Koillismaan Uutiset
Koillismaan Uutiset

Kaavapäivityksellä selkeät linjaukset kaivostoiminnalle

  • Julkaistu
 

Juomasuon kaavamuutos voi synnyttää jopa korvausvaateen kaupunkia vastaan

  Päivitystyön alla oleva yleiskaava määrittelee jatkossa muun muassa Kuusamossa tapahtuvan kaivostoiminnan. Maankäytöllisiin seikkoihin nojaten sillä voidaan juridisesti joko kieltää tai sallia kaivostoiminnan harjoittaminen jollakin tietyllä alueella. Yleiskaavan päivityksen on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Kaavan päivitystyö tehdään tällä viikolla valmistuneen Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman pohjalta.   – Koko kaivosasia ratkaistaan nyt tällä yleiskaavan päivityksellä, toteaa Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen. Reilun vuoden päästä valmistuva kaavapäivitys tulee ohjaamaan yksiselitteisesti maankäyttöön liittyvät seikat Kuusamon alueella. Kaava määrittelee jatkossa muun muassa Kuusamossa tapahtuvan kaivostoiminnan. – Kyllä tämä on helpotus kaikille osapuolille. Saamme vihdoinkin erityisesti tälle kaivostoiminnalle selkeät linjaukset. Päivitystyön jälkeen kaava voi juridisesti joko sallia tai kieltää esimerkiksi kaivostoiminnan jollakin tietyllä alueella. Jos se sen kieltää, kiellon täytyy perustua johonkin muuhun maankäytölliseen seikkaan, toteaa Mankinen.  

Juomasuon alue keskeinen

  Juomasuo tulee olemaan kaavapäivityksen kiinnostavimpia alueita. Voimassa oleva kaava on tähän saakka sallinut kyseisellä alueella kaivosyhtiöiden harjoittaman toiminnan, mutta mikäli tämä tullaan kaavapäivityksen myötä kieltämään, voi kaivosyhtiö Mankisen mukaan esittää jopa korvausvaateita Kuusamon kaupungille. – Jos viemme kaivosyhtiöltä jo olemassa olevan luvan toimia, on hyvinkin mahdollista, että he tulevat vaatimaan kaupungilta korvauksia rahallisista menetyksistä. Tapausta voidaan verrata mihin tahansa liiketoimintaan. Jos jollakin on esimerkiksi voimassa oleva hotellinrakentamislupa ja yhtäkkiä kaupunki evää tämän aiemmin luvatun oikeuden laatimalla kaavapäivityksen, on hyvinkin todennäköistä, että asia riitautetaan, toteaa Mankinen. – Ainakin perustelut täytyvät siinä tapauksessa olla todella hyvät ja asialliset. Kuusamo tulee tässä kysymyksessä nyt olemaan koko maata ajatellen ennakkotapaus, jatkaa yhteensovittamissuunnitelman ohjausryhmän jäsen Jarkko Tammi.  

Kaivostoiminnan tavoitteet tulkinnallisia

  Kaivostoiminnan osalta on ohjausryhmä kirjannut luonnonvarasuunnitelmaan muun muassa seuraavan kehittämistavoitteen. ” Kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilla ei kohdistu merkittäviä haittoja luonnonarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistölle, matkailun imagolle tai asutukselle.” Vaikka laadittu tavoite kuullostaa maallikon korvaan yksiselitteiseltä, on siinä Tammen mukaan tulkitsemisen varaa. – Termi ” ei kohdistu merkittäviä haittoja” voi tarkoittaa sitä, että havaittavia haittoja voi kyllä tapahtua, mutta ei merkittäviä. Tätä voidaan tulkita monin tavoin, toteaa Tammi. Myös luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman laadinnasta sekä tulevasta kaavapäivityksestä vastaavan konsulttiyhtiö AIRIX Ympäristö Oy:n projektipäällikkö Kimmo Vähäjylkkä myöntää laaditun tavoitteen tulkinnallisuuden. – Tämä on kompromissien kautta syntynyt linjaus, mutta asia kyllä konkretisoituu yleiskaavan päivityksen myötä. Ohjausryhmän puheenjohtajan Tuomo Hännisen mukaan laaditun kehittämistavoitteen yksi selkeä viesti on kaivostoiminnan hyväksyminen Kuusamossa sille määritellyillä alueilla. – Tämän myötä voidaan lopettaa keskustelu siitä, saako Kuusamossa olla kaivostoimintaa vai ei.  

Pohjatyö yleiskaavalle

  Nyt valmistunut, asukas- ja sidoryhmäkyselyjen pohjalta laadittu Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma on pohjatyö laadittavalle yleiskaavan päivitykselle.   Päivitettävän yleiskaavan yhtenä tavoitteena on laatia konkreettisemmin suunniteltu, maankäyttöä ja päätöksentekoa ohjaava oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa pyritään sovittamaan yhteen muun muassa matkailun, metsätalouden ja kaivostoiminnan tarpeita.   Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman mukaan selkeimmät yhteensovittamistarpeet ilmenivät alueella Ruka-Oulanka-Kitka, jossa on merkittäviä luonnonsuojeluun, vesistöjen suojeluun ja kalastukseen, matkailuun, metsäteollisuuteen ja kaivostoimintaan liittyvää kiinnostusta.   Uusina kehittämisen mahdollisuuksina selvityksessä nousivat esille kalastusmatkailun ja loma-asumisen kannalta merkittävä Järvi-Kuusamon alue ja Etelä-Kuusamon erämaiset alueet virkistyksen ja erämatkailun näkökulmista.   Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma matkaa kaupunginhallituksen kautta valtuuston hyväksyttäväksi.
   

Trackback from your site.

  • Raimo Kaarnakorpi

    Kommentti asiaan ” SELKEÄT LINJAUKSET KAIVOSTOIMINTAAN ”
    Jo ilmestyneessä Koillismaan Uutisissa oli arvio Dragonilta, että heidän 4:ssä
    kaivoksessa Suomessa olisi kultaa n.380.000 unssia, jos siitä vaikka 1/2 olisi Juomasuolla
    eli 190.000 unssia, tekisi se rahassa nyt n.235 milj.dollaria eli n. 180 milj. euroa. 10 vuotta kohti n.18 milj. euroa brutto/vuosi. Pukukopeista yms sellaisesta
    alueelta ei paljon kiinteistöveroa kerry. VASTAKKAIN ASETTELU: Muutaman kilometrin
    lähialueella on n. 1000 asuinrakennusta esim. a`60 m2/talo x 2500 euroa/m2 = 150 milj. euron arvosta asuntoja. Mikä olisi näiden arvo kaivostoiminnan alettua ja kuka sen arvonalennuksen korvaa, varmaan Kaupunki, jos ajatusmalli olisi sama , kuin korvata kaivosyhtiölle kaivostoiminnan eväävisestä aiheutuneet kulut.

    Kenen omaisuus on ensin rakennettu? Voi vain kysyä kuusamolaisilta, paljonko hyödyt
    ja paljonko haitat? Toivotaa, että maksumiehet ei löytyisi liian läheltä.
    Kuusamon kesäasukki Raimo Kaarnakorpi LKV

  • Juha Jolkkonen

    Säteileekö uraanista erotettu kulta? Kuinka paljon ja kauan?

  • Se oli erittäin mielenkiintoinen artikkeli.

    http://www.raha247.fi/