Metsästäjä -tittelin ja karhupatsaan

Koillislohkon karhunpyytäjät palkitsivat Vuoden Metsästäjänä kuusamolaisen Petri Määtän. Perusteina tittelille ja Karhupatsas-kiertopalkinnolle oli nuoren metsästäjän into, asenne ja onnistuminen. – Suoritin metsästyskortin hiljattain ja onneakin oli tänä syksynä matkassa, peijaiskarhun ja sen lisäksi toisenkin otson syksyn jahdissa kaatanut Määttä kertoo. Hän oli mukana koillislohkon jahdissa vierasjäsenenä mutta vakuuttaa tulleensa kohdelluksi tasavertaisena metsästäjänä. Vanhemmilta jahtimiehiltä on saanut arvokkaita neuvoja. Määttä innostui metsästämisestä osallistuttuaan Lohirannan villisikajahtiin muutamia vuosia sitten. Nyt kotona kasvaa 10 kuukauden ikäinen jämptipentu, jonka kanssa Määttä suuntaa ensi syksynä paitsi karhu-, myös hirvijahtiin. – Metsästäminen on mielenkiintoinen ja mukava harrastus. Pääsee liikkumaan luonnossa hyvässä seurassa ja jos onnistuu, päivä palkitaan saaliilla, Määttä hymyilee.

Trackback from your site.